PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Maailma on kuin yksi valtava keskustietokone
Data on aina joko liikkeessä tai paikallaan, tallennettuna. Datan liikuttaminen edestakaisin vie aina paljon sähköä. Tiedonsiirron viive voi olla kriittinen, jos esimerkiksi auto tai juna kulkee 100 km/h, liikkuen 36 senttiä sadasosasekunnissa, ja sitä ohjataan satojen tai tuhansien kilometrien päästä. Liikkuvassa infrastruktuurissa on kyettävä ennakoimaan, kuinka nopeasti tuhansia kiloja painava auto pysähtyy, tai kääntyy – raskaan junan jarrutus voi viedä useita kilometrejä.
Teollisuudessa työstämisen toleranssit eli tarkkuusvaatimukset voivat olla mikrometreissä. Näissä tapauksissa tietoa ei voi liikuttaa globaaleihin pilviratkaisuihin maailman toiselle puolelle.
Tietoliikenteen on oltava viiveetöntä. Eri teollisissa käyttökohteissa tarvitaan valtavan laitemäärän katkeamaton, oikeilla valtuuksilla varustettu yhteys verkkoon. Liikennemäärät voivat olla pieniä, mutta koko laitemäärää on pystyttävä palvelemaan katkeamattomasti. Tietoliikenteen on oltava katkeamatonta suurelle laitetiheydelle. Etäoperointi vaatii yhä tarkempaa 3D-visuaalisuutta, parempaa kuvan resoluutiota. Tässä datan nopeus molempiin suuntiin muuttuu helposti kriittiseksi. Tarvitaan nopeutta ja suurempia datamääriä. On olemassa kolmea erityyppistä datatarvetta, joiden yhdistäminen luo vielä uusia kombinaatioita tietoliikennevaatimuksille.
5G mahdollistaa tietoliikenne- ja datakapasiteetin tuomisen asiakkaan käyttöalueen lähettyville, ”verkon reunalle”. Verkkoteknologia on aiemmin ollut aina täysin teleoperaattoreiden hallinnoimaa, mutta 5G mahdollistaa yksityisverkot. Yksityisverkon toteuttajina tai omistajina voi olla käyttäjä itse tai jokin muu alaan erikoistunut toimija. Mallin voi tarjota teleoperaattori, kenties uusilla palvelumalleilla, tai se voi syntyä yhteistyössä verkkolaitevalmistajien sekä pilvipalvelutoimittajien kanssa. Tarjolle tulee paljon uusia vaihtoehtoja.
Tämä luo mahdollisuuden, ettei dataa tarvitse enää siirtää keskitettyyn pilveen ja takaisin.  Pilviratkaisut voidaan toteuttaa optimoidusti. Eri laitetoimittajille voidaan tarjota uusia tietoliikenneratkaisuja lähiverkon kautta, eikä dataa kuljeteta aina tuhansien kilometrien päähän. 5G-teknologia mahdollistaa yksityisverkkojen käyttöönoton, jolloin tietoliikenne-infrastruktuuri, langattomuus, sovellukset ja pilvipalveluiden kokonaisuus ovat teollisuuslaitoksen tai kauppakeskuksen sisällä.
Analogiaa voi hakea 1980-luvun tietokoneiden murroksesta, jossa siirryttiin ”tyhmästä keskustietokoneen terminaalipäätteestä” hajautettuun henkilökohtaiseen tietokoneeseen. Keskustietokone infrastruktuurista hyödynnettiin yhteisen verkon palveluita: tulostimia, piirtureita, skannereita, tallentimia, tietokantoja sekä muita yhteisiä sovelluksia. PC:t yleistyivät ja lopulta älykkyys oli sekä hajautettua ja keskitettyä.
Seuraavaksi yritysten palvelut siirtyivät omista pilvistä ja serveriräkeistä globaaleihin pilviratkaisuihin. Samalla päätelaitekirjo muuttui monipuolisemmaksi, ja pilvipalvelua saattoi hyödyntää sekä yksinkertaisemmilla että monimutkaisemmilla päätelaitteilla.
