PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Tuloverolain 11 §:n pääsäännön mukaan luonnollinen henkilö on Suomessa yleisesti verovelvollinen, jos hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on Suomessa tai hän jatkuvasti oleskelee Suomessa yli 6 kuukauden ajan, jolloin tilapäinen poissaolo Suomesta ei katkaise oleskelun jatkuvuutta. Suomen kansalaista pidetään kuitenkin yleisesti verovelvollisena, kunnes on kulunut 3 kalenterivuotta muuttovuoden jälkeen, ellei hän osoita, että hänellä ei verovuonna enää ole olennaisia siteitä Suomeen. Lisäksi tiettyjä ryhmiä koskevat erityiset säännökset, joiden johdosta henkilöt voivat pysyä ulkomaille muutosta huolimatta yleisesti verovelvollisina tai Suomeen muutosta huolimatta heidän verovelvollisuutensa voi olla rajoitettu.
<h2>Tulkintaa ohi lain?</h2>
Ohjeessa ja ylipäätään tämän hetkisessä verotuskäytännössä ilmenevä epäloogisuus häiritsee Suomen tuloverolain säännösten tulkinnassa yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ratkaisemisessa sen suhteen, mikä merkitys maiden säännöksille annetaan tulkinnassa. 
Ohjeessa ja ja verotuskäytännössä annetaan lisäksi olennaista merkitystä sille, onko muuton ulkomaille katsottava olevan pysyvä vai tilapäinen. Tällaiselle tulkinnalle ei nähdäksemme löydy perusteita laista eikä oikeuskäytännöstä.
Alla on nähtävissä ohjeen kohtia, joissa mielestämme on annettu merkitystä seikoille, joilla ei tuloverolain eikä käsittääksemme myöskään oikeuskäytännön mukaan tulisi olla merkitystä luonnollisen henkilön verotuksellisen statuksen arvioinnissa:
2.2 Rajoitettu verovelvollisuus todetaan seuraavasti: ” Se, onko luonnollinen henkilö tai yhteisö Suomessa yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen, ratkaistaan aina yksinomaan Suomen sisäisen lainsäädännön perusteella. Siten mahdollisen verosopimuksen määräyksillä ei ole merkitystä verovelvollisuusaseman määrittelyssä.” 
Kuitenkin ohjeessa useamman kerran viitataan siihen, että luonnollisen henkilön verotuksellisen statuksen arvioinnissa on merkitystä sillä, mikä on hänen verotuksellinen statuksensa jossain muussa valtiossa. 
3.2.1 Tilapäinen vai pysyvä muutto ulkomaille: ”Vaikka varsinainen asunto ja koti ei säilyisikään täällä, henkilöllä on olennaiset siteet Suomeen, kun toiseen maahan ei ole asetuttu pysyvästi. Tilapäisen muuton perusteella rajoitetusti verovelvolliseksi tuleminen on siten harvinaista.” 
Käsittääksemme muuton tilapäisyys ei sinällään tarkoita olennaisten siteiden säilymistä Suomessa, vaan niiden säilymiseen vaadittaisiin jokin oikeuskäytännössä olennaisten siteiden säilymisen aiheuttava tekijä. Sellainen olisi esimerkiksi Suomen sosiaaliturvassa säilyminen tai vakituisena kotina käytetyn asunnon jääminen Suomeen. Ulkomaille asettumisen pysyvyydelle ei tulisi tässä suhteessa antaa merkitystä.
3.3.1 Vakituinen asunto Suomessa: ”Keskeinen edellytys olennaisten siteiden katkeamiselle on se, että maasta muutto on luonteeltaan pysyvä. Tällöin koko perheen varsinainen asunto ja koti tyypillisesti siirtyy pois Suomesta, eikä tarkoitus ole palata asumaan takaisin Suomeen.” 
Kuten edellä todetaan, muuton tilapäisyys ei tarkoita olennaisten siteiden säilymistä Suomessa, vaan tämä tarkastelu tulee tehdä erikseen oikeuskäytännön valossa. Riskinä on, että ohjetta tulkitaan verotuskäytännössä liian suoraviivaisesti ja tilapäisen muuton yhteydessä katsotaan aina, että Suomeen jää olennaiset siteet, vaikka tänne ei jäisi esimerkiksi asuntoa.
5.2.1 Yleinen verovelvollisuus (tarkasteltaessa verosopimuksen mukaista asumista): ”Jos henkilö on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen, hän ei voi olla myöskään verosopimuksen mukaan Suomessa asuva. Tällöin häntä voidaan lähtökohtaisesti pitää toisessa sopimusvaltiossa asuvana, jos ei ole syytä epäillä, ettei hän ole myöskään tuossa toisessa valtiossa verovelvollinen maailmanlaajuisista tuloistaan.” 
Ohjeesta saa sellaisen käsityksen, ettei voisi olla tilannetta, jossa luonnollinen henkilö ei ole missään valtiossa yleisesti verovelvollinen. Tämä on kuitenkin täysin mahdollista, koska kussakin valtiossa verotuksellinen status määräytyy, tai tulisi määräytyä, ensisijaisesti ko. valtion omien sääntöjen mukaan. Verosopimuksen asuinpaikka-artiklan tulkintaan tarvitsee tukeutua vasta sitten, jos henkilö on kummassakin verosopimusvaltiossa asuva ko. valtioiden omien sääntöjen mukaan. 
Verosopimuksissa ei edellytetä, että luonnollisen henkilön tulisi olla jommankumman sopimusvaltion verolainsäädännön mukaan yleisesti verovelvollinen. Vastaavasti Suomen tuloverolaissa ei ole säännöstä, jonka mukaan rajoitettu verovelvollisuus edellyttäisi sitä, että  luonnollinen henkilö on jossain muussa valtiossa rajoittamattomasti eli yleisesti verovelvollinen.
6.1 Vaatimus rajoitetusta verovelvollisuudesta: ”Hakiessaan rajoitettua verovelvollisuutta henkilön tulee selvittää olennaiset siteensä Suomeen, mm. seuraavat seikat:
<ul>
<li style="list-style-type: none;">
<ul>
<li>maastalähdön pysyvyys ja ulkomaille muuton pääasialliset syyt</li>
<li>selvitys pysyvästä asunnosta ulkomailla, liitteenä esim. kauppakirja tai vuokrasopimus</li>
</ul>
</li>
</ul>
…
<ul>
<li style="list-style-type: none;">
<ul>
<li>toisen valtion veroviranomaisen antama todistus maailmanlaajuisesta verovelvollisuudesta tähän valtioon (ns. asuinpaikkatodistus)</li>
</ul>
</li>
</ul>
…”
Kuten edellä jo todetaan, tuloverolaista tai oikeuskäytännöstä ei saa tukea sille tulkinnalle, että Suomesta muuton tai ulkomaille asettautumisen pysyvyydellä olisi merkitystä tarkasteltaessa luonnollisen henkilön verotuksellista statusta Suomessa, ei edes Suomen kansalaisen muuttaessa ulkomaille. 
Tilannehan voi olla se, että Suomen kansalainen haluaa kiertää maailmaa muutaman vuoden ajan ja hänellä on taloudellisen tilanteensa johdosta tähän mahdollisuus, eikä hän jätä mitään olennaisia siteitä Suomeen (esimerkiksi on perheetön, ei omista kiinteää omaisuutta Suomessa, putoaa pois Suomen sosiaaliturvasta jne.). Se että hän ei ulkomailla asettaudu minnekään pysyvästi eikä siten voi myöskään saada mistään valtiosta asuinpaikkatodistusta, ei voi automaattisesti tarkoittaa sitä, että hän on Suomen tuloverolain mukaan Suomessa asuva. Hänellä ei ole täällä varsinaista asuntoa ja kotia, eikä hän jatkuvasti oleskele Suomessa yli 6 kuukauden ajan eikä hänelle jää Suomeen olennaisia siteitä. Siten hänet tulee katsoa rajoitetusti verovelvolliseksi.
<h2>Tarvitaanko kriteeriksi asuinpaikkatodistusta?</h2>
Kun Suomen kansalainen muuttaa ulkomaille ja vaatii rajoitettua verovelvollisuutta, verotuskäytännössä miltei poikkeuksetta vaaditaan asuinpaikkatodistusta valtiosta, jonne henkilö muuttaa. On kuitenkin valtioita, joista asuinpaikkatodistusta ei käytännössä ole mahdollista saada lainkaan. Tilanne voi myös olla ko. valtion verolainsäädännön johdosta sellainen, ettei henkilöstä tule ainakaan välittömästi täysin ko. valtiossa asuvaa, jolloin asuinpaikkatodistusta ei saa. Usein näissä tilanteissa Suomen verotuskäytännössä vaatimus rajoitetusta verovelvollisuudesta kategorisesti hylätään, vaikka sinällään tuloverolain mukaan henkilö olisi selkeästi rajoitetusti verovelvollinen. 
Mielestämme asuinpaikkatodistusta ei tulisi ottaa ollenkaan kriteeriksi yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden arvioinnissa. Verosopimuksen mukaisen asuinpaikan arvioinnissa sillä on paikkansa.

Luonnollisen henkilön yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus – pohdintaa Verohallinnon uudesta ohjeesta

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

KHO antoi päätöksen virheellisestä muutoksenhakuohjeesta – Verohallinto täsmentää muutoksenhakuohjeitaan

Tuoretta oikeuskäytäntöä käyttöomaisuusosakkeiden verovapaasta luovutuksesta

Saakohan some-vaikuttajien verosuunnittelu jo liikaa palstatilaa?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Harri Hirvonen

Palvelumme

Muut lukivat myös

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero