PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Maailma on kuin yksi valtava keskustietokone
Data on aina joko liikkeessä tai paikallaan, tallennettuna. Datan liikuttaminen edestakaisin vie aina paljon sähköä. Tiedonsiirron viive voi olla kriittinen, jos esimerkiksi auto tai juna kulkee 100 km/h, liikkuen 36 senttiä sadasosasekunnissa, ja sitä ohjataan satojen tai tuhansien kilometrien päästä. Liikkuvassa infrastruktuurissa on kyettävä ennakoimaan, kuinka nopeasti tuhansia kiloja painava auto pysähtyy, tai kääntyy – raskaan junan jarrutus voi viedä useita kilometrejä.
Teollisuudessa työstämisen toleranssit eli tarkkuusvaatimukset voivat olla mikrometreissä. Näissä tapauksissa tietoa ei voi liikuttaa globaaleihin pilviratkaisuihin maailman toiselle puolelle.
Tietoliikenteen on oltava viiveetöntä. Eri teollisissa käyttökohteissa tarvitaan valtavan laitemäärän katkeamaton, oikeilla valtuuksilla varustettu yhteys verkkoon. Liikennemäärät voivat olla pieniä, mutta koko laitemäärää on pystyttävä palvelemaan katkeamattomasti. Tietoliikenteen on oltava katkeamatonta suurelle laitetiheydelle. Etäoperointi vaatii yhä tarkempaa 3D-visuaalisuutta, parempaa kuvan resoluutiota. Tässä datan nopeus molempiin suuntiin muuttuu helposti kriittiseksi. Tarvitaan nopeutta ja suurempia datamääriä. On olemassa kolmea erityyppistä datatarvetta, joiden yhdistäminen luo vielä uusia kombinaatioita tietoliikennevaatimuksille.
5G mahdollistaa tietoliikenne- ja datakapasiteetin tuomisen asiakkaan käyttöalueen lähettyville, ”verkon reunalle”. Verkkoteknologia on aiemmin ollut aina täysin teleoperaattoreiden hallinnoimaa, mutta 5G mahdollistaa yksityisverkot. Yksityisverkon toteuttajina tai omistajina voi olla käyttäjä itse tai jokin muu alaan erikoistunut toimija. Mallin voi tarjota teleoperaattori, kenties uusilla palvelumalleilla, tai se voi syntyä yhteistyössä verkkolaitevalmistajien sekä pilvipalvelutoimittajien kanssa. Tarjolle tulee paljon uusia vaihtoehtoja.
Tämä luo mahdollisuuden, ettei dataa tarvitse enää siirtää keskitettyyn pilveen ja takaisin.  Pilviratkaisut voidaan toteuttaa optimoidusti. Eri laitetoimittajille voidaan tarjota uusia tietoliikenneratkaisuja lähiverkon kautta, eikä dataa kuljeteta aina tuhansien kilometrien päähän. 5G-teknologia mahdollistaa yksityisverkkojen käyttöönoton, jolloin tietoliikenne-infrastruktuuri, langattomuus, sovellukset ja pilvipalveluiden kokonaisuus ovat teollisuuslaitoksen tai kauppakeskuksen sisällä.
Analogiaa voi hakea 1980-luvun tietokoneiden murroksesta, jossa siirryttiin ”tyhmästä keskustietokoneen terminaalipäätteestä” hajautettuun henkilökohtaiseen tietokoneeseen. Keskustietokone infrastruktuurista hyödynnettiin yhteisen verkon palveluita: tulostimia, piirtureita, skannereita, tallentimia, tietokantoja sekä muita yhteisiä sovelluksia. PC:t yleistyivät ja lopulta älykkyys oli sekä hajautettua ja keskitettyä.
Seuraavaksi yritysten palvelut siirtyivät omista pilvistä ja serveriräkeistä globaaleihin pilviratkaisuihin. Samalla päätelaitekirjo muuttui monipuolisemmaksi, ja pilvipalvelua saattoi hyödyntää sekä yksinkertaisemmilla että monimutkaisemmilla päätelaitteilla.
Nyt 5G:n mukana tämä toteutuu globaalissa mittakaavassa, jossa palataan PC:n murrokseen ja hajautetaan keskitetyt pilvipalveluinfrastruktuurit. Osa keskitetyistä palveluista toimii paikallisesti ja osa tukeutuu keskitettyihin pilvipalveluinfrastruktuureihin, joista on saatavilla laajempi palveluvalikoima. 5G lähi-infrastruktuurissa on hyödynnettävissä soveltuvasti käyttötarkoitukseen optimoidut palvelukokonaisuudet, joissa huomioidaan datan liikuttamiseen ja käsittelyyn liittyvät erityisvaatimukset. Samalla osa IoT-laitteista tulee liittymään lähipilvi-infrastruktuuriin, joka palvelee laitteita kuin 1980-luvun keskustietokone: laitteet ovat kuin terminaaleja ja lähipilvi kuin keskustietokone.
Samalla osa IoT-laitteista tulee liittymää lähipilvi-infrastruktuuriin, joka palvelee laitteita kuin 1980-luvun keskustietokone, laitteet ovat kuin terminaaleja, lähipilvi kuin keskustietokone.
Tietoliikenneverkkoratkaisut on kyettävä optimoimaan turhalta edestakaiselta dataliikenteeltä kehittämällä datakäsittelylle uusia liiketoimintamalleja. Tarvitaan tekoälyä ja uusia liiketoimintamalleja, joiden avulla voidaan ratkaista ”roaming” yksityisverkkojen välillä sekä selvittää, kuinka niistä voidaan operoida julkisiin verkkoihin. Samalla on ratkaistava tietoliikenteen ominaisuuksien hinnoittelu uudistus ja laadullisuuden varmistus. Tietoliikenteen kustannukset eivät voi perustua jatkossa vain nykyisin käytössä oleviin ”APRU=Average Revenue per User”-malliin, vaan hinnoittelussa on oltava tietoliikenteen laadulliseen mittaamiseen perustuvia hinnoittelumittareita. Teollisuuden laitteet eivät voi tukeutua tuotannossa vain ”by the best efford” -liikenteen varaan.
