Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia.

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia.

Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä kalliimmaksi hänen lähtönsä työnantajalle tyypillisesti tulee. Tutkimusten mukaan noin kolmasosa työntekijän korvaamisesta syntyvistä kustannuksista on niin sanottuja kovia kustannuksia, jotka aiheutuvat esimerkiksi rekrytoinnista, perehdytyksestä ja koulutuksesta. Loppuosa kustannuksista on niin sanottuja pehmeämpiä kustannuksia, jotka syntyvät muun muassa viivästyneestä tuottavuudesta, menetetystä osaamisesta ja moraalisesta vaikutuksesta muuhun työyhteisöön.

Miten työntekijän korvaamisen hinta lasketaan?

Tarkkaa summaa työntekijän korvaamisen hinnalle on haastavaa määrittää. Eri tutkimuksissa esitetyt laskelmat työntekijän korvaamisen kustannuksista ovat hyvin vaihtelevia, mutta voivat nousta korkeimmillaan jopa yli 200 prosenttiin palkatun työntekijän vuosipalkasta. Kustannuksia arvioitaessa ja laskettaessa on syytä ottaa huomioon ainakin seuraavat tekijät:

  • Useiden eri henkilöiden käyttämä aika rekrytoinnin eri vaiheisiin, kuten työpaikkailmoituksen kirjoittamiseen, haastatteluihin ja hakijaviestintään: käytetyn ajan hinta (palkka + työnantajan sivukulut) sekä käytetyn ajan vaihtoehtoiskustannus (mitä muuta sinä aikana olisi voitu tehdä)
  • Rekrytoinnin markkinointikulut (esim. työpaikkailmoitusportaalit, somemarkkinointi)
  • Mahdollisen ulkoisen rekrytointikumppanin hinta (vähentää edellä mainittujen kohtien kustannuksia, mutta ei poista niitä kokonaan)
  • Tehtävään valitun perehdytyksen ja kouluttamisen kustannukset: perehdyttäjän ja perehdytettävän käyttämä työaika ja sen vaihtoehtoiskustannus
  • Viivästynyt tuottavuus: tutkimusten mukaan asiantuntijaroolissa kestää keskimäärin 20 viikkoa, ennen kuin työntekijä on tuottava
  • Menetetty osaaminen: lähteneen työntekijän osaaminen ja hiljainen tieto poistuu
  • Moraalinen vaikutus työyhteisöön: Työntekijän lähteminen voi aiheuttaa epävarmuutta ja kielteisiä tunteita työyhteisössä. Se voi lisätä väliaikaisesti muiden työntekijöiden työkuormaa tai sellaisia tehtäviä, jotka eivät ole kyseisen työntekijän parasta kompetenssia tai jotka eivät motivoi häntä erityisesti
  • Lähteneen ja tilalle palkatun työntekijän suora ja epäsuora vaikutus ympärillä työskentelevien henkilöiden tehokkuuteen (esim. tiiminvetäjän lähtemisen vaikutus tiimiläisiin tai työntekijän lähtemisen vaikutus saman projektin parissa työskenteleviin)
  • Lähteneen työntekijän lähtemisen/yhteyshenkilön vaihtuvuuden vaikutus työnantajayrityksen asiakaskokemukseen tai sidosryhmäyhteistyöhön, jos lähtenyt työntekijä on työskennellyt tehtävissä, joihin sisältyy asiakas- tai sidosryhmäviestintää

Lisäksi on hyvä huomioida, että uuteen rekrytointiin liittyy aina virherekrytoinnin riski, kuten rekrytointeihin yleensäkin. Virherekrytoinnin kustannus vaihtelee suuresti tehtävittäin, mutta sen on tutkimuksissa laskettu olevan usein vähintään 30 % vuosipalkasta ja enintään jopa yli 100 % vuosipalkasta.

Miten sitouttaa työntekijöitä paremmin?

Avainasemassa sitouttamisessa on työntekijöiden odotusten ja toiveiden tunnistaminen. Mitä paremmin työnantaja pystyy täyttämään työntekijän odotukset, sitä todennäköisemmin työntekijä on tyytyväinen ja sitoutuu työnantajaan. Lisää eri ikäryhmien odotuksista voit lukea aiemmasta blogikirjoituksestamme “Mitä työntekijät todella haluavat työnantajiltaan tässä ajassa?”.

Haluatko kuulla lisää?

Autamme työnantajia muun muassa henkilöstön sitouttamisessa, rekrytoinnissa sekä henkilöstön pitovoiman kehittämisessä erilaisin tavoin. Arvioimme tilanteesi ja saat meiltä selkeät ja konkreettiset toimintaohjeet kehittämiseen ja kehittymiseen. Ota meihin yhteyttä ja nosta HR tekemisesi uudelle tasolle!

Anastasia Strandberg

HR-palvelut ja johtaminen

+358 (0)20 787 7525

anastasia.strandberg@pwc.com

Ella Jäämaa

HR-palvelut ja johtaminen

+358 20 787 8117

ella.jaamaa@pwc.com