COVID-19 ja sen vaikutukset työntekijöihin

Alla käymme keskeisin osin läpi tiettyjä työnantajien mahdollisesti kohtaamia henkilöstöä koskettavia tilanteita toimintamahdollisuuksineen. Tilanteita on kuitenkin muitakin, asiat ovat moniulotteisia ja haasteiden ratkaisu edellyttää aina yksittäistapauksellista analyysiä ja harkintaa. PwC:n työoikeusasiantuntijat ovat avuksi näissä haastavissa tilanteissa.

Henkilöstö on yksi yrityksen keskeisistä voimavaroista. Siksi on tärkeää hoitaa henkilöstöä koskevat asiat niin, että työntekijöiden terveys ja turvallisuus turvataan parhain mahdollisin keinoin ja pyritään säilyttämään työntekijöiden työskentelyrauha epävarmasta maailmantilanteesta huolimatta.

Koronaviruksen aiheuttama työntekijän tai työntekijän lapsen sairauspoissaolo

Työntekijän sairauspoissaolo

Koronavirusepidemian aikana noudatetaan pääsääntöisesti työnantajalla voimassa olevia sairauspoissaolo-ohjeistuksia. Sairauspoissaolo edellyttää aina työnantajan hyväksyntää.

Jos työntekijä on pois töistä sairauden perusteella, ja hänen työsuhteeseensa sovelletaan jotakin työehtosopimusta, sairausajan palkan maksaminen ja palkallisen jakson pituus määräytyvät työehtosopimuksen perusteella. Jos työsuhteessa ei noudateta mitään työehtosopimusta, määräytyy sairausajan palkallisuus työsopimuslain (TSL) perusteella.

Työntekijän lapsen sairauspoissaolo

TSL:n mukaan työntekijällä on alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa oikeus saada korkeintaan neljä työpäivää vapaata joko lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi. Tilapäistä hoitovapaata voi käyttää työntekijän oman tai muun samassa taloudessa asuvan lapsen sairastuessa. Myös vanhempi, joka ei asu samassa taloudessa, voi käyttää tilapäistä hoitovapaata. Palkanmaksuvelvollisuutta ei TSL:n perusteella ole, mutta se voi seurata työehtosopimuksesta.

Työntekijä ja työntekijän lapsi määrätään karanteeniin tai eristykseen

Työntekijän karanteeni tai eristys

Päätöksen karanteenista (tartunnalle altistunut henkilö), eristyksestä (sairastunut henkilö) tai työntekijän työstä poissaolosta taudin leviämisen ehkäisemiseksi tekee kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri. Lääkärintodistus on toimitettava työnantajalla selvitykseksi poissaolosta niin pian kuin mahdollista.

Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus voi seurata työehtosopimuksesta. Vaikka kyseessä oleva työehtosopimus ei määräisi työnantajaa maksamaan palkkaa, ainakin EK on suositellut työnantajia maksamaan työntekijöille palkan tältä ajalta.

Syntyneen ansionmenetyksen korvaamiseksi työntekijä voi hakea Kelasta tartuntatautipäivärahaa. Sitä voi saada, vaikka ei ole työkyvytön. Jos työnantaja maksaa työntekijälle palkan tällaisen poissaolon ajalta, työnantaja saa nostaa itselleen em. tartuntatautipäivärahan.

Työntekijän lapsen karanteeni tai eristys

Alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla on oikeus työstä poissaoloon lapsen karanteenin vuoksi.

Työntekijä voi saada tartuntatautipäivärahaa ansionmenetyksestä, jos lapsi on määrätty olemaan kotona tartuntataudin vuoksi eikä työntekijä voi siksi mennä töihin. Työnantajalle voi seurata palkanmaksuvelvollisuus työehtosopimuksen määräyksistä tai sitä voidaan maksaa vapaaehtoisesti. Jos työnantaja maksaa palkkaa, se saa nostaa itselleen tartuntatautipäivärahan.

Työnantaja määrää työntekijän olemaan pois ansiotyöstään koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi

Jos työnantaja kieltää työpaikalle tulemisen, eikä päätös ole kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntatautilääkärin tekemä, työnantaja maksaa tällöin palkan normaalisti. Työntekijä ei voi saada tartuntatautipäivärahaa. Lomapäiviä voidaan käyttää tähän vain työntekijän suostumuksella.

Etätyö

Karanteeniin tai eristykseen määrätyllä työntekijällä, työntekijän alle 16-vuotiaan lapsen ollessa karanteenissa tai eristyksessä tai kun työntekijä on määrätty olemaan pois työstä koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi työntekijällä voi olla velvollisuus tehdä etätyötä riippuen työntekijän työsopimuksen ehdoista, yrityksen etäkäytännöistä ja tehtävästä työstä. Etätyöstä voidaan aina myös erikseen sopia työntekijän kanssa. Tällöin työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa tehdyn työajan suhteessa. Tältä ajalta ei voi saada tartuntatautipäivärahaa.

Töiden väheneminen koronaepidemiasta johtuen

Lomautus

Koronaviruksen seurauksena yrityksen työvoiman tarve voi vähentyä merkittävästi esimerkiksi asiakaskadon vuoksi. Tällöin työnantajien voi olla välttämätöntä pohtia toimia työvoiman mahdolliseksi vähentämiseksi tai muita toimia kriisistä selviämiseksi.

Työnantajalle voi muodostua peruste lomautuksille TSL 5 luvun mukaisesti noudattaen yt-menettelyä (kun työntekijöitä on vähintään 20) tai työsopimuslain 5 luvun mukaista menettelyä (kun työntekijöitä on alle 20). Lomautuksia koskee lisäksi TSL:n mukaisesti 14 päivän tai sovellettavan työehtosopimuksen määrittelemä ilmoitusaika ennen kuin lomautus voidaan toteuttaa.

Nykytilanteessa on katsottu, että joissakin tilanteissa yt-neuvottelut voidaan myös sivuuttaa ja siten soveltaa yt-lain 9 luvun 60 §:ää. Edellytyksenä on, että yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnalle tai yrityksen taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu tietää ennakolta, ovat yhteistoimintaneuvottelujen esteenä. Ko. pykälää sovellettaessa työnantajan on viivytyksettä käynnistettävä yhteistoimintaneuvottelut, kun perusteita poiketa yhteistoimintavelvoitteista ei enää ole. Näissä neuvotteluissa työnantajan on selvitettävä myös poikkeuksellisen menettelyn perusteet.

On mahdollista, että koronaviruksesta seuraa myös pidempiaikaisia vaikutuksia ja laajempia vaikutuksia yritysten talouteen. Työnantajille saattaa syntyä jopa tarve irtisanoa työntekijöitä tuotannollisin ja taloudellisin syin.

PwC:n työoikeustiimi on valmis tukemaan asiakkaita poikkeusolojen vaatimissa vaikeissakin toimissa: niin toimien asianmukaisessa läpiviemisessä, viestinnän suunnittelussa kuin asiakirjojen laatimisessa.