Ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu kasvaa, osoittaa PwC:n tuorein Net Zero Economy Index -analyysi. Vuonna 2023 maailman hiili-intensiteetti laski vain noin prosentin, mikä on vähiten yli kymmeneen vuoteen. ”Ilman rohkeita ja ripeitä, arvoketjun laajuisia toimia ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan”, toteaa PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala. PwC:n Net Zero...

Hiilestä irtautuminen hitainta vuosikymmeneen – välittömiä toimenpiteitä vaaditaan

Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n järjestämän Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi ja yleisön suosikiksi nousi tänä vuonna avaruusteknologiayritys ICEYE. Kasvunrakentaja-kilpailussa etsitään pääomasijoittajien kohdeyritysten joukosta vuoden kiinnostavinta ja innostavinta kasvutarinaa, johon liittyy tärkeänä osana kasvun rakentaminen yhteistyössä pääomasijoittajan kanssa. Kilpailun voittajan valitsee ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva vuosittain vaihtuva tuomaristo. Tuomariston muodostivat tänä vuonna hallitusammattilainen ja startup-sijoittaja Leena Niemistö, Fortumin Innovation &amp; Venturing...

ICEYE valittiin vuoden 2024 Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi

Viihde- ja media-alan yhteenlaskettu, globaali liikevaihto nousi 5 prosenttia vuonna 2023, kertoo PwC:n tuore tutkimus. Kovimmassa kasvussa Suomessa olivat erityisesti elokuva-ala ja suoratoisto, kun taas kirjoihin ja lehtiin käytettiin aiempaa vähemmän rahaa. Digitaalisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi valttikortti kiihtyvässä kilpailussa. Globaali viihde- ja mediatoimiala jatkoi kasvuaan vuonna 2023. PwC:n Global Entertainment &amp; Media Outlook 2024–2028...

PwC:n tutkimus: Viihteeseen ja mediaan käytetään entistä enemmän rahaa – konsertit ja elokuvat pitävät pintansa

Helsingin hovioikeus katsoi tuoreessa tuomiossaan, että vastoin henkilön omaa käsitystä hänen äidiltään saamansa varat eivät olleet laina, vaan lahja. Koska lainaksi kuvitelluista varoista ei ollut tehty lahjaveroilmoitusta, seurauksena oli ehdollista vankeutta tuomiona törkeästä veropetoksesta. Käytännössä on tavallista, että esimerkiksi vanhemmat rahoittavat lastensa taloudellisia tarpeita myös elatusvelvollisuuden päättymisen jälkeen. Sillä, miten tämä järjestetään, on kuitenkin olennainen...

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?

Työkykyä tarkastellaan usein sairauslähtöisesti, mutta sen kokonaisvaltaiseen tukemiseen tarvitaan kuitenkin paljon laajempi näkökulma. Työkykyjohtaminen on johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Se edellyttää avointa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Laaja-alainen työkyvyn käsite huomioi työn ja työolojen lisäksi myös taidot, osaamisen ja elämäntilanteen. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä ja tukemista arjessa. Työkykyjohtamisessa korostuu ennaltaehkäisevä ja...

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

Oikeustieteen maisteri, varatuomari, MBA Leenamaija Heinonen liittyy PwC Suomen lakipalveluihin johtajaksi ja ryhtyy kehittämään sekä vetämään työoikeuspalveluita. Leenamaijalla on yli 15 vuoden kokemus työoikeudesta. Hän on työskennellyt aiemmin yli kymmenen vuoden ajan Roschier Asianajotoimistossa, ja PwC:lle Leenamaija siirtyy VTT:ltä, missä hän johti HR Legal Teamia ja toimi People Leadina. &#8220;On hienoa saada Leenamaijan kaltainen kokenut...

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Recently, I had the pleasure of sitting down with Dr. Peter Gassmann, Global Leader of Strategy&amp;, to explore some topics shaping the future of strategy consulting. We spoke about the diverse roles Chief Strategy Officers (CSOs) can hold in different companies, how we as strategy consultants need to work WITH the client, not FOR the...

Key topics shaping our future

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli hiilirajamekanismi vaatii kaikkia EU-maahantuojia raportoimaan ja vuodesta 2026 alkaen, kompensoimaan hiilidioksidipäästöt tietyistä EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista, kuten alumiinista, sementistä, sähköstä, lannoitteista, raudasta, teräksestä ja vedystä. Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön vaiheittain ja kuluvalla siirtymäkaudella maahantuojien on raportoitava CBAM-tavaroiden suorat ja epäsuorat päästöt Euroopan komissiolle neljännesvuosittain. Kolmen ensimmäisen raportointijakson aikana, raportin on...

