PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Tuloverolain 11 §:n pääsäännön mukaan luonnollinen henkilö on Suomessa yleisesti verovelvollinen, jos hänen varsinainen asuntonsa ja kotinsa on Suomessa tai hän jatkuvasti oleskelee Suomessa yli 6 kuukauden ajan, jolloin tilapäinen poissaolo Suomesta ei katkaise oleskelun jatkuvuutta. Suomen kansalaista pidetään kuitenkin yleisesti verovelvollisena, kunnes on kulunut 3 kalenterivuotta muuttovuoden jälkeen, ellei hän osoita, että hänellä ei verovuonna enää ole olennaisia siteitä Suomeen. Lisäksi tiettyjä ryhmiä koskevat erityiset säännökset, joiden johdosta henkilöt voivat pysyä ulkomaille muutosta huolimatta yleisesti verovelvollisina tai Suomeen muutosta huolimatta heidän verovelvollisuutensa voi olla rajoitettu.
<h2>Tulkintaa ohi lain?</h2>
Ohjeessa ja ylipäätään tämän hetkisessä verotuskäytännössä ilmenevä epäloogisuus häiritsee Suomen tuloverolain säännösten tulkinnassa yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden ratkaisemisessa sen suhteen, mikä merkitys maiden säännöksille annetaan tulkinnassa. 
Ohjeessa ja ja verotuskäytännössä annetaan lisäksi olennaista merkitystä sille, onko muuton ulkomaille katsottava olevan pysyvä vai tilapäinen. Tällaiselle tulkinnalle ei nähdäksemme löydy perusteita laista eikä oikeuskäytännöstä.
Alla on nähtävissä ohjeen kohtia, joissa mielestämme on annettu merkitystä seikoille, joilla ei tuloverolain eikä käsittääksemme myöskään oikeuskäytännön mukaan tulisi olla merkitystä luonnollisen henkilön verotuksellisen statuksen arvioinnissa:
2.2 Rajoitettu verovelvollisuus todetaan seuraavasti: ” Se, onko luonnollinen henkilö tai yhteisö Suomessa yleisesti vai rajoitetusti verovelvollinen, ratkaistaan aina yksinomaan Suomen sisäisen lainsäädännön perusteella. Siten mahdollisen verosopimuksen määräyksillä ei ole merkitystä verovelvollisuusaseman määrittelyssä.” 
Kuitenkin ohjeessa useamman kerran viitataan siihen, että luonnollisen henkilön verotuksellisen statuksen arvioinnissa on merkitystä sillä, mikä on hänen verotuksellinen statuksensa jossain muussa valtiossa. 
3.2.1 Tilapäinen vai pysyvä muutto ulkomaille: ”Vaikka varsinainen asunto ja koti ei säilyisikään täällä, henkilöllä on olennaiset siteet Suomeen, kun toiseen maahan ei ole asetuttu pysyvästi. Tilapäisen muuton perusteella rajoitetusti verovelvolliseksi tuleminen on siten harvinaista.” 
Käsittääksemme muuton tilapäisyys ei sinällään tarkoita olennaisten siteiden säilymistä Suomessa, vaan niiden säilymiseen vaadittaisiin jokin oikeuskäytännössä olennaisten siteiden säilymisen aiheuttava tekijä. Sellainen olisi esimerkiksi Suomen sosiaaliturvassa säilyminen tai vakituisena kotina käytetyn asunnon jääminen Suomeen. Ulkomaille asettumisen pysyvyydelle ei tulisi tässä suhteessa antaa merkitystä.
3.3.1 Vakituinen asunto Suomessa: ”Keskeinen edellytys olennaisten siteiden katkeamiselle on se, että maasta muutto on luonteeltaan pysyvä. Tällöin koko perheen varsinainen asunto ja koti tyypillisesti siirtyy pois Suomesta, eikä tarkoitus ole palata asumaan takaisin Suomeen.” 
Kuten edellä todetaan, muuton tilapäisyys ei tarkoita olennaisten siteiden säilymistä Suomessa, vaan tämä tarkastelu tulee tehdä erikseen oikeuskäytännön valossa. Riskinä on, että ohjetta tulkitaan verotuskäytännössä liian suoraviivaisesti ja tilapäisen muuton yhteydessä katsotaan aina, että Suomeen jää olennaiset siteet, vaikka tänne ei jäisi esimerkiksi asuntoa.
5.2.1 Yleinen verovelvollisuus (tarkasteltaessa verosopimuksen mukaista asumista): ”Jos henkilö on Suomessa rajoitetusti verovelvollinen, hän ei voi olla myöskään verosopimuksen mukaan Suomessa asuva. Tällöin häntä voidaan lähtökohtaisesti pitää toisessa sopimusvaltiossa asuvana, jos ei ole syytä epäillä, ettei hän ole myöskään tuossa toisessa valtiossa verovelvollinen maailmanlaajuisista tuloistaan.” 
