Metsävähennys uudistumassa hallitusohjelman mukaisesti
Orpon hallitusohjelmassa on linjattu, että metsävähennys nousee 75 prosenttiin. Metsävähennys on metsänomistajalle säädetty laskennallinen verovähennys bruttotuloista, joka perustuu metsän hankintamenoon. Tällä hetkellä hyödyntämällä erikseen vaadittavaa metsävähennystä (60 prosenttia) ja automaattisesti myönnettävää yrittäjävähennystä (5 prosenttia) metsänomistaja maksaa puunmyyntituloistaan pääomatuloveroa vain 11,4–12,9 prosenttia normaalin pääomatuloverokannan 30–34 prosentin sijaan.
Orpon hallitusohjelmassa on linjattu, että metsävähennys nousee 75 prosenttiin. Metsävähennys on metsänomistajalle säädetty laskennallinen verovähennys bruttotuloista, joka perustuu metsän hankintamenoon. Tällä hetkellä hyödyntämällä erikseen vaadittavaa metsävähennystä (60 prosenttia) ja automaattisesti myönnettävää yrittäjävähennystä (5 prosenttia) metsänomistaja maksaa puunmyyntituloistaan pääomatuloveroa vain 11,4–12,9 prosenttia normaalin pääomatuloverokannan 30–34 prosentin sijaan.
Eduskunta saa käsiteltäväkseen metsävähennyksen korotuksen huhtikuun puolessavälissä. Hallituksen esitysluonnosta ei ole vielä julkaistu ja näin ollen on auki, tuleeko metsävähennyksen korotus takautuvasti myös aiemmin tehtyihin metsätilakauppoihin. Näin tapahtui vuonna 2008, kun metsävähennystä korotettiin viimeksi. Metsävähennystä voidaan käyttää takautuvasti oikaistavien verovuosien ajalta – tällä hetkellä metsävähennystä voitaisiin vaatia vielä verovuodelta 2021.
Säästöä huolellisesti täytetyillä veroilmoituksilla
Metsätalouden menoja on mahdollista vähentää siitä huolimatta, että verovelvollisella ei olisi lainkaan pääomatuloa metsätaloudesta. Tappiollinen metsätalouden tulos voidaan vähentää muista mahdollisista pääomatuloista tai se pienentää alijäämähyvityksenä ansiotuloista maksettavan veron määrää. Jos kumpaakaan edellä mainituista vähennyksistä ei tehdä, vahvistetaan pääomatulolajin tappio, joka voidaan vähentää kaikista pääomatuloista seuraavien kymmenen vuoden kuluessa.
Maatalouden harjoittaja voi tehdä 50 prosentin korotettuja poistoja maatalouden käytössä olevista koneista ja laitteista, jotka on hankittu uusina ja otettu käyttöön aikaisintaan verovuonna 2020, mutta viimeistään ennen verovuoden päättymistä. Korotettuja poistoja voidaan tehdä verotuksessa vuoteen 2025 asti.
Maatalouden energiaveron palautusta voi hakea polttoöljystä tai sähköstä, jota on käytetty kasvihuoneviljelyssä tai kalankasvatuksessa. Dieselöljy, energian yksityiskäyttö, metsätalous ja eräät liitännäistoiminnot eivät oikeuta palautukseen. Hakemuksen voivat tehdä ammattimaiset kasvihuoneviljelijät ja maataloudenharjoittajat, jotka ovat verovuonna saaneet EU:n suoria tukia tai muita tukimuotoja. Palautushakemuksen määräpäivä on 28.2.2025, ja maatilaosakeyhtiöillä neljä kuukautta tilikauden päättymisestä. Lisäaikaa hakemuksen jättämiseen ei myönnetä.
Määräpäivät
Veroilmoituksen tulee olla perillä Verohallinnossa viimeistään määräpäivänä.
Ainoastaan metsätaloutta harjoittavien verovelvollisten on jätettävä metsätalouden veroilmoitus ja arvonlisäveroilmoitus sekä suoritettava arvonlisäveron maksu 28.2.2025 mennessä, jos arvonlisäverotuksen verokausi on kalenterivuosi.
Maa- ja metsätaloutta tai elinkeinotoimintaa harjoittavien verovelvollisten on jätettävä maa- ja metsätalouden veroilmoitukset viimeistään 1.4.2025.
Lisäksi edellä mainitusti maatalousyrittäjä voi hakea maatalouden energiaveron palautusta vain 28.2.2025 saakka.
