Ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu kasvaa, osoittaa PwC:n tuorein Net Zero Economy Index -analyysi. Vuonna 2023 maailman hiili-intensiteetti laski vain noin prosentin, mikä on vähiten yli kymmeneen vuoteen. ”Ilman rohkeita ja ripeitä, arvoketjun laajuisia toimia ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan”, toteaa PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala. PwC:n Net Zero...

Hiilestä irtautuminen hitainta vuosikymmeneen – välittömiä toimenpiteitä vaaditaan

Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n järjestämän Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi ja yleisön suosikiksi nousi tänä vuonna avaruusteknologiayritys ICEYE. Kasvunrakentaja-kilpailussa etsitään pääomasijoittajien kohdeyritysten joukosta vuoden kiinnostavinta ja innostavinta kasvutarinaa, johon liittyy tärkeänä osana kasvun rakentaminen yhteistyössä pääomasijoittajan kanssa. Kilpailun voittajan valitsee ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva vuosittain vaihtuva tuomaristo. Tuomariston muodostivat tänä vuonna hallitusammattilainen ja startup-sijoittaja Leena Niemistö, Fortumin Innovation &amp; Venturing...

ICEYE valittiin vuoden 2024 Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi

Viihde- ja media-alan yhteenlaskettu, globaali liikevaihto nousi 5 prosenttia vuonna 2023, kertoo PwC:n tuore tutkimus. Kovimmassa kasvussa Suomessa olivat erityisesti elokuva-ala ja suoratoisto, kun taas kirjoihin ja lehtiin käytettiin aiempaa vähemmän rahaa. Digitaalisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi valttikortti kiihtyvässä kilpailussa. Globaali viihde- ja mediatoimiala jatkoi kasvuaan vuonna 2023. PwC:n Global Entertainment &amp; Media Outlook 2024–2028...

PwC:n tutkimus: Viihteeseen ja mediaan käytetään entistä enemmän rahaa – konsertit ja elokuvat pitävät pintansa

Helsingin hovioikeus katsoi tuoreessa tuomiossaan, että vastoin henkilön omaa käsitystä hänen äidiltään saamansa varat eivät olleet laina, vaan lahja. Koska lainaksi kuvitelluista varoista ei ollut tehty lahjaveroilmoitusta, seurauksena oli ehdollista vankeutta tuomiona törkeästä veropetoksesta. Käytännössä on tavallista, että esimerkiksi vanhemmat rahoittavat lastensa taloudellisia tarpeita myös elatusvelvollisuuden päättymisen jälkeen. Sillä, miten tämä järjestetään, on kuitenkin olennainen...

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?

Työkykyä tarkastellaan usein sairauslähtöisesti, mutta sen kokonaisvaltaiseen tukemiseen tarvitaan kuitenkin paljon laajempi näkökulma. Työkykyjohtaminen on johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Se edellyttää avointa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Laaja-alainen työkyvyn käsite huomioi työn ja työolojen lisäksi myös taidot, osaamisen ja elämäntilanteen. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä ja tukemista arjessa. Työkykyjohtamisessa korostuu ennaltaehkäisevä ja...

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

Oikeustieteen maisteri, varatuomari, MBA Leenamaija Heinonen liittyy PwC Suomen lakipalveluihin johtajaksi ja ryhtyy kehittämään sekä vetämään työoikeuspalveluita. Leenamaijalla on yli 15 vuoden kokemus työoikeudesta. Hän on työskennellyt aiemmin yli kymmenen vuoden ajan Roschier Asianajotoimistossa, ja PwC:lle Leenamaija siirtyy VTT:ltä, missä hän johti HR Legal Teamia ja toimi People Leadina. &#8220;On hienoa saada Leenamaijan kaltainen kokenut...

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Recently, I had the pleasure of sitting down with Dr. Peter Gassmann, Global Leader of Strategy&amp;, to explore some topics shaping the future of strategy consulting. We spoke about the diverse roles Chief Strategy Officers (CSOs) can hold in different companies, how we as strategy consultants need to work WITH the client, not FOR the...

Key topics shaping our future

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli hiilirajamekanismi vaatii kaikkia EU-maahantuojia raportoimaan ja vuodesta 2026 alkaen, kompensoimaan hiilidioksidipäästöt tietyistä EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista, kuten alumiinista, sementistä, sähköstä, lannoitteista, raudasta, teräksestä ja vedystä. Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön vaiheittain ja kuluvalla siirtymäkaudella maahantuojien on raportoitava CBAM-tavaroiden suorat ja epäsuorat päästöt Euroopan komissiolle neljännesvuosittain. Kolmen ensimmäisen raportointijakson aikana, raportin on...

