Kuka voi hyödyntää alennettuja verokantoja valmisteverotuksessa teollisessa tavaran valmistuksessa?

Valmisteverotuksessa mahdollistetaan erinäisiä verohelpotuksia niille yhtiöille, joiden toiminta koostuu teollisesta tavaran valmistuksesta. On osoittautunut hankalaksi määrittää, millainen teollinen valmistus kyseisiin veroetuihin oikeuttaa sekä toisaalta se, millainen tukitoiminta luetaan veroedun piiriin.

Asiassa KHO:2021:107 päätyi katsomaan, ettei yhtiö käyttänyt nestekaasua polttoaineveron palautukseen oikeuttavassa toiminnassa eli välittömästi ensikäytössä teollisessa tavaran valmistuksessa. Tapauksessa yhtiö harjoitti metalliromun kierrätystä polttoleikkaamalla käyttämättä jääneestä tai käytöstä poistetusta rautametallista paloja asiakkaan tarpeiden mukaan.

KHO katsoi, että kyseinen toiminta oli tavaraan kohdistuva työsuoritus, eikä tavaran valmistus, koska rautametallia polttoleikattiin asiakkaiden vaatimusten mukaisesti toiseen muotoon ja kokoon. Eriävässä oikeusneuvoston lausunnossa puolestaan esitettiin, että yhtiön harjoittama kierrätystoiminta, jossa sellaisenaan jatkojalostukseen kelpaamatonta metalliromua muunnetaan uusioraaka-aineeksi teollisuuden käyttöön, on tavaran valmistamista, joka tulisi näin ollen katsoa teollisuudeksi. Asia ratkaistiin äänestyksellä 4–1.

Toisessa tapauksessa (KHO:2021:106) oli kyse sähköveron alennetusta veroluokasta ja siitä, voidaanko broilerin lihanjalostusteollisuudessa hautomotoimintaa pitää teollisuutena, joka oikeuttaa alennettuun sähköveroluokkaan sekä energiaintensiivisten yritysten veronpalautukseen. Sähköveron osalta alennetun sähköveroluokan teollisuuden käsite on suppeampi kuin polttoaineveron osalta, koska sähköverolain mukaisesti teollisuutena tarkoitetaan Tilastokeskuksen toimialaluokituksen TOL 2008 -pääluokkaan C kuuluvaa toimintaa.

Teollisuuteen rinnastetaan lisäksi vähäinen teollisuuteen kuulumattoman tukitoiminnan harjoittaminen, joka tapahtuu teollisuutta harjoittavan yrityksen tuotantopaikalla ja joka liittyy pääasiallisesti yrityksen omaan teolliseen tuotantotoimintaan. Tapauksessa otettiin huomioon hautomon toiminta lihanjalostusteollisuuden välituotteiden valmistajana, minkä vuoksi hautomotoimintaa pidetiin osana elintarviketeollisuutta, vaikka se ei erillisesti arvioituna kuuluisi 2008 toimialaluokituksen C-luokkaan. Näin ollen toimijoiden on hyvä huomioida, että myös teollisuuden ulkopuolelle kuuluvat tukitoiminnot saattavat oikeuttaa alenettuun verokantaan, vaikka tukitoiminto ei teollisuutta olisikaan. Tällaisiksi voidaan Verohallinnon ohjeen mukaisesti katsoa muun muassa tehtaanmyymälät, itsenäiset tuotekehitysyksiköt sekä huolto-, korjaamo- ja siivouspalvelut.

Polttoaineveron alennetun verokannan osalta käsite teollisuudesta on laajempi, eikä toimialaluokituksella ole merkitystä alennetun verokannan arvioinnissa. Sähköveron teollisuuden käsitteen osalta ongelmallista on viittaus laissa Tilastokeskuksen toimialaluokitteluun. Se voi käytännössä johtaa tilanteisiin, joissa yhtiö harjoittaa teollista valmistusta muun muassa kierrätystoimintana, mutta ei toimialaluokituksensa vuoksi kuulu C-luokkaan. Tämä johtaa juridisesti erittäin kyseenalaiseen verovelvollisten yhdenvertaisen kohtelun vastaiseen lopputulokseen erityisesti monitoimialayhtiöissä, joiden toimialaluokitus ei kuulu C-luokkaan.