Sähkö ja data ovat yrityksille kuin ilma ja vesi ihmiselle
Jos data ei kulje yritysasiakkaan tuotannossa saumattomasti ja laadullisesti vaatimuksia täyttäen, voi lopputulos olla liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta katastrofaalinen. Syntyy saatavuusongelma, kuten energiakriisissä. Yhteiskuntakriittinen toiminta on täysin riippuvainen sähköstä sekä datasta.  Kyse ei ole yksittäisen Gigatavun hinnasta, vaan tietoliikenteen laadullisesta saatavuudesta. Tätä voi verrata ihmiseen: tarvitsemme verta ja happea vereen kierrettäväksi aivoihin. Sähkö on jatkuvan yritystoiminnan verta, datan liikkuvuus digitalisaation happi, välttämättömyyksiä yhteiskunnan toimivuudelle sekä yritystoiminnan ylläpitämiselle. Fyysinen ja digitaalinen maailma ovat integroituneet ja niiden yhdistyminen toisiinsa kiihtyy tulevaisuudessa. Samalla internetiin tai muihin verkkoyhteyksiin perustuvien laitteiden määrä kasvaa ennennäkemättömän nopeasti. 5G:n taloudellisten vaikutusten arvioidaan asettuvan 13.2 triljoonan dollariin lähivuosiksi globaalisti.
Todellisuudessa on kuitenkin kyse paljon suuremmasta: Koko maailman digitalisaation elinkelpoisuudesta.
Riskien eliminointi tarkoittaa mahdollisuuksien realisointia
Moni asia on epäonnistunut, kun riskien arvioiminen on ollut puutteellista. Riskiarviot on laadittu pelkäksi Excel-taulukoksi. Riskienhallinta on usein eriytetty organisatorisesti operatiivisesta ja strategisesta toiminnasta omaksi pienen joukon irralliseksi saarekkeeksi. Riskienhallintaa on pidetty rasitteena, kulueränä.
Entäpä, jos se riski muuttuukin mahdollisuudeksi? Mikä muuttuu yrityksessä? Tämä uusi mahdollisuus herättää uutta mielenkiintoa ja se koskee koko yrityksen johtoa, hallitusta ja omistajia. Jokaisen riskin taakse kätkeytyy aina mahdollisuus. Eliminoitu riski avaa uuden mahdollisuuden, johon voidaan suunnitella toteutus.
Mahdollisuus muuttuu onnistumiseksi, kun investointikokonaisuudet hahmotellaan, huomioidaan toimittajaketjujen saatavuus, luottamus, laadullisuus, kokonaisturvallisuus, regulaation muutokset ja niihin sopeutuminen näihin kaikkiin, dynaamisesti. Riskienhallinta ei saa jäädä kertaluonteiseksi arvioksi, toimenpiteeksi vaan se on integroitava osaksi koko yrityksen ja organisaation jatkuvaa liiketoimintaa.
Olemme energiakriisissä, ja olemme valumassa kohti tietoliikennekriisissä, ellemme tee tarvittavia muutoksia ajoissa.
Kriisit ovat vain haasteita, jotka on otettava vastaan. Niiden vaikutukset ovat ennakoitavissa ja samalla eliminoitava. Meillä on olemassa teknologia ja osaaminen näiden eliminoimiseksi. Suomella on käytössään Euroopan edistyksellisimmät 5G-verkot, meillä on keskimääräistä korkeampi sähkön omavaraisuus. Näiden yrityksen elintoimintoja ylläpitävien kriittisten elementtien saatavuus on Suomessa EU:n parhaalla tasolla. Suomessa on myös ennen kaikkea valmis ja ennakoitava lainsäädäntö nyt 5G:n hyödyntämiselle. Suomi on EU:n ensimmäisiä maita 5G yksityisverkkotaajuuksien jaossa, jossa jokainen yritys voi hankkia itselleen oman private-taajuuden. Suomi on maa, jossa on mahdollista luoda kilpailukykyisiä digitalisaation läpimurtoja, vastuullisesti ja energiaa säästäen.
Lue juttusarjan aikaisemmat osat:
<a href="https://uutishuone.pwc.fi/liikummeko-energiakriisista-kohti-tietoliikennekriisia-sahkomarkkinat-ja-sahkoistyminen">Osa 1 &#8211; Sähkömarkkinat ja sähköistyminen </a>
<a href="https://uutishuone.pwc.fi/liikummeko-energiakriisista-kohti-tietoliikennekriisia-tietoliikenne-osana-yhteiskuntakriittista-infrastruktuuria">Osa 2 &#8211; Tietoliikenne osana yhteiskuntakriittistä infrastruktuuria</a>
<a href="https://uutishuone.pwc.fi/liikummeko-energiakriisista-kohti-tietoliikennekriisia-tietoliikenne-ja-online-infrastruktuuri-ymparillamme">Osa 3 &#8211; Tietoliikenne ja online-infrastruktuuri ympärillämme</a>

Liikummeko energiakriisistä kohti tietoliikennekriisiä - Maailma on kuin yksi valtava keskustietokone

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Lakiosaston tulevaisuus – uusi rooli liiketoiminnan mahdollistajana?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Juha Remes

Muut lukivat myös

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!