CBAM-raportoinnissa siirryttiin seuraavaan vaiheeseen: yritysten on kerättävä ja raportoitava todellisia päästötietoja

Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen ”eräiden suurten ilmastointineutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä” ja pyytää luonnokseen lausuntoja 11.10.2024 mennessä. Kirjoitimme asiasta aiemmin kesällä, kun valmistelusta uutisoitiin. Kun otetaan huomioon, että hyvitykset pitäisi myöntää vuoden 2025 aikana, aikataulu on ylipäätään tiukka, ja tämä näkyy kieltämättä myös hallituksen esityksen luonnoksen tasossa. Nostan esiin joitain seikkoja samalla, kun käyn alla läpi,...

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<h2>Taustaa</h2>
Asiassa oli keskusverolautakunnalta (KVL) pyydetyssä ennakkoratkaisussa kysymys uimakouluun, vauvauintiin, kuntosalin starttikurssiin ja henkilökohtaisen ohjaajan palveluihin sovellettavasta verokannasta sekä liikuntatilojen vuokrauksesta näihin toimintoihin. Liikuntatiloja eli uimahallin allas- ja sisätiloja yhtiö vuokrasi muille toimijoille, jotka käyttivät niitä edellä mainittujen liikuntapalvelujen antamiseen. 
KVL:n antaman ennakkoratkaisun <a href="https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ennakkoratkaisut/64371/kvl0122018/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">KVL 12/2018</a> mukaan alennettua 10 %:n verokantaa voitiin soveltaa vauvauintiin ja kuntosalin starttikurssiin. Vauvauinnin tarkoituksena ja tavoitteena ei ollut ratkaisun perustelujen mukaan osallistujan uimataidon kehittäminen. Kuntosalin starttikurssien osalta KVL katsoi, että myytävä palvelu ei sisältänyt vähäistä suuremmassa määrin liikuntaan liittyvää henkistä valmennusta ja motivointia, joten 10 %:n verokanta soveltui. Tältä osin ratkaisu jäi lainvoimaiseksi. 
Sitä vastoin alennettua 10 %:n verokantaa ei voitu soveltaa uimakouluun, henkilökohtaisen ohjaajan palveluihin eikä silloin, kun tilaa vuokrataan sellaisen toiminnan käyttöön, jolla ei anneta mahdollisuutta liikunnan harjoittamiseen, eli muuhun kuin toimintaan, johon alennettu verokanta soveltuisi. 
KVL julkaisi ratkaisunsa muuten, paitsi henkilökohtaisen ohjaajan palvelujen ja liikuntatilan vuokrauksen verokantojen osalta. 
<h2>Tilojen käyttö muuhun kuin liikuntapalveluun</h2>
Yhtiö valitti PwC:n avustuksella uimakoulun, henkilökohtaisen ohjaajan ja liikuntatilojen vuokrauksen osalta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, eli siltä osin, kun KVL oli katsonut palvelut normaaliverokannan 24 % alaisiksi. KHO:n päätöksen <a href="http://finlex.fi/fi/oikeus/kho/lyhyet/2019/201900682" target="_blank" rel="noopener noreferrer">KHO 21.2.2019 T 682</a> mukaan uimakoulussa ja henkilökohtaisen ohjaajan palveluissa on kyse normaalin 24 %:n verokannan alaisesta opetuksesta. 
KHO:n perustelujen mukaan alennettu verokanta on verotuki, jonka tarkoitus on alentaa kuluttajahintoja. Alennetun 10 %:n verokannan soveltaminen liikuntatilojen vuokraukseen silloin, kun tilojen käyttäjä ei käytä niitä alennetun verokannan alaisiin liikuntapalveluihin, vaan yleisen verokannan alaisiin opetuspalveluihin, olisi KHO:n käsityksen mukaan arvonlisäverojärjestelmän tarkoituksen vastaista. Siten yhtiön tuli soveltaa 24 %:n verokantaa tilojen vuokraukseen tahoille, jotka käyttivät niitä liikunnan opettamiseen. Tältä osin suoritettiin äänestys, jossa enemmistön kanta voitti äänin 4–1. 
KHO julkaisi asiasta lyhyen ratkaisuselosteen liikuntatilojen vuokrauksen osalta. Uimakoulun ja henkilökohtaisen ohjaajan palvelujen osalta asia jäi julkaisematta. 
<h2>Pohdintoja</h2>
