PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Sähkömarkkinat ja sähköistyminen
Miten Eurooppa päätyi energiakriisiin? Oliko energiakriisiin taustalla syynä vallitseva sotatilanne vai onko taustalla muitakin syitä? Kiistely vihreän energian ympärillä on jatkunut jo kolme vuosikymmentä. Mikä EU:ssa lopulta luokitellaan vihreäksi energiaksi, on ollut enemmän politiikkaa kuin faktoihin perustuvaa tiedettä.
Kokonaisuutena sähkönkulutus on kasvanut Euroopassa tasaisesti, mutta Suomessa sähkönkulutus on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana pysynyt lähes ennallaan, 80–90 TWh vuodessa. Suurin muutos on ollut sähköntuotannossa. Tällä hetkellä ollaan enemmän riippuvaisia tuontisähköstä kuin oltiin vuosituhannen alussa. Kaikista suurin muutos on kohdistunut EU:n sähkömarkkinoihin.
Sähkö on muuttunut yhteiskunnallisesti välttämättömästä huoltovarmuuskriittisestä tekijästä pörssistä hankittavaksi raaka-aineeksi. Raaka-aineeksi, jonka kustannus määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella. Pörssi on toiminut, kun kulutus ja tuotanto ovat olleet pääosin tasapainossa.
Sähkön pörssihinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella kuten muutkin raaka-ainemarkkinat – poikkeuksena ylin kattohinta 5000 euroa / MWh. Tämä oli alun perin teoreettinen katto eikä sitä uskottu koskaan saavuttavan.
Koko läntinen Eurooppa on luottanut sähkön saatavuuteen. Energiaratkaisuissa edullisin sähkö on löytynyt pörssistä. Nyt sähkömarkkina on integroitunut laajasti ja siellä myydään paljon EU:n ulkopuolelta tulevaa halvempaa sähköenergiaa, jota on tuotettu mm. Venäjällä. Riskiarvioissa sähkön saatavuuteen liittyvät rajoitteet ovat kohdistuneet vain sääoloihin, ennen vuoden 2022 muutoksia.
Suomen 110 kV, 220 kV sekä 400 kV sähköverkot kattavat hyvin koko Suomen maantieteellisesti. Muuttuviin sääoloihin varaudutaan kaivamalla alemman jännitetason jakeluverkostoa maanalle. Sähköverkko on toimiva, eikä Suomen sähkön kulutusrakenne juuri muuttunut, vai onko? Samalla tuotantorakenne on muuttunut huomattavasti ja Suomen sähköstä jopa viidennes tulee tuontisähkönä. Laajemmin Euroopassa tuontisähkön osuus on huomattavasti Suomea suurempi.
Toteutuuko sähköistyminen liian nopeasti?
Vihreä siirtyminen tarkoittaa käytännössä samaa asiaa kuin kaiken sähköistäminen. Ennen Suomessa käytettiin lämmitykseen useita eri vaihtoehtoja ja sähkölämmitystä ei pidetty energiatehokkaana ratkaisuna johtuen sähköön kohdistuvista energiasiirto- ja tuotantohyötysuhteesta.
Sähkön siirtotekniikka ei ole juurikaan muuttunut vuosikymmenissä, mutta sähköstä on tullut vihreä vaihtoehto. Maalämpö sekä ilmalämpöpumput perustuvat sähköön entistä energiatehokkaammin eli jokaista kulutettua sähkön kWh:ta kohden saadaan enemmän lämmitystehoa ulos. Sähkö on ollut yksikertainen ratkaisu kaikkiin ongelmiin. Sähkö on hajutonta, mautonta sekä näkymätöntä, riippumatta kuinka sitä tuotetaan kaapeleiden lähtöpisteessä. Sähkö kulkee verkossa tuotantopisteeltä kuluttajalle. Se missä sähkö on oikeasti tuotettua ja missä kulutettua, on mahdotonta sanoa, ellei toimita täysin erillisissä tuotantoverkoissa.
