PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<div>
</div>
</div>
IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.  
Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotetut muutokset käyn läpi hieman myöhemmin julkaistavassa kirjoituksessa.
<h2>Muutokset IAS 36:een Omaisuuserien arvon alentuminen  </h2>
Vaikka IAS 36 -tilinpäätösstandardi käsittelee monenlaisten omaisuuserien arvon alentumista, IASB:n ehdottamat muutokset kohdistuvat nimenomaisesti liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liikearvoa syntyy IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen mukaisista liiketoimintahankinnoista, mutta ei omaisuuserien tai omaisuuseräryhmien hankinnoista.  
IASB tarkasteli projektin aikana erityisesti seuraavia kysymyksiä:  
<ul>
<li data-leveltext="" data-font="Symbol" data-listid="8" data-list-defn-props="{&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Symbol&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="1" data-aria-level="1">Voiko arvonalentumistestauksen tehokkuutta parantaa?  </li>
<li data-leveltext="" data-font="Symbol" data-listid="8" data-list-defn-props="{&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Symbol&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="1" data-aria-level="1">Voiko testauksen kustannuksia ja monimutkaisuutta vähentää?  </li>
<li data-leveltext="" data-font="Symbol" data-listid="8" data-list-defn-props="{&quot;335552541&quot;:1,&quot;335559685&quot;:720,&quot;335559991&quot;:360,&quot;469769226&quot;:&quot;Symbol&quot;,&quot;469769242&quot;:[8226],&quot;469777803&quot;:&quot;left&quot;,&quot;469777804&quot;:&quot;&quot;,&quot;469777815&quot;:&quot;hybridMultilevel&quot;}" aria-setsize="-1" data-aria-posinset="1" data-aria-level="1">Tulisiko liikearvon vuosittaiset poistot palauttaa? </li>
</ul>
Tarkastelen alla, mitä muutoksia IASB ehdottaa – ja ei ehdota – liikearvon arvonalentumistestaukseen.
<h2>Vuosittaisia liikearvon poistoja ei tuoda takaisin   </h2>
Vuonna 2004 IFRS-tilinpäätöksissä luovuttiin liikearvon vuosittaisista poistoista ja siirryttiin vuosittaiseen arvonalentumistestauksen laadintaan. Osana IASB:n viimeisintä projektia, pitkällisten keskustelujen ja tiedonhankintaprosessin jälkeen, IASB päätti säilyttää nykyisen vuosittaisen arvonalentumistestausmallin. Prosessin aikana keskusteltiin myös sellaisesta vaihtoehdosta, että liikearvoa ei poistettaisi vuosittain eikä sitä olisi pakko edes testata joka vuosi, mutta onneksi tästä vaihtoehdosta luovuttiin. IASB:n jäsen Rika Suzuki kertoo lisää päätöksen perusteista tammikuussa 2023 julkaistussa <a href="https://www.ifrs.org/content/dam/ifrs/project/goodwill-and-impairment/inbrief-businesscombs-jan2023.pdf" target="_blank" rel="noopener">In brief -artikkelissa</a>.  
Mielestäni liikearvo on luonteeltaan niin sanottu kuluva vara (wasting asset), joten sen tulee ajan kuluessa poistua taseesta. Vuosittaisten poistojen malliin palaaminen ei olisi kuitenkaan ollut ongelmatonta. Liikearvon taloudellisen vaikutusajan sekä poistomenetelmän määrittämiseen olisi varmasti liittynyt merkittävää johdon harkintaa, ja yhtiöiden välinen vertailukelpoisuus olisi saattanut heikentyä.
<h2>Liikearvon kohdistaminen rahavirtaa tuottaville yksiköille (cash generating unit, CGU)  </h2>
Liiketoimintahankinnassa syntynyt liikearvo on kohdistettava arvonalentumistestausta varten niille CGU:ille, joiden odotetaan hyötyvän hankinnasta johtuvista synergioista. Nykyohjeistuksen mukaan tämän on oltava alin sellainen taso, jolla liikearvoa seurataan sisäistä johtamista varten. On saattanut olla epäselvää, mitä ’liikearvon seuraaminen’ käytännössä tarkoittaa, ja yhtiöt ovat saattaneet kokea, että ne eivät varsinaisesti lainkaan ’seuraa liikearvoa’. Muutos ehdottaa, että liikearvon seuraamisen sijaan ohjeistuksessa viitataan sen liiketoiminnan seuraamiseen, johon kyseinen liikearvo liittyy. On hyvä muistaa, että koska liikearvo ei tuota itsenäisiä rahavirtoja, se on testattava osana jotain CGU:ta, eli käytännössä osana liiketoimintaa. Tämä pieni muutos ohjeistuksen sanamuodossa (liikearvon seuranta -&gt; liiketoiminnan seuranta) toivottavasti helpottaa liikearvon oikean arvonalentumistestaustason määrittämistä.  
