PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<p>Alla käymme keskeisin osin läpi tiettyjä työnantajien mahdollisesti kohtaamia henkilöstöä koskettavia tilanteita toimintamahdollisuuksineen. Tilanteita on kuitenkin muitakin, asiat ovat moniulotteisia ja haasteiden ratkaisu edellyttää aina yksittäistapauksellista analyysiä ja harkintaa. <a href="https://www.pwc.fi/fi/palvelut/tyooikeus.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">PwC:n työoikeusasiantuntijat</a> ovat avuksi näissä haastavissa tilanteissa.</p>
<p>Henkilöstö on yksi yrityksen keskeisistä voimavaroista. Siksi on tärkeää hoitaa henkilöstöä koskevat asiat niin, että työntekijöiden terveys ja turvallisuus turvataan parhain mahdollisin keinoin ja pyritään säilyttämään työntekijöiden työskentelyrauha epävarmasta maailmantilanteesta huolimatta.</p>
<h2>Koronaviruksen aiheuttama työntekijän tai työntekijän lapsen sairauspoissaolo</h2>
<h3>Työntekijän sairauspoissaolo</h3>
<p>Koronavirusepidemian aikana noudatetaan pääsääntöisesti työnantajalla voimassa olevia sairauspoissaolo-ohjeistuksia. Sairauspoissaolo edellyttää aina työnantajan hyväksyntää.</p>
<p>Jos työntekijä on pois töistä sairauden perusteella, ja hänen työsuhteeseensa sovelletaan jotakin työehtosopimusta, sairausajan palkan maksaminen ja palkallisen jakson pituus määräytyvät työehtosopimuksen perusteella. Jos työsuhteessa ei noudateta mitään työehtosopimusta, määräytyy sairausajan palkallisuus työsopimuslain (TSL) perusteella.</p>
<h3>Työntekijän lapsen sairauspoissaolo</h3>
<p>TSL:n mukaan työntekijällä on alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa oikeus saada korkeintaan neljä työpäivää vapaata joko lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi. Tilapäistä hoitovapaata voi käyttää työntekijän oman tai muun samassa taloudessa asuvan lapsen sairastuessa. Myös vanhempi, joka ei asu samassa taloudessa, voi käyttää tilapäistä hoitovapaata. Palkanmaksuvelvollisuutta ei TSL:n perusteella ole, mutta se voi seurata työehtosopimuksesta.</p>
<h3>Työntekijä ja työntekijän lapsi määrätään karanteeniin tai eristykseen</h3>
<h4>Työntekijän karanteeni tai eristys</h4>
<p>Päätöksen karanteenista (tartunnalle altistunut henkilö), eristyksestä (sairastunut henkilö) tai työntekijän työstä poissaolosta taudin leviämisen ehkäisemiseksi tekee kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri. Lääkärintodistus on toimitettava työnantajalla selvitykseksi poissaolosta niin pian kuin mahdollista.</p>
<p>Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus voi seurata työehtosopimuksesta. Vaikka kyseessä oleva työehtosopimus ei määräisi työnantajaa maksamaan palkkaa, ainakin EK on suositellut työnantajia maksamaan työntekijöille palkan tältä ajalta.</p>
<p>Syntyneen ansionmenetyksen korvaamiseksi työntekijä voi hakea Kelasta tartuntatautipäivärahaa. Sitä voi saada, vaikka ei ole työkyvytön. Jos työnantaja maksaa työntekijälle palkan tällaisen poissaolon ajalta, työnantaja saa nostaa itselleen em. tartuntatautipäivärahan.</p>
<h4>Työntekijän lapsen karanteeni tai eristys</h4>
<p>Alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla on oikeus työstä poissaoloon lapsen karanteenin vuoksi.</p>
<p>Työntekijä voi saada tartuntatautipäivärahaa ansionmenetyksestä, jos lapsi on määrätty olemaan kotona tartuntataudin vuoksi eikä työntekijä voi siksi mennä töihin. Työnantajalle voi seurata palkanmaksuvelvollisuus työehtosopimuksen määräyksistä tai sitä voidaan maksaa vapaaehtoisesti. Jos työnantaja maksaa palkkaa, se saa nostaa itselleen tartuntatautipäivärahan.</p>
<h4>Työnantaja määrää työntekijän olemaan pois ansiotyöstään koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi</h4>
<p>Jos työnantaja kieltää työpaikalle tulemisen, eikä päätös ole kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntatautilääkärin tekemä, työnantaja maksaa tällöin palkan normaalisti. Työntekijä ei voi saada tartuntatautipäivärahaa. Lomapäiviä voidaan käyttää tähän vain työntekijän suostumuksella.</p>
<h4>Etätyö</h4>
<p>Karanteeniin tai eristykseen määrätyllä työntekijällä, työntekijän alle 16-vuotiaan lapsen ollessa karanteenissa tai eristyksessä tai kun työntekijä on määrätty olemaan pois työstä koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi työntekijällä voi olla velvollisuus tehdä etätyötä riippuen työntekijän työsopimuksen ehdoista, yrityksen etäkäytännöistä ja tehtävästä työstä. Etätyöstä voidaan aina myös erikseen sopia työntekijän kanssa. Tällöin työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa tehdyn työajan suhteessa. Tältä ajalta ei voi saada tartuntatautipäivärahaa.</p>
<h3>Töiden väheneminen koronaepidemiasta johtuen</h3>
<h4>Lomautus</h4>
<p>Koronaviruksen seurauksena yrityksen työvoiman tarve voi vähentyä merkittävästi esimerkiksi asiakaskadon vuoksi. Tällöin työnantajien voi olla välttämätöntä pohtia toimia työvoiman mahdolliseksi vähentämiseksi tai muita toimia kriisistä selviämiseksi.</p>
<p>Työnantajalle voi muodostua peruste lomautuksille TSL 5 luvun mukaisesti noudattaen yt-menettelyä (kun työntekijöitä on vähintään 20) tai työsopimuslain 5 luvun mukaista menettelyä (kun työntekijöitä on alle 20). Lomautuksia koskee lisäksi TSL:n mukaisesti 14 päivän tai sovellettavan työehtosopimuksen määrittelemä ilmoitusaika ennen kuin lomautus voidaan toteuttaa.</p>
<p>Nykytilanteessa on katsottu, että joissakin tilanteissa yt-neuvottelut voidaan myös sivuuttaa ja siten soveltaa yt-lain 9 luvun 60 §:ää. Edellytyksenä on, että yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnalle tai yrityksen taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu tietää ennakolta, ovat yhteistoimintaneuvottelujen esteenä. Ko. pykälää sovellettaessa työnantajan on viivytyksettä käynnistettävä yhteistoimintaneuvottelut, kun perusteita poiketa yhteistoimintavelvoitteista ei enää ole. Näissä neuvotteluissa työnantajan on selvitettävä myös poikkeuksellisen menettelyn perusteet.</p>
<p>On mahdollista, että koronaviruksesta seuraa myös pidempiaikaisia vaikutuksia ja laajempia vaikutuksia yritysten talouteen. Työnantajille saattaa syntyä jopa tarve irtisanoa työntekijöitä tuotannollisin ja taloudellisin syin.</p>
<p>&nbsp;</p>
<p>PwC:n työoikeustiimi on valmis tukemaan asiakkaita poikkeusolojen vaatimissa vaikeissakin toimissa: niin toimien asianmukaisessa läpiviemisessä, viestinnän suunnittelussa kuin asiakirjojen laatimisessa.</p>


COVID-19 ja sen vaikutukset työntekijöihin

Aiheeseen liittyvät sisällöt

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

Poliittinen sopimus yritysvastuudirektiivistä EU:ssa

Tasapuolisen kohtelun vaatimus erityisesti liikkeen luovutuksen jälkeen

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Katja Digert

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin