PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<p>Alla käymme keskeisin osin läpi tiettyjä työnantajien mahdollisesti kohtaamia henkilöstöä koskettavia tilanteita toimintamahdollisuuksineen. Tilanteita on kuitenkin muitakin, asiat ovat moniulotteisia ja haasteiden ratkaisu edellyttää aina yksittäistapauksellista analyysiä ja harkintaa. <a href="https://www.pwc.fi/fi/palvelut/tyooikeus.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">PwC:n työoikeusasiantuntijat</a> ovat avuksi näissä haastavissa tilanteissa.</p>
<p>Henkilöstö on yksi yrityksen keskeisistä voimavaroista. Siksi on tärkeää hoitaa henkilöstöä koskevat asiat niin, että työntekijöiden terveys ja turvallisuus turvataan parhain mahdollisin keinoin ja pyritään säilyttämään työntekijöiden työskentelyrauha epävarmasta maailmantilanteesta huolimatta.</p>
<h2>Koronaviruksen aiheuttama työntekijän tai työntekijän lapsen sairauspoissaolo</h2>
<h3>Työntekijän sairauspoissaolo</h3>
<p>Koronavirusepidemian aikana noudatetaan pääsääntöisesti työnantajalla voimassa olevia sairauspoissaolo-ohjeistuksia. Sairauspoissaolo edellyttää aina työnantajan hyväksyntää.</p>
<p>Jos työntekijä on pois töistä sairauden perusteella, ja hänen työsuhteeseensa sovelletaan jotakin työehtosopimusta, sairausajan palkan maksaminen ja palkallisen jakson pituus määräytyvät työehtosopimuksen perusteella. Jos työsuhteessa ei noudateta mitään työehtosopimusta, määräytyy sairausajan palkallisuus työsopimuslain (TSL) perusteella.</p>
<h3>Työntekijän lapsen sairauspoissaolo</h3>
<p>TSL:n mukaan työntekijällä on alle 10-vuotiaan lapsen äkillisesti sairastuessa oikeus saada korkeintaan neljä työpäivää vapaata joko lapsen hoitamiseksi tai hoidon järjestämiseksi. Tilapäistä hoitovapaata voi käyttää työntekijän oman tai muun samassa taloudessa asuvan lapsen sairastuessa. Myös vanhempi, joka ei asu samassa taloudessa, voi käyttää tilapäistä hoitovapaata. Palkanmaksuvelvollisuutta ei TSL:n perusteella ole, mutta se voi seurata työehtosopimuksesta.</p>
<h3>Työntekijä ja työntekijän lapsi määrätään karanteeniin tai eristykseen</h3>
<h4>Työntekijän karanteeni tai eristys</h4>
<p>Päätöksen karanteenista (tartunnalle altistunut henkilö), eristyksestä (sairastunut henkilö) tai työntekijän työstä poissaolosta taudin leviämisen ehkäisemiseksi tekee kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri. Lääkärintodistus on toimitettava työnantajalla selvitykseksi poissaolosta niin pian kuin mahdollista.</p>
<p>Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus voi seurata työehtosopimuksesta. Vaikka kyseessä oleva työehtosopimus ei määräisi työnantajaa maksamaan palkkaa, ainakin EK on suositellut työnantajia maksamaan työntekijöille palkan tältä ajalta.</p>
<p>Syntyneen ansionmenetyksen korvaamiseksi työntekijä voi hakea Kelasta tartuntatautipäivärahaa. Sitä voi saada, vaikka ei ole työkyvytön. Jos työnantaja maksaa työntekijälle palkan tällaisen poissaolon ajalta, työnantaja saa nostaa itselleen em. tartuntatautipäivärahan.</p>
<h4>Työntekijän lapsen karanteeni tai eristys</h4>
<p>Alle 16-vuotiaan lapsen huoltajalla on oikeus työstä poissaoloon lapsen karanteenin vuoksi.</p>
<p>Työntekijä voi saada tartuntatautipäivärahaa ansionmenetyksestä, jos lapsi on määrätty olemaan kotona tartuntataudin vuoksi eikä työntekijä voi siksi mennä töihin. Työnantajalle voi seurata palkanmaksuvelvollisuus työehtosopimuksen määräyksistä tai sitä voidaan maksaa vapaaehtoisesti. Jos työnantaja maksaa palkkaa, se saa nostaa itselleen tartuntatautipäivärahan.</p>