Ohjeistuksessa säilyy edelleen rajoite, jonka mukaan liikearvoa ei saa testata korkeammalla tasolla kuin IFRS 8:n Toimintasegmentit kappaleessa 5 määritelty toimintasegmentti ennen segmenttien yhdistämistä. IASB ja jotkin tilinpäätösten käyttäjät ovat kokeneet ongelmalliseksi sen, että toimintasegmentti-tasosta on tullut joillekin yhtiöille oletustaso, jolla liikearvo testataan, eikä tämä ole ollut IASB:n tarkoitus. Muutosehdotuksessa korostetaan, että toimintasegmentti-rajoite asettaa ainoastaan ylärajan liikearvon testaustasolle, mutta ei testauksen oletustasoa.
<h2>Rajoitusten poisto käyttöarvolaskelmasta  </h2>
Nykyään käyttöarvon ennakoituja rahavirtoja koskee rajoite, jonka mukaan ne eivät saa sisältää tulevaisuudessa toteutuvista uudelleenjärjestelyistä tai omaisuuserän suorituskyvyn parantamisesta tai lisäämisestä aiheutuvia rahavirtoja. Nämä rajoitukset poistetaan ja tämä muutos tuokin käyttöarvon määrittämisen lähemmäksi käyvän arvon määrittämisen mallia. Ennakoidut rahavirrat on kuitenkin edelleen arvioitava omaisuuserän nykyisen kunnon perusteella, mutta jatkossa niissä huomioidaan nykyinen potentiaali omaisuuserän uudelleenjärjestelyissä sekä sen suorituskyvyn parantamis- ja lisäämistoimenpiteissä. Veikkaan, että jatkossa käydään keskusteluja siitä, miten tämä omaisuuserän ’nykyinen potentiaali’ tulee ymmärtää.  
Lisäksi poistuu vaatimus laatia käyttöarvolaskelma ennen verojen vaikutusta. Jatkossa käyttöarvolaskelman ennakoidut rahavirrat ja niihin sovellettu diskonttokorko voivat siis olla joko ennen veroja tai verojen jälkeen määritetyt. Tärkeää toki on, että ennakoidut rahavirrat määritetään yhdenmukaisesti diskonttokoron kanssa. Tämä muutos on järkevä ja poistaa nykyisestä testausmallista yhden käytännön epäloogisuuden.
<h2>Muutokset liitetietoihin </h2>
Liitetietoihin ehdotetaan vain pieniä muutoksia. Jatkossa liitetiedoissa on kerrottava, onko käyttöarvolaskelmat laadittu ennen vai jälkeen verojen vaikutusten.  
Jo nykyään liitetiedoissa on kerrottava kullekin CGU:lle kohdistetun liikearvon määrä. Jatkossa on lisäksi mainittava, mihin raportoitavaan segmenttiin kukin tällainen CGU sisältyy. IASB näkee, että tämä muutos auttaa tilinpäätöksen lukijaa arvioimaan paremmin liikearvotestauksessa käytettyjen oletusten järkevyyttä. Itse en vielä osaa nähdä tätä lisäystä kovin merkittävänä, mutta on toki totta, että yhtiöt antavat raportoitavista segmenteistä melko kattavia taloudellisia tietoja muualla IFRS-tilinpäätöksessä. Näitä tietoja voidaan ehkä hyödyntää, kun arvioidaan liikearvotestauksessa käytettyjen oletusten järkevyyttä.
<h2>Lopuksi </h2>
Mielestäni ehdotetut muutokset ovat kokonaisuutena oikeansuuntaisia. Oikein sovellettuina ne sekä vähentävät tilinpäätöksen laatijoiden työmäärää ja kustannuksia että parantavat liikearvon arvonalentumislaskelmien laatua.  
Ennen arvonalentumislaskelman laadintaa yhtiöiden on kuitenkin edelleen tunnistettava rahavirtaa tuottavat yksiköt ja kohdistettava liikearvo niille testausta varten. Etenkin CGU:iden tunnistaminen edellyttää syvällistä ymmärrystä sekä IFRS-ohjeistuksesta että yhtiön liiketoiminnasta, ja tähän analyysiin muutokset eivät tuo lisäohjeistusta.

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

IFRS valokeilassa – Uusi IFRS-tilinpäätösstandardi näköpiirissä. Mistä on kysymys?

IFRS valokeilassa – Kestävyysraportointivaatimukset laajenevat – mitä asioita IFRS-tilinpäätöksen laatijoiden tulee huomioida?

IFRS valokeilassa – Osakekannustinjärjestelyjen kirjanpitokäsittelyn mielenkiintoiset kysymykset

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Ville Toivonen

Palvelumme

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa