PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<h2>Taustaa</h2>
Asiassa oli keskusverolautakunnalta (KVL) pyydetyssä ennakkoratkaisussa kysymys uimakouluun, vauvauintiin, kuntosalin starttikurssiin ja henkilökohtaisen ohjaajan palveluihin sovellettavasta verokannasta sekä liikuntatilojen vuokrauksesta näihin toimintoihin. Liikuntatiloja eli uimahallin allas- ja sisätiloja yhtiö vuokrasi muille toimijoille, jotka käyttivät niitä edellä mainittujen liikuntapalvelujen antamiseen. 
KVL:n antaman ennakkoratkaisun <a href="https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ennakkoratkaisut/64371/kvl0122018/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">KVL 12/2018</a> mukaan alennettua 10 %:n verokantaa voitiin soveltaa vauvauintiin ja kuntosalin starttikurssiin. Vauvauinnin tarkoituksena ja tavoitteena ei ollut ratkaisun perustelujen mukaan osallistujan uimataidon kehittäminen. Kuntosalin starttikurssien osalta KVL katsoi, että myytävä palvelu ei sisältänyt vähäistä suuremmassa määrin liikuntaan liittyvää henkistä valmennusta ja motivointia, joten 10 %:n verokanta soveltui. Tältä osin ratkaisu jäi lainvoimaiseksi. 
Sitä vastoin alennettua 10 %:n verokantaa ei voitu soveltaa uimakouluun, henkilökohtaisen ohjaajan palveluihin eikä silloin, kun tilaa vuokrataan sellaisen toiminnan käyttöön, jolla ei anneta mahdollisuutta liikunnan harjoittamiseen, eli muuhun kuin toimintaan, johon alennettu verokanta soveltuisi. 
KVL julkaisi ratkaisunsa muuten, paitsi henkilökohtaisen ohjaajan palvelujen ja liikuntatilan vuokrauksen verokantojen osalta. 
<h2>Tilojen käyttö muuhun kuin liikuntapalveluun</h2>
Yhtiö valitti PwC:n avustuksella uimakoulun, henkilökohtaisen ohjaajan ja liikuntatilojen vuokrauksen osalta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, eli siltä osin, kun KVL oli katsonut palvelut normaaliverokannan 24 % alaisiksi. KHO:n päätöksen <a href="http://finlex.fi/fi/oikeus/kho/lyhyet/2019/201900682" target="_blank" rel="noopener noreferrer">KHO 21.2.2019 T 682</a> mukaan uimakoulussa ja henkilökohtaisen ohjaajan palveluissa on kyse normaalin 24 %:n verokannan alaisesta opetuksesta. 
KHO:n perustelujen mukaan alennettu verokanta on verotuki, jonka tarkoitus on alentaa kuluttajahintoja. Alennetun 10 %:n verokannan soveltaminen liikuntatilojen vuokraukseen silloin, kun tilojen käyttäjä ei käytä niitä alennetun verokannan alaisiin liikuntapalveluihin, vaan yleisen verokannan alaisiin opetuspalveluihin, olisi KHO:n käsityksen mukaan arvonlisäverojärjestelmän tarkoituksen vastaista. Siten yhtiön tuli soveltaa 24 %:n verokantaa tilojen vuokraukseen tahoille, jotka käyttivät niitä liikunnan opettamiseen. Tältä osin suoritettiin äänestys, jossa enemmistön kanta voitti äänin 4–1. 
KHO julkaisi asiasta lyhyen ratkaisuselosteen liikuntatilojen vuokrauksen osalta. Uimakoulun ja henkilökohtaisen ohjaajan palvelujen osalta asia jäi julkaisematta. 
<h2>Pohdintoja</h2>
Päätös herättää useita kysymyksiä. Arvonlisäverodirektiivin mukaan alennettua verokantaa voidaan soveltaa urheilulaitoksen vuokraukseen. Uimahalli on kiistatta urheilulaitos. Kuluttaja myös harjoittaa liikuntaa sekä uimakoulussa että hyödyntämällä henkilökohtaisen ohjaajan palveluja. Direktiivi ei aseta vuokralaiselle mitään vaatimuksia. Myös vähemmistöön jäänyt oikeusneuvos totesi äänestyslausunnossaan, ettei verokantaa ratkaistaessa tulisi kiinnittää huomiota vuokralaisen tarkoitusperiin. 
Myös arvonlisäverolaissa sovellettiin alennettua verokantaa alun perin vain urheilu- ja liikuntatilojen käyttöoikeuden tilapäisen luovutukseen. Lainmuutoksella oli kuitenkin tarkoitus laajentaa alennetun verokannan soveltamista myös palveluihin, joissa ei samalla luovuteta tilan käyttöoikeutta. 
<blockquote>Nyt olemme päätyneet tilanteeseen, jossa alennettua verokantaa voidaan kyllä soveltaa muihin palveluihin, muttei enää välttämättä tilojen vuokraukseen. KHO:n ratkaisu näyttäisi siten johtavan lain ja direktiivin sanamuodon vastaiseen tilanteeseen. </blockquote>
Ratkaisu johtaa myös käytännön ongelmiin. Henkilökohtainen ohjaaja voi antaa sekä alennetun verokannan pienryhmätunteja että normaaliverokannan henkilökohtaista opetusta. Vuokranantajan tulisi siten tietää, missä suhteessa hänen tilojaan käytetään minkäkin verokannan alaisiin palveluihin. Loppupeleissä tällä ei ole edes veronsaajan kannalta merkitystä, jos vuokralaisella on vuokraan sisältyvästä verosta vähennysoikeus. 
<blockquote>Mielenkiintoinen on myös kysymys, miten jatkossa verotetaan urheiluseuroille tapahtuva liikuntatilojen vuokraus.</blockquote>
Useimmat urheiluseurat ovat yleishyödyllisiä yhteisöjä, joiden muu kuin elinkeinotoiminta on vapautettu arvonlisäverosta. Vuokranantajan tulisi siis tietää, mitä verokantaa urheiluseuran toimintaan sovellettaisiin, jos sitä harjoittaisi joku muu kuin kyseinen urheiluseura. Vai onko peräti niin, että liikuntatilojen vuokraus on veroton, jos kerran vuokralaisen verokanta ratkaisee myös vuokranantajan verokannan?
Entä jos uimakouluun osallistuja joutuu erikseen maksamaan uimahalliin sisäänpääsymaksun? Onko sisäänpääsy 10 %:n verokannalla, mutta itse uimakoulu ja allastilojen vuokraus uimakoulutoimintaa harjoittavalle toimijalle 24 %:n verokannalla? Eli uimahalli antaa uimakouluun tulijalle mahdollisuuden liikunnan harjoittamiseen, vaikka KHO:n päätöksen perusteella hän ei harjoita liikuntaa, vaan on uimahallissa oppimassa uimaan. Hyvin ristiriitaiselta asian pohtiminen tuntuu. 
Päätös johtanee myös Verohallinnon <a href="https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/60609/liikuntapalvelujen-arvonlis%C3%A4verokanta/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">liikuntapalvelujen arvonlisäverokantaohjeen</a> päivittämiseen. Ohjeen esimerkin 4 mukaan tanssisalia on mahdollisuus vuokrata alennetulla verokannalla kilpatanssin harjoitteluun. Kilpatanssin valmentaminen on kuitenkin 24 %:n verokannan alainen palvelu ainakin ohjeessakin mainitun KVL 76/2000 kaltaisissa tilanteissa. 
Myös muita alennetun verokannan alaisia tuotteita voidaan myydä muille kuin kuluttajille. 
<blockquote>Onko KHO:n päätöstä tulkittava siten, että myös taksikuljetusten, majoituksen, kirjojen, lääkkeiden ja elintarvikkeiden myyminen verovelvolliselle alennetulla verokannalla on järjestelmän tarkoituksen vastaista?</blockquote>
Tämänkin päätöksen jälkeen on veteen piirretty viiva, milloin kyse on opetuksesta ja milloin palvelusta, jolla annetaan mahdollisuus liikunnan harjoittamiseen. Nyt rajanvedon ongelmat ulottuvat myös vuokranantajiin.

Liikuntapalvelujen ja liikuntatilan vuokrauksen arvonlisäverokanta

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

KHO antoi päätöksen virheellisestä muutoksenhakuohjeesta – Verohallinto täsmentää muutoksenhakuohjeitaan

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Maarit Pokkinen

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin