PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<h2>Mistä on kyse?</h2>
Euroopan komissio (”komissio”) julkaisi maaliskuussa 2018 kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelmansa, jossa esitetään kestävää rahoitusta koskeva kunnianhimoinen strategia. Yksi kyseisessä toimintasuunnitelmassa asetetuista tavoitteista on ohjata pääomavirtoja kestäviin sijoituksiin kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi. Tärkein ja kiireellisin toimintasuunnitelmassa kaavailluista toimista oli perustaa kestävien toimintojen yhtenäinen luokitusjärjestelmä, niin sanottu taksonomia. EU:ssa on 17.6.2020 hyväksytty niin sanottu taksonomia asetus (EU 2020/852) (”taksonomia”), jossa vahvistetaan kriteerit sen määrittämiseksi, pidetäänkö jotakin taloudellista toimintaa ympäristön kannalta kestävänä, jotta voidaan määrittää sijoituksen ympäristökestävyyden aste. Asetusta tullaan tarkentamaan delegoiduilla asetuksilla. 
EU:ssa haluttiin luoda taksonomia, jotta eri sijoitustuotteet olisivat vertailukelpoisia keskenään. Mikäli jäsenvaltioissa sovellettaisiin erilaisia kriteereitä sen määrittämiseksi, millaisia taloudellisia toimintoja pidetään ympäristön kannalta kestävinä, olisi eri sijoitusmahdollisuuksien vertailu hankalaa tai jopa mahdotonta. Lisäksi luokittelujärjestelmä kannustaa sijoituksen kohteena olevia yrityksiä tekemään liiketoimintamalleistaan ympäristön kannalta kestävämpiä.
Asettamalla saataville rahoitustuotteita¹, jotka edistävät ympäristön kannalta kestävien tavoitteiden saavuttamista, voidaan tehokkaasti ohjata yksityisiä sijoituksia kestäviin toimintoihin. Vaatimuksilla, jotka koskevat rahoitustuotteiden tai yritysten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen markkinoimista ympäristön kannalta kestävinä sijoituksina, pyritään lujittamaan sijoittajien luottamusta ja tietoisuutta kyseisten rahoitustuotteiden tai joukkovelkakirjalainojen ympäristövaikutuksesta, luomaan näkyvyyttä ja tuomaan esiin &#8220;viherpesuun&#8221; liittyviä ongelmia. 
¹ Rahoitustuotteella tarkoitetaan MiFID II -asetuksen (2014/65/EU) mukaista salkunhoitoa, vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, vakuutusmuotoista sijoitustuotetta, eläketuotetta, eläkejärjestelmää, yhteissijoitusyritystä tai PEPP-tuotetta.
<h2>Milloin sijoitus on ympäristön kannalta kestävä, eli taksonomian mukainen?</h2>
Taksonomia asettaa kriteerit sijoitustuotteille, joita markkinoidaan kestävinä EU:ssa. Jotta sijoitusta voitaisiin pitää taksonomian mukaisena, on neljän kriteerin täytyttävä. 
1. Toiminnan tulee edistää merkittävästi vähintään yhtä alla luetelluista ympäristötavoitteista:
<ul>
<li>ilmastonmuutoksen hillintä </li>
<li>ilmastonmuutokseen sopeutuminen </li>
<li>vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu </li>
<li>siirtyminen kiertotalouteen </li>
<li>ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen</li>
<li>biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. </li>
</ul>
2. Toiminta ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa yhdellekään yllä listatuista ympäristötavoitteista
Tällä pyritään välttämään tilanne, jossa sijoituksia pidettäisiin ympäristön kannalta kestävinä tilanteissa, joissa kyseisistä sijoituksista hyötyvät taloudelliset toimet aiheuttavat ympäristölle haittaa, joka on suurempi kuin niiden ympäristötavoitetta edistävä vaikutus.
3. Tiettyjä vähimmäistason suojatoimia koskevia menettelyjä on noudatettava
Jotta taloudellinen toiminta olisi taksonomian mukaista, tulee sen noudattaa tiettyjä vähimmäistason suojatoimia. Vähimmäistason suojatoimilla tarkoitetaan toimia, joita monikansallisten yritysten tulee OECD:n toimintaohjeiden mukaan noudattaa, sekä yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjaavia periaatteita. Lisäksi yrityksen tulee noudattaa periaatteita ja oikeuksia, jotka vahvistetaan Kansainvälisen työjärjestön työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevassa julistuksessa sekä kansainvälisessä ihmisoikeusasiakirjassa.