Kuinka varmistetaan se, että vihreää sähköä hankkinut kuluttaja tai yritys saa oikeasti, vihreällä energialla tuotettua sähköä, vaatisi paljon enemmän toimenpiteitä, jossa vastuullisuuden sertifiointia pitäisi kehittää pidemmälle ja dynaamisemmaksi. Tämä on ratkaistavissa yritysten, markkinoiden ja regulaation kesken.
Haasteet syntyvät politiikasta. Onko sähkö vihreällä energialla tuotettua vai ei, määritellään yksinkertaisesti kokoushuoneessa neuvottelemalla. 
Mikä lasketaan vihreäksi energiaksi?
Onko ydinvoimalla, maakaasulla, biopolttoaineella, puulla, turpeella, auringolla, tuulella ja vesivoimalla tuotettu sähkö vihreää? Riippuu ajankohdasta, kysyjästä ja vastaajasta. Tällä ei ole varsinaisesti selkeää määritelmää.
Tarkasteluun otetaan energian uusiutuvuus. Mikä on uusiutumisen aikajänne, kun puu kasvaa muutamissa kymmenissä vuosissa täyteen mittaansa ja maakaasu sen sijaan kymmenien tuhansien vuosien aikana maan uumenissa. Tämä on yksi suurista taustasyistä, miksi EU on nyt energiakriisissä. Sähköstä on tullut poliitikkojen vallankäytön väline. Sähköllä on muokattu EU:n sisämarkkinoiden maakohtaisia hintakilpailua ja siitä ei ole saavutettu edes sodan syttyessä selkeää koko EU:ta kattavaa täysin yhteistä ymmärrystä.
Viimeisten kahden vuosikymmenen ajan sähköä koskevia uudistuksia ovat ohjanneet lämmitykseen liittyvät muutokset. Seuraavaksi vastaava uudistus tulee koskemaan liikennettä. EU:n regulaatio nopeuttaa autojen sähköistymistä, ja teollisuudessa ollaan tulossa riippuvaisemmiksi sähköstä. Usein teollisessa tuotannossa käytettiin muuta raaka-aineita ja siitä syntyvistä energiasivuvirroista saatiin ylimääräistä energia ylijäämää. Nyt tämä teollisuus on siirtynyt osin pois Euroopasta ja jäljelle jäänyt teollisuus on sähköistänyt tuotantoaan. Kulutuksen hillitsemiseksi haetaan ratkaisuja automaatiosta, energiatehokkuudesta sekä regulaatiosta.
Sähköön liittyvät infrastruktuurin muutokset
Autojen sähköistyminen aiheuttaa yksin Suomessa kymmenissä tuhansissa taloyhtiöissä sekä liikekiinteistöissä uusia haasteita. Pitkät etäisyydet vaativat myös tienvarsille uusia latauspisteitä, sillä pääosa sähköautoista ei kulje erityisesti kylmällä ilmalla kuin 300-400 km enimmillään.
Yhteiskunta on riippuvainen autoista, joiden latausinfrastruktuurin tarve kasvaa nopeasti. Infrastruktuurin rakentaminen vaatii huomattavia investointeja latauslaitteisiin sekä huomattavasti parempaa kaapelointia kiinteistöihin. Mikäli kaikki autot olisivat ladattavia nyt, sähköverkko ei olisi valmis. Samalla sähkön tuotantokapasiteetti ei riittäisi mitenkään Suomessa tai Euroopassa kattamaan kysyntää ja EU:n sähköpörssissä hinta olisi jatkuvasti katossa, 5 000 eurossa/MWh.
Merkittäviä muutoksia on koettu myös sähkön tuotantorakenteen uudistumisessa. Sähkön hinnan kohotessa yhä useammat kuluttajat ja yritykset ovat siirtyneet itse sähköntuottajiksi. Pitkän odottelun jälkeen lainsäädäntö mahdollistaa pientuottajan sähkön myynnin muillekin kuin verkkoyhtiöille.