<h4>Työnantaja määrää työntekijän olemaan pois ansiotyöstään koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi</h4>
<p>Jos työnantaja kieltää työpaikalle tulemisen, eikä päätös ole kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntatautilääkärin tekemä, työnantaja maksaa tällöin palkan normaalisti. Työntekijä ei voi saada tartuntatautipäivärahaa. Lomapäiviä voidaan käyttää tähän vain työntekijän suostumuksella.</p>
<h4>Etätyö</h4>
<p>Karanteeniin tai eristykseen määrätyllä työntekijällä, työntekijän alle 16-vuotiaan lapsen ollessa karanteenissa tai eristyksessä tai kun työntekijä on määrätty olemaan pois työstä koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi työntekijällä voi olla velvollisuus tehdä etätyötä riippuen työntekijän työsopimuksen ehdoista, yrityksen etäkäytännöistä ja tehtävästä työstä. Etätyöstä voidaan aina myös erikseen sopia työntekijän kanssa. Tällöin työnantajalla on velvollisuus maksaa työntekijälle palkkaa tehdyn työajan suhteessa. Tältä ajalta ei voi saada tartuntatautipäivärahaa.</p>
<h3>Töiden väheneminen koronaepidemiasta johtuen</h3>
<h4>Lomautus</h4>
<p>Koronaviruksen seurauksena yrityksen työvoiman tarve voi vähentyä merkittävästi esimerkiksi asiakaskadon vuoksi. Tällöin työnantajien voi olla välttämätöntä pohtia toimia työvoiman mahdolliseksi vähentämiseksi tai muita toimia kriisistä selviämiseksi.</p>
<p>Työnantajalle voi muodostua peruste lomautuksille TSL 5 luvun mukaisesti noudattaen yt-menettelyä (kun työntekijöitä on vähintään 20) tai työsopimuslain 5 luvun mukaista menettelyä (kun työntekijöitä on alle 20). Lomautuksia koskee lisäksi TSL:n mukaisesti 14 päivän tai sovellettavan työehtosopimuksen määrittelemä ilmoitusaika ennen kuin lomautus voidaan toteuttaa.</p>
<p>Nykytilanteessa on katsottu, että joissakin tilanteissa yt-neuvottelut voidaan myös sivuuttaa ja siten soveltaa yt-lain 9 luvun 60 §:ää. Edellytyksenä on, että yrityksen tuotanto- tai palvelutoiminnalle tai yrityksen taloudelle vahinkoa aiheuttavat erityisen painavat syyt, joita ei ole voitu tietää ennakolta, ovat yhteistoimintaneuvottelujen esteenä. Ko. pykälää sovellettaessa työnantajan on viivytyksettä käynnistettävä yhteistoimintaneuvottelut, kun perusteita poiketa yhteistoimintavelvoitteista ei enää ole. Näissä neuvotteluissa työnantajan on selvitettävä myös poikkeuksellisen menettelyn perusteet.</p>
<p>On mahdollista, että koronaviruksesta seuraa myös pidempiaikaisia vaikutuksia ja laajempia vaikutuksia yritysten talouteen. Työnantajille saattaa syntyä jopa tarve irtisanoa työntekijöitä tuotannollisin ja taloudellisin syin.</p>
<p>&nbsp;</p>
<p>PwC:n työoikeustiimi on valmis tukemaan asiakkaita poikkeusolojen vaatimissa vaikeissakin toimissa: niin toimien asianmukaisessa läpiviemisessä, viestinnän suunnittelussa kuin asiakirjojen laatimisessa.</p>


COVID-19 ja sen vaikutukset työntekijöihin

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Tapetilla ylityöt ja niiden syntyminen

Hallitusohjelman työelämäuudistukset – missä nyt mennään?

Ajankohtaista työoikeudellista oikeuskäytäntöä

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Muut lukivat myös

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!