Nyt 5G:n mukana tämä toteutuu globaalissa mittakaavassa, jossa palataan PC:n murrokseen ja hajautetaan keskitetyt pilvipalveluinfrastruktuurit. Osa keskitetyistä palveluista toimii paikallisesti ja osa tukeutuu keskitettyihin pilvipalveluinfrastruktuureihin, joista on saatavilla laajempi palveluvalikoima. 5G lähi-infrastruktuurissa on hyödynnettävissä soveltuvasti käyttötarkoitukseen optimoidut palvelukokonaisuudet, joissa huomioidaan datan liikuttamiseen ja käsittelyyn liittyvät erityisvaatimukset. Samalla osa IoT-laitteista tulee liittymään lähipilvi-infrastruktuuriin, joka palvelee laitteita kuin 1980-luvun keskustietokone: laitteet ovat kuin terminaaleja ja lähipilvi kuin keskustietokone.
Samalla osa IoT-laitteista tulee liittymää lähipilvi-infrastruktuuriin, joka palvelee laitteita kuin 1980-luvun keskustietokone, laitteet ovat kuin terminaaleja, lähipilvi kuin keskustietokone.
Tietoliikenneverkkoratkaisut on kyettävä optimoimaan turhalta edestakaiselta dataliikenteeltä kehittämällä datakäsittelylle uusia liiketoimintamalleja. Tarvitaan tekoälyä ja uusia liiketoimintamalleja, joiden avulla voidaan ratkaista ”roaming” yksityisverkkojen välillä sekä selvittää, kuinka niistä voidaan operoida julkisiin verkkoihin. Samalla on ratkaistava tietoliikenteen ominaisuuksien hinnoittelu uudistus ja laadullisuuden varmistus. Tietoliikenteen kustannukset eivät voi perustua jatkossa vain nykyisin käytössä oleviin ”APRU=Average Revenue per User”-malliin, vaan hinnoittelussa on oltava tietoliikenteen laadulliseen mittaamiseen perustuvia hinnoittelumittareita. Teollisuuden laitteet eivät voi tukeutua tuotannossa vain ”by the best efford” -liikenteen varaan.
Sähkö ja data ovat yrityksille kuin ilma ja vesi ihmiselle
Jos data ei kulje yritysasiakkaan tuotannossa saumattomasti ja laadullisesti vaatimuksia täyttäen, voi lopputulos olla liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta katastrofaalinen. Syntyy saatavuusongelma, kuten energiakriisissä. Yhteiskuntakriittinen toiminta on täysin riippuvainen sähköstä sekä datasta.  Kyse ei ole yksittäisen Gigatavun hinnasta, vaan tietoliikenteen laadullisesta saatavuudesta. Tätä voi verrata ihmiseen: tarvitsemme verta ja happea vereen kierrettäväksi aivoihin. Sähkö on jatkuvan yritystoiminnan verta, datan liikkuvuus digitalisaation happi, välttämättömyyksiä yhteiskunnan toimivuudelle sekä yritystoiminnan ylläpitämiselle. Fyysinen ja digitaalinen maailma ovat integroituneet ja niiden yhdistyminen toisiinsa kiihtyy tulevaisuudessa. Samalla internetiin tai muihin verkkoyhteyksiin perustuvien laitteiden määrä kasvaa ennennäkemättömän nopeasti. 5G:n taloudellisten vaikutusten arvioidaan asettuvan 13.2 triljoonan dollariin lähivuosiksi globaalisti.
Todellisuudessa on kuitenkin kyse paljon suuremmasta: Koko maailman digitalisaation elinkelpoisuudesta.
Riskien eliminointi tarkoittaa mahdollisuuksien realisointia
Moni asia on epäonnistunut, kun riskien arvioiminen on ollut puutteellista. Riskiarviot on laadittu pelkäksi Excel-taulukoksi. Riskienhallinta on usein eriytetty organisatorisesti operatiivisesta ja strategisesta toiminnasta omaksi pienen joukon irralliseksi saarekkeeksi. Riskienhallintaa on pidetty rasitteena, kulueränä.
Entäpä, jos se riski muuttuukin mahdollisuudeksi? Mikä muuttuu yrityksessä? Tämä uusi mahdollisuus herättää uutta mielenkiintoa ja se koskee koko yrityksen johtoa, hallitusta ja omistajia. Jokaisen riskin taakse kätkeytyy aina mahdollisuus. Eliminoitu riski avaa uuden mahdollisuuden, johon voidaan suunnitella toteutus.
Mahdollisuus muuttuu onnistumiseksi, kun investointikokonaisuudet hahmotellaan, huomioidaan toimittajaketjujen saatavuus, luottamus, laadullisuus, kokonaisturvallisuus, regulaation muutokset ja niihin sopeutuminen näihin kaikkiin, dynaamisesti. Riskienhallinta ei saa jäädä kertaluonteiseksi arvioksi, toimenpiteeksi vaan se on integroitava osaksi koko yrityksen ja organisaation jatkuvaa liiketoimintaa.
Olemme energiakriisissä, ja olemme valumassa kohti tietoliikennekriisissä, ellemme tee tarvittavia muutoksia ajoissa.
Kriisit ovat vain haasteita, jotka on otettava vastaan. Niiden vaikutukset ovat ennakoitavissa ja samalla eliminoitava. Meillä on olemassa teknologia ja osaaminen näiden eliminoimiseksi. Suomella on käytössään Euroopan edistyksellisimmät 5G-verkot, meillä on keskimääräistä korkeampi sähkön omavaraisuus. Näiden yrityksen elintoimintoja ylläpitävien kriittisten elementtien saatavuus on Suomessa EU:n parhaalla tasolla. Suomessa on myös ennen kaikkea valmis ja ennakoitava lainsäädäntö nyt 5G:n hyödyntämiselle. Suomi on EU:n ensimmäisiä maita 5G yksityisverkkotaajuuksien jaossa, jossa jokainen yritys voi hankkia itselleen oman private-taajuuden. Suomi on maa, jossa on mahdollista luoda kilpailukykyisiä digitalisaation läpimurtoja, vastuullisesti ja energiaa säästäen.
Lue juttusarjan aikaisemmat osat:
<a href="https://uutishuone.pwc.fi/liikummeko-energiakriisista-kohti-tietoliikennekriisia-sahkomarkkinat-ja-sahkoistyminen">Osa 1 &#8211; Sähkömarkkinat ja sähköistyminen </a>
<a href="https://uutishuone.pwc.fi/liikummeko-energiakriisista-kohti-tietoliikennekriisia-tietoliikenne-osana-yhteiskuntakriittista-infrastruktuuria">Osa 2 &#8211; Tietoliikenne osana yhteiskuntakriittistä infrastruktuuria</a>
<a href="https://uutishuone.pwc.fi/liikummeko-energiakriisista-kohti-tietoliikennekriisia-tietoliikenne-ja-online-infrastruktuuri-ymparillamme">Osa 3 &#8211; Tietoliikenne ja online-infrastruktuuri ympärillämme</a>

Liikummeko energiakriisistä kohti tietoliikennekriisiä - Maailma on kuin yksi valtava keskustietokone

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Lakiosaston tulevaisuus – uusi rooli liiketoiminnan mahdollistajana?

PwC Suomi vahvistaa SAP-autorisointiosaamistaan

Poiminta hallitusohjelmasta – tekoäly päätöksentekijänä

Securing the buy-in for Microsoft Power Platform pilot: main things to consider

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Juha Remes

Muut lukivat myös

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?