Ohjeesta saa sellaisen käsityksen, ettei voisi olla tilannetta, jossa luonnollinen henkilö ei ole missään valtiossa yleisesti verovelvollinen. Tämä on kuitenkin täysin mahdollista, koska kussakin valtiossa verotuksellinen status määräytyy, tai tulisi määräytyä, ensisijaisesti ko. valtion omien sääntöjen mukaan. Verosopimuksen asuinpaikka-artiklan tulkintaan tarvitsee tukeutua vasta sitten, jos henkilö on kummassakin verosopimusvaltiossa asuva ko. valtioiden omien sääntöjen mukaan. 
Verosopimuksissa ei edellytetä, että luonnollisen henkilön tulisi olla jommankumman sopimusvaltion verolainsäädännön mukaan yleisesti verovelvollinen. Vastaavasti Suomen tuloverolaissa ei ole säännöstä, jonka mukaan rajoitettu verovelvollisuus edellyttäisi sitä, että  luonnollinen henkilö on jossain muussa valtiossa rajoittamattomasti eli yleisesti verovelvollinen.
6.1 Vaatimus rajoitetusta verovelvollisuudesta: ”Hakiessaan rajoitettua verovelvollisuutta henkilön tulee selvittää olennaiset siteensä Suomeen, mm. seuraavat seikat:
<ul>
<li style="list-style-type: none;">
<ul>
<li>maastalähdön pysyvyys ja ulkomaille muuton pääasialliset syyt</li>
<li>selvitys pysyvästä asunnosta ulkomailla, liitteenä esim. kauppakirja tai vuokrasopimus</li>
</ul>
</li>
</ul>
…
<ul>
<li style="list-style-type: none;">
<ul>
<li>toisen valtion veroviranomaisen antama todistus maailmanlaajuisesta verovelvollisuudesta tähän valtioon (ns. asuinpaikkatodistus)</li>
</ul>
</li>
</ul>
…”
Kuten edellä jo todetaan, tuloverolaista tai oikeuskäytännöstä ei saa tukea sille tulkinnalle, että Suomesta muuton tai ulkomaille asettautumisen pysyvyydellä olisi merkitystä tarkasteltaessa luonnollisen henkilön verotuksellista statusta Suomessa, ei edes Suomen kansalaisen muuttaessa ulkomaille. 
Tilannehan voi olla se, että Suomen kansalainen haluaa kiertää maailmaa muutaman vuoden ajan ja hänellä on taloudellisen tilanteensa johdosta tähän mahdollisuus, eikä hän jätä mitään olennaisia siteitä Suomeen (esimerkiksi on perheetön, ei omista kiinteää omaisuutta Suomessa, putoaa pois Suomen sosiaaliturvasta jne.). Se että hän ei ulkomailla asettaudu minnekään pysyvästi eikä siten voi myöskään saada mistään valtiosta asuinpaikkatodistusta, ei voi automaattisesti tarkoittaa sitä, että hän on Suomen tuloverolain mukaan Suomessa asuva. Hänellä ei ole täällä varsinaista asuntoa ja kotia, eikä hän jatkuvasti oleskele Suomessa yli 6 kuukauden ajan eikä hänelle jää Suomeen olennaisia siteitä. Siten hänet tulee katsoa rajoitetusti verovelvolliseksi.
<h2>Tarvitaanko kriteeriksi asuinpaikkatodistusta?</h2>
Kun Suomen kansalainen muuttaa ulkomaille ja vaatii rajoitettua verovelvollisuutta, verotuskäytännössä miltei poikkeuksetta vaaditaan asuinpaikkatodistusta valtiosta, jonne henkilö muuttaa. On kuitenkin valtioita, joista asuinpaikkatodistusta ei käytännössä ole mahdollista saada lainkaan. Tilanne voi myös olla ko. valtion verolainsäädännön johdosta sellainen, ettei henkilöstä tule ainakaan välittömästi täysin ko. valtiossa asuvaa, jolloin asuinpaikkatodistusta ei saa. Usein näissä tilanteissa Suomen verotuskäytännössä vaatimus rajoitetusta verovelvollisuudesta kategorisesti hylätään, vaikka sinällään tuloverolain mukaan henkilö olisi selkeästi rajoitetusti verovelvollinen. 
Mielestämme asuinpaikkatodistusta ei tulisi ottaa ollenkaan kriteeriksi yleisen ja rajoitetun verovelvollisuuden arvioinnissa. Verosopimuksen mukaisen asuinpaikan arvioinnissa sillä on paikkansa.

Luonnollisen henkilön yleinen ja rajoitettu verovelvollisuus – pohdintaa Verohallinnon uudesta ohjeesta

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

KHO antoi päätöksen virheellisestä muutoksenhakuohjeesta – Verohallinto täsmentää muutoksenhakuohjeitaan

Tuoretta oikeuskäytäntöä käyttöomaisuusosakkeiden verovapaasta luovutuksesta

Saakohan some-vaikuttajien verosuunnittelu jo liikaa palstatilaa?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Harri Hirvonen

Palvelumme

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa