Liikkeen luovutus vai ei – tunnistatko tilanteet?

Korkeimman oikeuden (KKO) ratkaisujen KKO 2018:64, KKO 2018:65 ja KKO 2018:66 pohjana olevissa tapauksissa työntekijöitä oli irtisanottu työnantajan lopetettua toimintansa. Irtisanotut työntekijät olivat eri oikeusasteissa vedonneet siihen, että heidän olisi tullut siirtyä uuden työnantajan palvelukseen vanhoina työntekijöinä, koska kyse oli ollut liikkeen luovutuksesta. Tapausten taustaan liittyvien seikkojen yksityiskohtaisen läpikäynnin sijaan tärkeämpää on ymmärtää, mitä näiden ratkaisujen kautta voidaan oppia liikkeen luovutuksen tunnusmerkistöstä ja laajuudesta.

Säilyykö luovutuksessa taloudellisen yksikön oma identiteetti?

Liikkeen luovutuksen soveltuvuutta arvioitaessa keskeistä on se, säilyykö luovutuksen kohteena olevan taloudellisen yksikön oma identiteetti.

Jos identiteetti ei säily, kyse ei lähtökohtaisesti ole työoikeudellisesta liikkeen luovutuksesta.

Toki työntekijöitä voi siirtyä luovutuksensaajan palvelukseen, vaikka kyse ei olisikaan liikkeen luovutuksesta. Tällöin siirtyminen perustuu kuitenkin luovuttajan palveluksessa olevan työntekijän irtisanoutumiseen ja siirtymiseen uuden työnantajan palvelukseen – ei siihen, että he siirtyisivät luovutuksensaajan palvelukseen automaattisesti ns. vanhoina työntekijöinä.

Taloudellisen yksikön oman identiteetin arvioinnissa huomiota tulee kiinnittää useisiin tekijöihin kokonaisarviona. Eri osatekijöitä (kuten luovuttajan työntekijöiden siirtyminen luovutuksensaajan palvelukseen, toiminnassa käytettävien koneiden ja kaluston pysyminen samana, toiminnan jatkuminen samanlaisena, toiminnan keskeytymättömyys jne.) painotetaan oikeuskäytännössä eri tavoin riippuen siitä, millaisesta toiminnasta on kyse.

Esim. ratkaisussa KKO 2018:65 kuntayhtymä oli ryhtynyt harjoittamaan tehostetun palveluasumisen palvelujen tuottamista samoissa tiloissa ja samoilla laitteilla kuin aiempi palveluntuottaja, eikä asiakaskunta ollut muuttunut. Toiminta oli pysynyt samanlaisena ja toiminta oli jatkunut keskeytyksettä. Pääosaa henkilöstöstä ei ollut kuitenkaan otettu kuntayhtymän palvelukseen.

KKO totesi, että palveluasumistoiminta edellyttää erityisesti ko. tarkoitukseen suunniteltua rakennusta, erityisiä apuvälineitä ja muita laitteita. Taloudellisen yksikön muodostumisen ja siten liikkeen luovutuksen syntymisen kannalta merkityksellistä tässä tapauksessa oli siis erityisesti muut arvioinnissa huomioitavat seikat kuin henkilöstön siirtyminen.

Työoikeudellinen liikkeen luovutus voi syntyä näennäisesti hyvin pientenkin tunnusmerkkien pohjalta.

Oikeuskäytäntö enemmänkin puoltaa liikkeen luovutuksen syntymistä kuin päinvastoin.

Asiaan liittyvän tulkinnallisuuden vuoksi työnantajan on kuitenkin aina kussakin yksittäistapauksessa suositeltavaa tutkia erikseen, onko kyse liikkeen luovutuksesta vai ei. Parhaimmillaan työnantaja voi huolellisten selvitysten avulla välttyä työsuhteen perusteetonta päättämistä koskevilta korvauksilta.

Euroopan unionin vakiintuneen oikeuskäytännön näkökulmasta (esim. tuomio 19.10.2017, Securitas C-200/16) oman identiteetin säilymisen arvioinnissa huomioidaan kaikki kyseessä olevaa liiketoimea kuvaavat tosiseikat:

• millaisesta yrityksestä tai liikkeestä on kysymys
• onko rakennusten ja irtaimiston kaltaista aineellista liikeomaisuutta luovutettu
• minkä arvoinen aineeton omaisuus on luovutushetkellä ollut
• onko pääosa henkilöstöstä otettu uuden työnantajan palvelukseen
• onko asiakaskunta siirtynyt liiketoiminnan mukana
• miten samankaltaista ennen luovutusta ja sen jälkeen harjoitettu liiketoiminta on ollut
• kuinka pitkän ajan tämä liiketoiminta mahdollisesti on ollut keskeytyneenä.