Samassa kiinteistössä tuotettu sähkö voidaan kuluttaa samassa paikassa, eikä sähköä tarvitse ensin myydä verkkoyhtiölle, joka myy sen takaisin paikallisen kiinteistön muille osakkaille tai asukkaille. Näin mahdollistetaan uudentyyppiset liiketoimintamallit ja koko sähköverkon rakenne alkaa muuttua enemmän kuluttajalähtöisesti hajautetulle sähköntuotannolle. Tämä luo jälleen uusia teknologisia haasteita koko sähköverkon hallintaan. Uudistunut tuotantorakenne on sääoloista riippuvainen ja uudistuva sähköntuotanto vaatii uudentyyppisiä varastointiratkaisuja, sillä sähkön kulutuksen ja tuotannon on aina oltava tasapainossa. Mikäli tuotanto katkeaa, on kyse vain sekunneista, kun sähkö katkeaa.
Mitä jos?
Sähköistymisessä on jäänyt moni asia miettimättä. Videolinkistä löytyy yksi uusi tapa lähestyä autojen sähköistämistä: <a href="https://www.youtube.com/watch?v=oTXptUuKGrc"> https://www.youtube.com/watch?v=oTXptUuKGrc</a> Olisiko pitänyt miettiä kuinka liikenteen polttoaineen jakelu toimii tällä hetkellä? Olisiko kannattanut standardisoida ensin akkuteknologia ja sitten luoda keskitetty akkujen vaihtoinfrastruktuuri? Samalla olisi ainakin vältytty valtavasta latausinfrastruktuurin päällekkäisestä ja rinnakkaisesta rakentamisesta miljooniin jopa kymmeniin miljooniin pisteisiin pelkästään EU:ssa. Nyt EU päätti USB-C latausjärjestelmän vakioinnista pari vuosikymmentä myöhemmin, kun koko laturi-infrastruktuuri oli muuttunut hyvin sekavaksi. Nokia teki valinnan yhden laturiratkaisun politiikasta jo kaksikymmentä vuotta ennen EU:ta, ja taustalla olivat jo silloin samat syyt.
Kokonaisuuksien ymmärtämättömyys sekä päättämättömyys, soveltuvan regulaation ja standardisoinnin puuttuminen johtaa lopulta kaaokseen. Olemme sähköistymisen osalla kriisissä ja korjaaminen tulee viemään aikaa.
Sähkö on yhteiskunnalle kuin veri ihmisen verisuonissa
Sähkö ei ole raaka-ainetta, vaikka siitä on nyt tehty EU-laajuinen pörssistä hankittava hyödyke. Sähkö on yhteiskunnalle elinkelpoisuuden ylläpitämiseen liittyvä välttämättömyys. Suomessa oli vielä muutamia vuosikymmeniä taaksepäin, alueellinen laajempi saatavuus varavoimalle. Alueellinen teollisuus kykeni tuottamaan sähköä energian sivuvirroilla, kunnat olivat paremmin varautuneet ja omavaraisempia energiataseen osalta. Nyt osa kunnista on myynyt energiayhtiönsä ja osa lopettanut varavoimaratkaisujen ylläpitämisen, sillä se ei ole taloudellisesti kannattavaa. Kansallisesti, eikä EU-laajuisesti ei ole muodostettu varavoimakapasiteetille markkinataloudellisesti soveltuvia malleja korvaamaan muutosta. Mitä turhaa, kun sähköä tulee johdon päästä aina, tarpeeksi ja edullisesti!
Yhteiskunnallisesti varavoima edesauttoi siihen, ettemme olleet yhtä haavoittuvia sähkön saatavuudessa.  Sähkön saatavuus on ollut korkealla SLA-tasolla, ja meillä on ollut hyvin harvoin sähkön jakeluhäiriöitä. Kotitalouksissa ei ole tarvittu UPS-laitteita tai generaattoreita sähkön saatavuuden varmistamiseen epävarmuuksien takia. Sitä vastoin kehittyvillä markkinoilla jokaisella on ollut omat varavoimaratkaisut hankittuna, jos vain oli varaa sijoittaa niihin. Nyt Suomessa, varageneraattorihyllyt ovat aika tyhjillään.
Lainsäädännöllisesti olemme Suomessa olleet varovaisempia kuin muualla Euroopassa. Meillä on voimassa huoltovarmuusajattelu yhteiskunnan kriittisille toiminnoille. Niissä toiminnoissa on pyritty varautumaan ja sinne on ulotettu lain ja määräysten perusteella varautumiseen liittyviä vaatimuksia. Tämä on taannut sähkön saannin varmistamisen sairaaloissa, tietoliikenteessä, vesihuollossa, jopa ruokalogistiikassa, lentokenttien ja satamien yhteydessä ja yhteiskunnallisesti muuten merkittävien toimintojen ylläpitämisessä. Tässä, onneksi, Suomi on keskivertoa eurooppalaista yhteiskuntaa paljon varautuneempi. 
Olemmeko silti tehneet riittävästi? Esimerkiksi tietoliikenneverkkojen rakentamisessa, meillä on muuta Eurooppa tiukempi regulaatio. Tukiasemilla on oltava globaaleja teollisia standardeja tiukemmat varausmääräykset. Akkuvarmistusten on kestettävä tukiasemalle kolme tuntia, kuin muualla vaatimus on pienempi. Suomessa näitä testataan ja tarkistetaan useammin, kun taas muualla maailmassa kustannusten säästämiseksi jätetään jopa perusstandardien noudattaminen tekemättä. Tämä näkyy jopa EU:ssa, jossa päättämättömyys, päätöksen tekemisen hitaus ja lopulta noudattaminen ei ole yhtäläistä.
Onko Suomessa vaadittu tarpeeksi? Esimerkkinä, jos verkossa on säännöllisiä sähkökatkoja kaksi tuntia vuorokaudessa, ja ensimmäinen katkos on ensimmäisen vuorokauden lopulla, ja toinen heti seuraavan vuorokauden alussa. Vaatimuksena on kolmen tunnin varaus akuille ja 48 tunnin uudelleen latautuminen. Akut eivät ole ehtineet latautua uudelleen? Fyysisen ja digitaalisen maailman integroituminen, sähkön ja tietoliikenteen välinen riippuvuus, luovat yhteiskunnallisesti kokonaan uusia haasteita sekä huomattavasti uusia vaatimuksia regulaatiolle, standardeille sekä laadun kehittämiselle. Tämä ei ole enää asia, jonka yhteiskunta ratkaisee, vaan se on myös ratkaistava jokaisessa yrityksessä ja organisaatiossa itse.
<div data-pm-slice="1 1 []" data-en-clipboard="true">Lue juttusarjan seuraavat osat:</div>
<div data-pm-slice="1 1 []" data-en-clipboard="true"></div>
<div><a href="https://uutishuone.pwc.fi/liikummeko-energiakriisista-kohti-tietoliikennekriisia-tietoliikenne-osana-yhteiskuntakriittista-infrastruktuuria" rev="en_rl_none">Osa 2 &#8211; Tietoliikenne osana yhteiskuntakriittistä infrastruktuuria</a></div>
<div></div>
<div><a href="https://uutishuone.pwc.fi/liikummeko-energiakriisista-kohti-tietoliikennekriisia-tietoliikenne-ja-online-infrastruktuuri-ymparillamme" rev="en_rl_none">Osa 3 &#8211; Tietoliikenne ja online-infrastruktuuri ympärillämme</a></div>
<div></div>
<div><a href="https://uutishuone.pwc.fi/liikummeko-energiakriisista-kohti-tietoliikennekriisia-maailma-on-kuin-yksi-valtava-keskustietokone">Osa 4 &#8211; Maailma on kuin yksi valtava keskustietokone</a></div>

Liikummeko energiakriisistä kohti tietoliikennekriisiä - Sähkömarkkinat ja sähköistyminen

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Lakiosaston tulevaisuus – uusi rooli liiketoiminnan mahdollistajana?

Kohti ISO/IEC 27001 -pohjaista tietoturvallisuuden hallintajärjestelmää

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Juha Remes

Muut lukivat myös

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin