PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Käyn alla läpi joitakin selvityksen havaintoja. Sanottakoon kuitenkin tässä heti aluksi, että itselleni merkittävin havainto tuloksissa on ketteryyden ja joustavuuden merkitys. Selvityksessä tunnistettujen niin sanottujen mestarisopeutujien/edelläkävijöiden ja jälkijoukoissa tulijoiden ero suhtautumisessa moniin asioihin on iso. Näyttäisi siltä, että COVID-19 on edesauttanut edelläkävijöitä vakiinnuttamaan hyviä malleja, jotka ajan kuluessa muuntuvat laajemmin valtaosan tekemiseksi. Pandemia on saanut aikaan nopeutetun muutoksen esimerkiksi teknologian ja kumppanuuksien hyödyntämisessä.
<blockquote>Keskeisiksi tekijöiksi nousevat strateginen lähestymistapa selviytymiseen ja kestävä toiminta – 81 prosenttia parhaiten sopeutuneiden yritysten vastaajista sanoo, että kestävät liiketoimintakäytännöt ovat tulevan menestyksen kannalta ratkaisevan tärkeitä.</blockquote>
53 maata kattanut EMEA (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka) Private Business Survey osoittaa, että jotkin yksityiset yritykset erottuvat muista ja pystyvät toimimaan paineen alla paremmin. Selvityksessä tunnistettiin &#8220;ketterän sopeutumisen mestareiksi&#8221; yrityksiä, joissa useat ominaisuudet yhdistyvät. Näitä ominaisuuksia ovat asiakaslähtöisyys, ihmislähtöisyys, teknologialähtöisyys ja joustavuus. Nämä yritykset ovat omaksuneet strategisen lähestymistavan selviytymiskykyyn. Ne kykenevät tekemään vaikeita työvoimaa ja kustannusten vähentämistä koskevia valintoja ja investoivat edelleen keskeisiin kilpailukykyä ylläpitäviin asioihin, kuten koulutukseen, täydennyskoulutukseen ja uusiin teknologioihin.
<h2>Tuottojen parantamista kilpailukykyä vaarantamatta</h2>
Vuonna 2020 likviditeetin säilyttämisestä on tullut yhä tärkeämpää. Sopeutumisen mestarit ovat taitavampia ryhtymään toimiin kassatilanteensa parantamiseksi. Kaksi kolmasosaa sopeutumisen mestareista sanoo, että ne parantavat käyttöpääoman hallintaa osana reagointiaan meneillään olevaan kriisiin, kun taas heikommin sopeutuvista yrityksistä vain alle puolet tekee niin.
Kun liikevaihtoon kohdistuu paineita, yksityiset yritykset etsivät myös muita tapoja parantaa tulostaan. Kaikki vastaajat sanoivat käyttävänsä kustannussäästöjä tuottavia toimenpiteitä, kuten markkinointibudjetin leikkauksia tai ei-elintärkeiden palvelujen lakkauttamista keinona hallita pandemian vaikutuksia. Mutta leikkaukset on tärkeä toteuttaa tavalla, joka ei vahingoita liiketoimintaa, ja ohjata kustannukset alueille, jotka ovat kasvun kannalta kriittisiä. Tätä varten yritysten tulisi pohtia strategisia painopisteitään uudelleen.
Vaikka esimerkiksi saattaa tuntua houkuttelevalta vähentää teknologiainvestointeja, koska se on nopea keino saavuttaa kustannussäästöjä, suurin osa sopeutumisen mestareista itse asiassa lisää uusien teknologioiden käyttöä.
<h2>Vahvaa asiakaslähtöisyyttä ja yhteistyöhön perustuva lähestymistapa</h2>
Yksi avain menestykseen haastavassa ympäristössä on koko markkinatilanteen ymmärtäminen. Selvitys osoittaa, että sopeutumisen mestarit haluavat ymmärtää markkinoitaan ja asiakassegmenttejään. Suurin osa sopeutumisen mestareista pitää sekä uusille markkinoille tai uusiin asiakassegmentteihin laajentumista että poistumista kannattamattomiksi osoittautuvilta markkinoilta ratkaisevan tärkeinä toimina tulevaisuuden menestyksen kannalta. Jotkut käyttävät fuusioita ja yritysostoja keinona käynnistää kasvu ponnekkaasti. 
<blockquote>Tämä voikin olla erityisen hyvä ajankohta miettiä yritysostoja yksityisissä yrityksissä, jotka ovat pystyneet säilyttämään likviditeetin ja pääoman saannin. Yritysostot voivat tarjota hyvän mahdollisuuden hankkia avainosaajia ja tietoa, rakentaa teknologisia voimavaroja tai laajentaa markkinoita.</blockquote>
Ketterimmät yritykset ovat myös hyvin tietoisia siitä, että yksin on vaikeaa saavuttaa menestystä. Sopeutumisen mestarit pitävät paljon todennäköisemmin ratkaisevan tärkeänä yhteistyötä kumppaneiden kanssa tavoitteiden saavuttamiseksi, joko strategisten liittoutumien kautta tai tekemällä yhteistyötä startup-yritysten kanssa.
<h2>Huomisen johtajien osallistamista</h2>
Kun on aika sopeuttaa liiketoimintamallia, on tärkeää, että johtajat ajavat muutosta eteenpäin ja antavat merkkiä ylhäältä. Kyselymme tulokset viittaavat siihen, että sopeutumisen mestareille tämä asenne on peräisin seuraavan sukupolven johtajilta, olivatpa he sitten perheenjäseniä tai urallaan nousevia nuoria johtajia. Puolet sopeutumisen mestareista uskoo, että seuraavan sukupolven johtajien tiiviimpi osallistaminen päätöksentekoon ja johtamiseen on tulevaisuuden kannalta ratkaisevan tärkeää.
Seuraavan sukupolven johtajat tuovat usein mukanaan vahvan sitoutumisen ympäristöasioihin ja sosiaalisiin kysymyksiin, vaikka tietoisuus näistä ei ole pelkästään seuraavan sukupolven asia. Sopeutumisen mestarit ovat sitoutuneet pitkän aikavälin näkemykseen, eivätkä aio muuttaa organisaatioitaan ympäristön tai yhteisön kustannuksella. Sopeutumisen mestareista 81 % piti kestävän liiketoiminnan käytäntöjä tärkeimpänä asiana ja välttämättömänä tulevaisuuden menestyksen kannalta. Tämä asettaa kestävyyden jopa teknologian edelle, kun luodaan vahvaa perustaa tulevalle kasvulle. 
Noin kolme viidesosaa yksityisten yritysten palveluksessa olevista vastaajista on yleisesti myös sitä mieltä, että liike-elämällä on oma roolinsa yhteiskunnallisten tavoitteiden, kuten monimuotoisuuden ja/tai tasa-arvon saavuttamisessa.
&nbsp;
Lue lisää EMEA Private Business Surveyn tuloksista osoitteessa <a href="http://www.pwc.com/epbs2020" target="_blank" rel="noopener noreferrer">www.pwc.com/epbs2020</a>. Sivulta löytyy myös tallenne <a href="https://streaming.pwc.com/Mediasite/Play/7de6ad7df5be4a5aa5efe0c6f155caf41d" target="_blank" rel="noopener noreferrer">tulostenlanseeraus-webcastista</a>, jossa oli mukana yrittäjä, yritysjohtaja ja hallitusammattilainen Philip Aminoff.

Mestarisopeutujat vannovat kumppanuuksien ja kestävän liiketoiminnan nimeen

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä

Omistajastrategialla selkeyttä perheyhtiön hallintoon ja päätöksentekoon

Muut lukivat myös

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!