Päätös herättää useita kysymyksiä. Arvonlisäverodirektiivin mukaan alennettua verokantaa voidaan soveltaa urheilulaitoksen vuokraukseen. Uimahalli on kiistatta urheilulaitos. Kuluttaja myös harjoittaa liikuntaa sekä uimakoulussa että hyödyntämällä henkilökohtaisen ohjaajan palveluja. Direktiivi ei aseta vuokralaiselle mitään vaatimuksia. Myös vähemmistöön jäänyt oikeusneuvos totesi äänestyslausunnossaan, ettei verokantaa ratkaistaessa tulisi kiinnittää huomiota vuokralaisen tarkoitusperiin. 
Myös arvonlisäverolaissa sovellettiin alennettua verokantaa alun perin vain urheilu- ja liikuntatilojen käyttöoikeuden tilapäisen luovutukseen. Lainmuutoksella oli kuitenkin tarkoitus laajentaa alennetun verokannan soveltamista myös palveluihin, joissa ei samalla luovuteta tilan käyttöoikeutta. 
<blockquote>Nyt olemme päätyneet tilanteeseen, jossa alennettua verokantaa voidaan kyllä soveltaa muihin palveluihin, muttei enää välttämättä tilojen vuokraukseen. KHO:n ratkaisu näyttäisi siten johtavan lain ja direktiivin sanamuodon vastaiseen tilanteeseen. </blockquote>
Ratkaisu johtaa myös käytännön ongelmiin. Henkilökohtainen ohjaaja voi antaa sekä alennetun verokannan pienryhmätunteja että normaaliverokannan henkilökohtaista opetusta. Vuokranantajan tulisi siten tietää, missä suhteessa hänen tilojaan käytetään minkäkin verokannan alaisiin palveluihin. Loppupeleissä tällä ei ole edes veronsaajan kannalta merkitystä, jos vuokralaisella on vuokraan sisältyvästä verosta vähennysoikeus. 
<blockquote>Mielenkiintoinen on myös kysymys, miten jatkossa verotetaan urheiluseuroille tapahtuva liikuntatilojen vuokraus.</blockquote>
Useimmat urheiluseurat ovat yleishyödyllisiä yhteisöjä, joiden muu kuin elinkeinotoiminta on vapautettu arvonlisäverosta. Vuokranantajan tulisi siis tietää, mitä verokantaa urheiluseuran toimintaan sovellettaisiin, jos sitä harjoittaisi joku muu kuin kyseinen urheiluseura. Vai onko peräti niin, että liikuntatilojen vuokraus on veroton, jos kerran vuokralaisen verokanta ratkaisee myös vuokranantajan verokannan?
Entä jos uimakouluun osallistuja joutuu erikseen maksamaan uimahalliin sisäänpääsymaksun? Onko sisäänpääsy 10 %:n verokannalla, mutta itse uimakoulu ja allastilojen vuokraus uimakoulutoimintaa harjoittavalle toimijalle 24 %:n verokannalla? Eli uimahalli antaa uimakouluun tulijalle mahdollisuuden liikunnan harjoittamiseen, vaikka KHO:n päätöksen perusteella hän ei harjoita liikuntaa, vaan on uimahallissa oppimassa uimaan. Hyvin ristiriitaiselta asian pohtiminen tuntuu. 
Päätös johtanee myös Verohallinnon <a href="https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/60609/liikuntapalvelujen-arvonlis%C3%A4verokanta/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">liikuntapalvelujen arvonlisäverokantaohjeen</a> päivittämiseen. Ohjeen esimerkin 4 mukaan tanssisalia on mahdollisuus vuokrata alennetulla verokannalla kilpatanssin harjoitteluun. Kilpatanssin valmentaminen on kuitenkin 24 %:n verokannan alainen palvelu ainakin ohjeessakin mainitun KVL 76/2000 kaltaisissa tilanteissa. 
Myös muita alennetun verokannan alaisia tuotteita voidaan myydä muille kuin kuluttajille. 
<blockquote>Onko KHO:n päätöstä tulkittava siten, että myös taksikuljetusten, majoituksen, kirjojen, lääkkeiden ja elintarvikkeiden myyminen verovelvolliselle alennetulla verokannalla on järjestelmän tarkoituksen vastaista?</blockquote>
Tämänkin päätöksen jälkeen on veteen piirretty viiva, milloin kyse on opetuksesta ja milloin palvelusta, jolla annetaan mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen. Nyt rajanvedon ongelmat ulottuvat myös vuokranantajiin.

Liikuntapalvelujen ja liikuntatilan vuokrauksen arvonlisäverokanta

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Maarit Pokkinen

Muut lukivat myös

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa