Kun mustarastas lauloi

Lauantaiaamun kiireetöntä aamiaista säestivät mustarastaan huiluäänet. Tämä laulaja oli harvinaisen kovaääninen, joten vaikka ikkuna olisi ollut kiinnikin, sen musisoinnista olisi päässyt nauttimaan. Jotenkin laulusta tuli onnellinen olo. Sitä täydensi vielä aamupäivän juoksulenkki kevään vihreissä maisemissa tuomien tuoksuessa. What a wonderful world -melodia alkoi soida kuin itsestään mielessä.