CBAM-raportoinnissa siirryttiin seuraavaan vaiheeseen: yritysten on kerättävä ja raportoitava todellisia päästötietoja

Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen ”eräiden suurten ilmastointineutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä” ja pyytää luonnokseen lausuntoja 11.10.2024 mennessä. Kirjoitimme asiasta aiemmin kesällä, kun valmistelusta uutisoitiin. Kun otetaan huomioon, että hyvitykset pitäisi myöntää vuoden 2025 aikana, aikataulu on ylipäätään tiukka, ja tämä näkyy kieltämättä myös hallituksen esityksen luonnoksen tasossa. Nostan esiin joitain seikkoja samalla, kun käyn alla läpi,...

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Komissio on pian avaamassa kuulemiskierroksen yritysten raportointia koskevissa asioissa. Pohdintaa käydään mm. siitä, soveltuuko ESG-asioihin (Environment, Social, Governance) liittyvä nykyinen taloudellinen ja muu kuin taloudellinen raportointi tarkoitukseensa.
Selvitettäväksi otetaan myös integroitu raportointi: olisiko siitä EU:n yhteiseksi raportointiviitekehykseksi ja jos olisi, niin miten se pitäisi toteuttaa ja pitäisikö sitä jotenkin kokeilla käytännössä.
Kuulemiskierroksen ja konsultaation tulosten perusteella laaditaan suunnitelma, joka olisi tarkoitus julkaista vuoden 2019 toisella neljänneksellä.
Ehkä nyt tosiaan on aika yrittää laatia yhteisiä pelisääntöjä raportoinnille. Vaikka raportoinnin säännöt muuttuisivat Euroopan unionin jäsenmaissa, alkavat raportointikäytännöt yleensä levitä globaalisti toimivien yritysten parhaiden käytäntöjen myötä muuallekin maailmaan. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset yrityksen toimintaan ja talouteen eivät tietenkään rajoitu EU:n rajojen sisälle, jolloin niistä raportointikin ulottuu sen ulkopuolelle.
Lisäksi sijoittajayhteisö todennäköisesti alkaa huolestua omistustensa kohtalosta yhä enemmän ja levittää omilla analyyseillaan ja raportointivaatimuksillaan tehokkaasti raportointivelvoitteita.
<h2>TCFD-suositukset puhuttavat</h2>
Task Force on Climate-Related Financial Disclosure -suositukset tai lyhyemmin pelkät TCFD-suositukset ovat yksi käytännön esimerkki tästä. Kysymys ei kuitenkaan ole pelkästään sijoittajien tarpeesta ymmärtää ilmastonmuutoksen mukanaan tuomia tai sen viemiä kassavirtoja. Se on ymmärrettävä yhtiöiden johdossa strategisena kysymyksenä mielellään jo ennen sijoittajilta tulevaa painetta.
TCFD:n ympärillä onkin käynnistynyt ainakin pääkaupunkiseudulla vilkas keskustelu. Joitakin tilaisuuksia siitä on jo ollut, ja lisää on tulossa. Keskustelua käydään sekä sijoittajapiireissä että suurten yhtiöiden ylimmässä johdossa.
<blockquote>On mielenkiintoista katsoa, miten monessa yhtiössä asia päätyy strategiaprosessin osaksi, sillä sinne sen pitäisi ulottua.</blockquote>
Mikäli EU:n komissiolta tulee ensi vuonna lisäohjeistusta ESG-raportointiin tai integroituun raportointiin, tulevat ne palvelemaan samaa tarkoitusta: sen ymmärtämistä, miten kestävä kehitys ja ilmastonmuutos yhtenä sen suurimmista uhkista tulevat vaikuttamaan liiketoimintaan.
Asioita ei sinänsä tarvitsisi sanella meille Brysselin pöydistä, vaan järkeviä selvityksiä ja ratkaisuja voi tehdä muutenkin. Siitä ei kyllä ole haittaakaan, jos yrityksille saadaan raportointiin yhteisiä pelisääntöjä. Niitä odotellessa voi alkaa harjoitella integroitua ajattelua, jossa kestävän kehityksen näkökulmat ilmastonmuutos etunenässä ovat yksi näkökulma liiketoiminnan arvon tulevaa kehitystä arvioitaessa. Se on monien mielestä kiinnostava kysymys.
&nbsp;
Kirjoittaja Sirpa Juutinen toimi PwC Suomen partnerina ja yritysvastuujohtajana joulukuusta 2003 kesäkuuhun 2021. Yritysvastuun uranuurtajana Suomessa tunnettu Sirpa on vienyt vastuullisuusasioita pitkäjänteisesti ja menestyksekkäästi eteenpäin niin PwC:llä kuin asiakkaidemme liiketoiminnassa.
PwC-uransa jälkeen Sirpa vaikuttaa mm. Outokummun ESG-neuvottelukunnassa.

Mihin menet raportointi?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

CBAM-raportoinnissa siirryttiin seuraavaan vaiheeseen: yritysten on kerättävä ja raportoitava todellisia päästötietoja

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

IFRS valokeilassa – Uusia mahdollisuuksia tilinpäätösraportoinnissa: takaisin sorvin äärellä

Listautumismarkkinalla Pohjoismaissa hieman kasvua vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla

Muut lukivat myös

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa