PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen ”eräiden suurten ilmastointineutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä” ja pyytää luonnokseen lausuntoja 11.10.2024 mennessä. Kirjoitimme asiasta aiemmin kesällä, kun valmistelusta uutisoitiin. Kun otetaan huomioon, että hyvitykset pitäisi myöntää vuoden 2025 aikana, aikataulu on ylipäätään tiukka, ja tämä näkyy kieltämättä myös hallituksen esityksen luonnoksen tasossa. Nostan esiin joitain seikkoja samalla, kun käyn alla läpi,...

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Korkein hallinto-oikeus on antanut merkittävän <a href="https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1544613789993.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">vuosikirjaratkaisun KHO:2018:170</a>, jonka mukaan TVL:n mukaisessa verotuksessa syntyi vähennyskelpoinen luovutustappio, kun verovelvollinen myi saamisen sen nimellisarvoa alemmasta käyvästä arvosta. PwC toimi asiassa verovelvollisen asiamiehenä.
<h2>Lainasaatavan myynti</h2>
KHO:n ratkaisemassa tapauksessa henkilö oli antanut lainan yhtiölle, jonka osakas hän ei ollut. Sittemmin tämä laina oli muutettu ehdoiltaan pääomalainaksi. Kysymyksessä oli alusta alkaen ollut tavallinen velkakirjalaina eikä arvopaperina pidettävä juokseva velkakirja. Velallisyhtiön taloudellisen tilanteen heikentymisen johdosta pääomalainasaatavalle ei kuitenkaan ollut mahdollista saada täyttä suoritusta, eli saatavan käypä arvo oli laskenut alle sen nimellisarvon. Ratkaistavana kysymyksenä oli, syntyikö henkilölle verovähennyskelpoinen luovutustappio, kun hän myi saatavan toiselle yhtiölle sen käyvästä arvosta.
Tuloverolain mukaan omaisuuden luovuttaminen sen hankintamenoa matalampaa vastiketta vastaan synnyttää luovutustappion, joka on vähennyskelpoinen luovutusvoitoista ja muista pääomatuloista.
<blockquote>Laissa ei kuitenkaan ole määritelty sitä, mitä kaikkea pidetään luovutusvoittoverotuksen alaisena omaisuutena. Verotuskäytännössä säännöstä on tulkittu ahtaasti ja muun muassa saamisen ja kapitalisaatiosopimusten luovutukset on rajattu sen soveltamisalan ulkopuolelle.</blockquote>
Perustelut tällaiselle linjalle ovat olleet niukat; sitä on perusteltu lähinnä vain vanhalla vakiintuneella käytännöllä. KHO:n tuore vuosikirjaratkaisu kuitenkin muuttaa tätä tulkintaa merkittävästi. Nyt lain soveltaminen perustuu KHO:n päätöksen mukaisesti lain sisältöön ja sanamuotoon niin kuin verolain soveltamisen kuuluukin.
Ratkaisunaan KHO totesi, että pääomalainasaaminen on omaisuutta, jonka luovuttaminen sen nimellisarvoa matalammasta käyvästä arvosta realisoi vähennyskelpoisen luovutustappion. Ratkaisun perusteluiden valossa on kuitenkin selvää, että ratkaisun vaikutus ei rajoitu vain pääomalainojen luovutuksiin. Sen sijaan vastaavan verokohtelun on koskettava kaiken tyyppisiä saamisia. Perusteluissaan KHO korosti myös saamisoikeuden siviilioikeudellista luonnetta omaisuutena. Käytännössä ratkaisusta voidaan päätellä, että paitsi saamisten, myös kaiken muun tyyppisen omaisuuden luovuttamisesta voi aiheutua vähennyskelpoinen tappio, eikä verotuskäytännössä omaksutuille rajauksille ole perustetta.
<blockquote>Ratkaisu on periaatteellisesti merkittävä, sillä aiemman käytännön mukaan saamisen arvonalentumisen on TVL:n mukaisessa verotuksessa voinut vähentää vain hyvin poikkeuksellisesti.</blockquote>
Toisin kuin elinkeinoverolain mukaan, saatavan lopullinenkaan arvonalentuminen eli sen menettäminen esim. velallisen konkurssin johdosta ei TVL:n mukaan ole vähennyskelpoinen, jos saatava ei perustu arvopaperiin. KHO:n tuoreen ratkaisun mukaan saamisen arvonalentuminen, joka on realisoitu luovuttamalla saaminen sen käyvästä arvosta, on kuitenkin vähennyskelpoinen luovutustappio. Ratkaisulla on merkitystä paitsi luonnollisten henkilöiden, myös TVL:n mukaisesti verotettavien yhtiöiden verotuksessa.
<h2>Osakkaan antama pääomalaina on sijoitus yhtiöön</h2>
Samassa yhteydessä edellä käsitellyn ratkaisun kanssa KHO julkaisi toisen, samaa asiakokonaisuutta koskevan <a href="https://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/lyhyetratkaisuselosteet/lyhytratkaisuseloste/1544614299204.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">ratkaisun (14.12.2018/5890)</a>. Tapauksen erona edellä käsiteltyyn tilanteeseen oli, että yhtiölle lainaa myöntänyt henkilö oli samalla myös yhtiön osakas. Kun laina oli sittemmin muutettu pääomalainaksi ja myöhemmin myytiin yhdessä osakkeiden kanssa samalle ostajalle, KHO katsoi pääomalainan osakkaan yhtiöön tekemäksi lisäsijoitukseksi. Pääomalaina laskettiin osaksi osakkeiden hankintamenoa ja se siten kasvatti osakkeiden luovutuksesta syntynyttä luovutustappiota.
KHO on aiemmin tehnyt vastaavan ratkaisun tilanteessa, jos velallisyhtiö ajautui konkurssiin. Tuore ratkaisu vahvistaa, että osakkaan antama pääomalaina voidaan lukea osaksi osakkeiden hankintamenoa myös osakkeiden ja lainojen samanaikaisen myynnin yhteydessä.

Lainasaatava on omaisuutta

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Matti Kilpeläinen

Muut lukivat myös

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?