Lisää valoa raportointiin

Siivous taitaa tosin joutua hieman odottamaan, sillä töissä on kiiresesonki meneillään yritysten julkistaessa tuloksiaan. Myös yritysvastuuraportit, joista monta tiimimme varmentaa, saadaan valmiiksi. Ne ovat vuosien kuluessa kehittyneet, ja sisältävät paljon tietoa yritysvastuusta liiketoiminnassa.

Osa yritysvastuuraporteista on vuosien saatossa laajentunut sisällöltään. Niissä alkaa olla haasteena se, että olennaiset asiat katoavat vähemmän tärkeiden sekaan. Joissakin tapauksissa myös näkee, ettei tavoitteellisesta yritysvastuun kehittämisestä ole kovin paljon kerrottavaa, mutta silti on haluttu jotakin raportoida. Olennaiset asiat eivät huku muiden joukkoon, vaan loistavat poissaolollaan.

Ja sitten on myös aivan briljantteja ja avoimia kertomuksia, jotka kuvaavat yhtiön yritysvastuun tavoitteet, kertovat niiden saavuttamisesta ja toteavat myös sen, jos jostakin tavoitteesta on jääty jälkeen tai jopa luovuttu kokonaan.

Avoimuus lisää luottamusta

Raportteja lukiessani kiinnitän huomiota usein siihen, kuinka läpinäkyvästi yhtiö raportoi ja miten tasapainoista sisältö on sekä onnistumisia että kehityskohteiksi muodostuneita asioita kuvattaessa.

Vuosien kuluessa olen käynyt monta keskustelua siitä, heikentääkö vai vahvistaako sidosryhmien luottamusta se, että kertoo joidenkin tavoitteiden jääneen saavuttamatta tai joissakin asioissa ilmenneen ongelmia. Oma vastaukseni on poikkeuksetta ollut, että tämä pikemminkin synnyttää lukijoissa uskoa ja luottamusta kuin vie sitä pois.

Jos perinteinen tai sosiaalinen media on tuonut julki yrityksen toimintaan liittyviä epäilyksiä siitä, ettei jokin asia ole kunnossa, niin mitä ajatuksia niiden käsittelemättä jättäminen mahtaa herättää raporttien lukijoissa? Lisää luottamusta? Vai epäilyn siitä, että jotain halutaan peitellä, vaikka siitä ei edes olisi kyse?

Asioista raportoimattomuus jättää tilaa huhuille ja epäluuloille, vaikka olisi suhteellisen yksinkertaista kertoa raportissa, mitä tapahtui tai ei tapahtunut. Sen lisäksi voi kuvata, mitä tilanteen korjaamiseksi on jo tehty, ja mitä tullaan vielä jatkossa tekemään.

Olin monta vuotta yritysvastuun raportointikilpailun järjestämisestä vastaavan ryhmän puheenjohtaja. Kiinnitin useassa palkintojenjakotilaisuudessa huomiota sidosryhmien edustajien perusteluihin, kun he kertoivat, miksi ovat valinneet jonkin raportin parhaaksi. Perusteluissa toistui kaksi asiaa: ensimmäisenä se, että raportti on tiivis ja olennaiseen keskittyvä sekä toisena, että se kuvaa rehellisen oloisesti ja läpinäkyvästi yhtiön onnistumisia ja epäonnistumisia.

Goethen tavoin toivon lisää valoa, tällä kertaa raportointiin.

Kuten kevätaurinko paljastaa kotona pölypallerot ja osoittaa siten siivouksen kohteet, annetaan läpinäkyvyyden paljastaa vastuullisuuden kehittämiskohteemme.

Kerrotaan mitä niille tullaan tekemään ja seuraavana vuonna, miten näissä tekemisissä onnistuttiin. Kaunistelematon kuva on rehellisin kuva.

Kirjoittaja Sirpa Juutinen toimi PwC Suomen partnerina ja yritysvastuujohtajana joulukuusta 2003 kesäkuuhun 2021. Yritysvastuun uranuurtajana Suomessa tunnettu Sirpa on vienyt vastuullisuusasioita pitkäjänteisesti ja menestyksekkäästi eteenpäin niin PwC:llä kuin asiakkaidemme liiketoiminnassa.

PwC-uransa jälkeen Sirpa vaikuttaa mm. Outokummun ESG-neuvottelukunnassa.