Mihin menet raportointi?

Komissio on pian avaamassa kuulemiskierroksen yritysten raportointia koskevissa asioissa. Pohdintaa käydään mm. siitä, soveltuuko ESG-asioihin (Environment, Social, Governance) liittyvä nykyinen taloudellinen ja muu kuin taloudellinen raportointi tarkoitukseensa.

Selvitettäväksi otetaan myös integroitu raportointi: olisiko siitä EU:n yhteiseksi raportointiviitekehykseksi ja jos olisi, niin miten se pitäisi toteuttaa ja pitäisikö sitä jotenkin kokeilla käytännössä.

Kuulemiskierroksen ja konsultaation tulosten perusteella laaditaan suunnitelma, joka olisi tarkoitus julkaista vuoden 2019 toisella neljänneksellä.

Ehkä nyt tosiaan on aika yrittää laatia yhteisiä pelisääntöjä raportoinnille. Vaikka raportoinnin säännöt muuttuisivat Euroopan unionin jäsenmaissa, alkavat raportointikäytännöt yleensä levitä globaalisti toimivien yritysten parhaiden käytäntöjen myötä muuallekin maailmaan. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset yrityksen toimintaan ja talouteen eivät tietenkään rajoitu EU:n rajojen sisälle, jolloin niistä raportointikin ulottuu sen ulkopuolelle.

Lisäksi sijoittajayhteisö todennäköisesti alkaa huolestua omistustensa kohtalosta yhä enemmän ja levittää omilla analyyseillaan ja raportointivaatimuksillaan tehokkaasti raportointivelvoitteita.

TCFD-suositukset puhuttavat

Task Force on Climate-Related Financial Disclosure -suositukset tai lyhyemmin pelkät TCFD-suositukset ovat yksi käytännön esimerkki tästä. Kysymys ei kuitenkaan ole pelkästään sijoittajien tarpeesta ymmärtää ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia tai sen viemiä kassavirtoja. Se on ymmärrettävä yhtiöiden johdossa strategisena kysymyksenä mielellään jo ennen sijoittajilta tulevaa painetta.

TCFD:n ympärillä onkin käynnistynyt ainakin pääkaupunkiseudulla vilkas keskustelu. Joitakin tilaisuuksia siitä on jo ollut, ja lisää on tulossa. Keskustelua käydään sekä sijoittajapiireissä että suurten yhtiöiden ylimmässä johdossa.

On mielenkiintoista katsoa, miten monessa yhtiössä asia päätyy strategiaprosessin osaksi, sillä sinne sen pitäisi ulottua.

Mikäli EU:n komissiolta tulee ensi vuonna lisäohjeistusta ESG-raportointiin tai integroituun raportointiin, tulevat ne palvelemaan samaa tarkoitusta: sen ymmärtämistä, miten kestävä kehitys ja ilmastonmuutos yhtenä sen suurimmista uhkista tulevat vaikuttamaan liiketoimintaan.

Asioita ei sinänsä tarvitsisi sanella meille Brysselin pöydistä, vaan järkeviä selvityksiä ja ratkaisuja voi tehdä muutenkin. Siitä ei kyllä ole haittaakaan, jos yrityksille saadaan raportointiin yhteisiä pelisääntöjä. Niitä odotellessa voi alkaa harjoitella integroitua ajattelua, jossa kestävän kehityksen näkökulmat ilmastonmuutos etunenässä ovat yksi näkökulma liiketoiminnan arvon tulevaa kehitystä arvioitaessa. Se on monien mielestä kiinnostava kysymys.

Kirjoittaja Sirpa Juutinen toimi PwC Suomen partnerina ja yritysvastuujohtajana joulukuusta 2003 kesäkuuhun 2021. Yritysvastuun uranuurtajana Suomessa tunnettu Sirpa on vienyt vastuullisuusasioita pitkäjänteisesti ja menestyksekkäästi eteenpäin niin PwC:llä kuin asiakkaidemme liiketoiminnassa.

PwC-uransa jälkeen Sirpa vaikuttaa mm. Outokummun ESG-neuvottelukunnassa.