Liikummeko energiakriisistä kohti tietoliikennekriisiä – Maailma on kuin yksi valtava keskustietokone

Juha Remeksen 4-osainen blogisarja käsittelee sähkömarkkinoiden nykytilannetta. Blogisarjan viimeisessä osassa pohditaan erityisesti teollisuuden tiedonsiirron infrastruktuuria.

Juha Remeksen 4-osainen blogisarja käsittelee sähkömarkkinoiden nykytilannetta. Blogisarjan viimeisessä osassa pohditaan erityisesti teollisuuden tiedonsiirron infrastruktuuria.

Maailma on kuin yksi valtava keskustietokone

Data on aina joko liikkeessä tai paikallaan, tallennettuna. Datan liikuttaminen edestakaisin vie aina paljon sähköä. Tiedonsiirron viive voi olla kriittinen, jos esimerkiksi auto tai juna kulkee 100 km/h, liikkuen 36 senttiä sadasosasekunnissa, ja sitä ohjataan satojen tai tuhansien kilometrien päästä. Liikkuvassa infrastruktuurissa on kyettävä ennakoimaan, kuinka nopeasti tuhansia kiloja painava auto pysähtyy, tai kääntyy – raskaan junan jarrutus voi viedä useita kilometrejä.

Teollisuudessa työstämisen toleranssit eli tarkkuusvaatimukset voivat olla mikrometreissä. Näissä tapauksissa tietoa ei voi liikuttaa globaaleihin pilviratkaisuihin maailman toiselle puolelle.

Tietoliikenteen on oltava viiveetöntä. Eri teollisissa käyttökohteissa tarvitaan valtavan laitemäärän katkeamaton, oikeilla valtuuksilla varustettu yhteys verkkoon. Liikennemäärät voivat olla pieniä, mutta koko laitemäärää on pystyttävä palvelemaan katkeamattomasti. Tietoliikenteen on oltava katkeamatonta suurelle laitetiheydelle. Etäoperointi vaatii yhä tarkempaa 3D-visuaalisuutta, parempaa kuvan resoluutiota. Tässä datan nopeus molempiin suuntiin muuttuu helposti kriittiseksi. Tarvitaan nopeutta ja suurempia datamääriä. On olemassa kolmea erityyppistä datatarvetta, joiden yhdistäminen luo vielä uusia kombinaatioita tietoliikennevaatimuksille.

5G mahdollistaa tietoliikenne- ja datakapasiteetin tuomisen asiakkaan käyttöalueen lähettyville, ”verkon reunalle”. Verkkoteknologia on aiemmin ollut aina täysin teleoperaattoreiden hallinnoimaa, mutta 5G mahdollistaa yksityisverkot. Yksityisverkon toteuttajina tai omistajina voi olla käyttäjä itse tai jokin muu alaan erikoistunut toimija. Mallin voi tarjota teleoperaattori, kenties uusilla palvelumalleilla, tai se voi syntyä yhteistyössä verkkolaitevalmistajien sekä pilvipalvelutoimittajien kanssa. Tarjolle tulee paljon uusia vaihtoehtoja.

Tämä luo mahdollisuuden, ettei dataa tarvitse enää siirtää keskitettyyn pilveen ja takaisin. Pilviratkaisut voidaan toteuttaa optimoidusti. Eri laitetoimittajille voidaan tarjota uusia tietoliikenneratkaisuja lähiverkon kautta, eikä dataa kuljeteta aina tuhansien kilometrien päähän. 5G-teknologia mahdollistaa yksityisverkkojen käyttöönoton, jolloin tietoliikenne-infrastruktuuri, langattomuus, sovellukset ja pilvipalveluiden kokonaisuus ovat teollisuuslaitoksen tai kauppakeskuksen sisällä.

Analogiaa voi hakea 1980-luvun tietokoneiden murroksesta, jossa siirryttiin ”tyhmästä keskustietokoneen terminaalipäätteestä” hajautettuun henkilökohtaiseen tietokoneeseen. Keskustietokone infrastruktuurista hyödynnettiin yhteisen verkon palveluita: tulostimia, piirtureita, skannereita, tallentimia, tietokantoja sekä muita yhteisiä sovelluksia. PC:t yleistyivät ja lopulta älykkyys oli sekä hajautettua ja keskitettyä.

Seuraavaksi yritysten palvelut siirtyivät omista pilvistä ja serveriräkeistä globaaleihin pilviratkaisuihin. Samalla päätelaitekirjo muuttui monipuolisemmaksi, ja pilvipalvelua saattoi hyödyntää sekä yksinkertaisemmilla että monimutkaisemmilla päätelaitteilla.

Nyt 5G:n mukana tämä toteutuu globaalissa mittakaavassa, jossa palataan PC:n murrokseen ja hajautetaan keskitetyt pilvipalveluinfrastruktuurit. Osa keskitetyistä palveluista toimii paikallisesti ja osa tukeutuu keskitettyihin pilvipalveluinfrastruktuureihin, joista on saatavilla laajempi palveluvalikoima. 5G lähi-infrastruktuurissa on hyödynnettävissä soveltuvasti käyttötarkoitukseen optimoidut palvelukokonaisuudet, joissa huomioidaan datan liikuttamiseen ja käsittelyyn liittyvät erityisvaatimukset. Samalla osa IoT-laitteista tulee liittymään lähipilvi-infrastruktuuriin, joka palvelee laitteita kuin 1980-luvun keskustietokone: laitteet ovat kuin terminaaleja ja lähipilvi kuin keskustietokone.

Samalla osa IoT-laitteista tulee liittymää lähipilvi-infrastruktuuriin, joka palvelee laitteita kuin 1980-luvun keskustietokone, laitteet ovat kuin terminaaleja, lähipilvi kuin keskustietokone.

Tietoliikenneverkkoratkaisut on kyettävä optimoimaan turhalta edestakaiselta dataliikenteeltä kehittämällä datakäsittelylle uusia liiketoimintamalleja. Tarvitaan tekoälyä ja uusia liiketoimintamalleja, joiden avulla voidaan ratkaista ”roaming” yksityisverkkojen välillä sekä selvittää, kuinka niistä voidaan operoida julkisiin verkkoihin. Samalla on ratkaistava tietoliikenteen ominaisuuksien hinnoittelu uudistus ja laadullisuuden varmistus. Tietoliikenteen kustannukset eivät voi perustua jatkossa vain nykyisin käytössä oleviin ”APRU=Average Revenue per User”-malliin, vaan hinnoittelussa on oltava tietoliikenteen laadulliseen mittaamiseen perustuvia hinnoittelumittareita. Teollisuuden laitteet eivät voi tukeutua tuotannossa vain ”by the best efford” -liikenteen varaan.

Sähkö ja data ovat yrityksille kuin ilma ja vesi ihmiselle

Jos data ei kulje yritysasiakkaan tuotannossa saumattomasti ja laadullisesti vaatimuksia täyttäen, voi lopputulos olla liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta katastrofaalinen. Syntyy saatavuusongelma, kuten energiakriisissä. Yhteiskuntakriittinen toiminta on täysin riippuvainen sähköstä sekä datasta. Kyse ei ole yksittäisen Gigatavun hinnasta, vaan tietoliikenteen laadullisesta saatavuudesta. Tätä voi verrata ihmiseen: tarvitsemme verta ja happea vereen kierrettäväksi aivoihin. Sähkö on jatkuvan yritystoiminnan verta, datan liikkuvuus digitalisaation happi, välttämättömyyksiä yhteiskunnan toimivuudelle sekä yritystoiminnan ylläpitämiselle. Fyysinen ja digitaalinen maailma ovat integroituneet ja niiden yhdistyminen toisiinsa kiihtyy tulevaisuudessa. Samalla internetiin tai muihin verkkoyhteyksiin perustuvien laitteiden määrä kasvaa ennennäkemättömän nopeasti. 5G:n taloudellisten vaikutusten arvioidaan asettuvan 13.2 triljoonan dollariin lähivuosiksi globaalisti.

Todellisuudessa on kuitenkin kyse paljon suuremmasta: Koko maailman digitalisaation elinkelpoisuudesta.

Riskien eliminointi tarkoittaa mahdollisuuksien realisointia

Moni asia on epäonnistunut, kun riskien arvioiminen on ollut puutteellista. Riskiarviot on laadittu pelkäksi Excel-taulukoksi. Riskienhallinta on usein eriytetty organisatorisesti operatiivisesta ja strategisesta toiminnasta omaksi pienen joukon irralliseksi saarekkeeksi. Riskienhallintaa on pidetty rasitteena, kulueränä.

Entäpä, jos se riski muuttuukin mahdollisuudeksi? Mikä muuttuu yrityksessä? Tämä uusi mahdollisuus herättää uutta mielenkiintoa ja se koskee koko yrityksen johtoa, hallitusta ja omistajia. Jokaisen riskin taakse kätkeytyy aina mahdollisuus. Eliminoitu riski avaa uuden mahdollisuuden, johon voidaan suunnitella toteutus.

Mahdollisuus muuttuu onnistumiseksi, kun investointikokonaisuudet hahmotellaan, huomioidaan toimittajaketjujen saatavuus, luottamus, laadullisuus, kokonaisturvallisuus, regulaation muutokset ja niihin sopeutuminen näihin kaikkiin, dynaamisesti. Riskienhallinta ei saa jäädä kertaluonteiseksi arvioksi, toimenpiteeksi vaan se on integroitava osaksi koko yrityksen ja organisaation jatkuvaa liiketoimintaa.

Olemme energiakriisissä, ja olemme valumassa kohti tietoliikennekriisissä, ellemme tee tarvittavia muutoksia ajoissa.

Kriisit ovat vain haasteita, jotka on otettava vastaan. Niiden vaikutukset ovat ennakoitavissa ja samalla eliminoitava. Meillä on olemassa teknologia ja osaaminen näiden eliminoimiseksi. Suomella on käytössään Euroopan edistyksellisimmät 5G-verkot, meillä on keskimääräistä korkeampi sähkön omavaraisuus. Näiden yrityksen elintoimintoja ylläpitävien kriittisten elementtien saatavuus on Suomessa EU:n parhaalla tasolla. Suomessa on myös ennen kaikkea valmis ja ennakoitava lainsäädäntö nyt 5G:n hyödyntämiselle. Suomi on EU:n ensimmäisiä maita 5G yksityisverkkotaajuuksien jaossa, jossa jokainen yritys voi hankkia itselleen oman private-taajuuden. Suomi on maa, jossa on mahdollista luoda kilpailukykyisiä digitalisaation läpimurtoja, vastuullisesti ja energiaa säästäen.

Lue juttusarjan aikaisemmat osat:

Osa 1 – Sähkömarkkinat ja sähköistyminen

Osa 2 – Tietoliikenne osana yhteiskuntakriittistä infrastruktuuria

Osa 3 – Tietoliikenne ja online-infrastruktuuri ympärillämme