4. Komission vahvistamat tekniset arviointikriteerit tulee täyttyä
Arviointikriteerit vahvistetaan myöhemmin delegoidulla asetuksella. Komissio hahmottelee parhaillaan arviointikriteerejä koskien ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista.
<h2>Keneen taksonomiaa sovelletaan?</h2>
Taksonomiaa sovelletaan muun muassa  
i. finanssimarkkinatoimijoihin, jotka asettavat saataville rahoitustuotteita (salkunhoitoa tarjoavat sijoituspalveluyritykset ja luottolaitokset, vaihtoehtorahaston hoitajat, EuVECA ja EuSEF rahastonhoitajat, UCITS-rahastoyhtiöt, eläketuotteen kehittäjät, vakuutusyritykset, jotka tarjoavat vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita, ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavat laitokset, yleiseurooppalaisen yksilöllisen eläketuotteen tarjoajat), ja
ii. yrityksiin, joiden tulee raportoida muita kuin taloudellisia tietoja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU 19 a tai 29 a artiklan nojalla (koskee suuria, yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä, joiden henkilömäärä ylittää tilikauden aikana keskimäärin 500 henkeä).
<h2>Millaisia velvoitteita taksonomia asettaa?</h2>
Tällä hetkellä taksonomia asettaa ainoastaan tiedonantovelvoitteita. Taksonomian asettamat tiedonantovelvoitteet vaihtelevat toimijasta riippuen. Taksonomiassa säädetyt tiedonantovelvollisuudet täydentävät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/2088 säädettyjä tiedonantovelvoitteita.
Yllä kohdassa (i) mainittujen finanssimarkkinatoimijoiden, jotka tarjoavat ympäristön kannalta kestäviä tai ympäristöominaisuuksia edistäviä rahoitustuotteita (ns. vihreitä rahoitustuotteita), tulee julkaista tieto siitä, mitä taksonomian mukaista ympäristötavoitetta sijoitus edistää ja miten tavoitetta edistetään. Lisäksi rahoitustuotteesta annettavien tietojen yhteydessä on ilmoitettava prosenttiosuus kaikista rahoitustuotteen sijoituksista, jotka ovat taksonomian mukaisia. Mikäli finanssimarkkinatoimija ei ota huomioon rahoitustuotteeseen sisältyvissä sijoituksissa ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevia kriteerejä, on tästä mainittava tuotteesta annettavissa tiedoissa. Kysymys kuuluu kuitenkin, kuka haluaa olla se toimija, joka toteaa julkisesti, ettei se huomioi ympäristön kannalta kestäviä kriteerejä sijoituksissaan? 
Yllä mainitut (ii)-kohdan mukaiset yritykset, jotka ovat velvollisia julkaisemaan ns. ei-taloudellisia tietoja koskevan raportin, joutuvat taksonomian myötä lisäämään raporttiin tiedot siitä, miten ja missä määrin yrityksen toiminnat liittyvät ympäristön kannalta kestävinä pidettäviin taloudellisiin toimintoihin. Lisäksi  muiden kuin rahoitusalan yritysten on ilmoitettava osuus liikevaihdosta, joka on saatu tuotteista tai palveluista, jotka liittyvät ympäristön kannalta kestävinä pidettäviin taloudellisiin toimintoihin sekä osuudet pääomamenoista ja toimintamenoista, jotka liittyvät ympäristön kannalta kestävinä pidettäviin taloudellisiin toimintoihin liittyviin omaisuuseriin tai prosesseihin.
<h2>Milloin taksonomia tulee voimaan?</h2>
Taksonomia asetus tulee voimaan 12.7.2020 ja sen soveltaminen alkaa porrastetusti siten, että ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskevien velvoitteiden osalta soveltaminen alkaa 1.1.2022 ja muiden ympäristötavoitteiden osalta 1.1.2023.
&nbsp;
<hr />
Tarvitsetko apua EU:n kestävyyspakettiin kuuluvan sääntelyn tulkinnassa tai implementoinnissa? Finanssialan sääntelyyn sekä vastuullisuus- ja ilmastokysymyksiin erikoistuneet PwC:n asiantuntijat auttavat sinua mielellään!

Millainen sijoitus on kestävä ja ympäristöystävällinen? – Nyt siitä on päästy sopuun EU:ssa

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Rahastotoimintaan liittyy viherpesuriski – miten se vältetään?

PwC jatkaa Helsinki Priden kumppanina 2024

Verot kestävyysraportoinnissa

Palvelumme

Muut lukivat myös

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!