PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Palautuminen on tärkeää työntekijöiden tuottavuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palautunut työntekijä jaksaa innostua uusista asioista, on motivoitunut ja suoriutuu työtehtävistään tehokkaasti. Näin ollen palautumisella on olennainen rooli yritysten menestymisessä.   Tiedämme, että moderni työelämä vaatii kognitiivista hyvinvointia loogisen päättelyn, asioiden erottelemisen toisistaan, tiedon yhdistelyn, riskien arvioimisen, innovatiivisuuden sekä uuden kehittämisen ja keksimisen sujumiseksi. Tästäkin syystä palautuminen on...

Miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<h2>Mistä on kyse?</h2>
Euroopan komissio (”komissio”) julkaisi maaliskuussa 2018 kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelmansa, jossa esitetään kestävää rahoitusta koskeva kunnianhimoinen strategia. Yksi kyseisessä toimintasuunnitelmassa asetetuista tavoitteista on ohjata pääomavirtoja kestäviin sijoituksiin kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi. Tärkein ja kiireellisin toimintasuunnitelmassa kaavailluista toimista oli perustaa kestävien toimintojen yhtenäinen luokitusjärjestelmä, niin sanottu taksonomia. EU:ssa on 17.6.2020 hyväksytty niin sanottu taksonomia asetus (EU 2020/852) (”taksonomia”), jossa vahvistetaan kriteerit sen määrittämiseksi, pidetäänkö jotakin taloudellista toimintaa ympäristön kannalta kestävänä, jotta voidaan määrittää sijoituksen ympäristökestävyyden aste. Asetusta tullaan tarkentamaan delegoiduilla asetuksilla. 
EU:ssa haluttiin luoda taksonomia, jotta eri sijoitustuotteet olisivat vertailukelpoisia keskenään. Mikäli jäsenvaltioissa sovellettaisiin erilaisia kriteereitä sen määrittämiseksi, millaisia taloudellisia toimintoja pidetään ympäristön kannalta kestävinä, olisi eri sijoitusmahdollisuuksien vertailu hankalaa tai jopa mahdotonta. Lisäksi luokittelujärjestelmä kannustaa sijoituksen kohteena olevia yrityksiä tekemään liiketoimintamalleistaan ympäristön kannalta kestävämpiä.
Asettamalla saataville rahoitustuotteita¹, jotka edistävät ympäristön kannalta kestävien tavoitteiden saavuttamista, voidaan tehokkaasti ohjata yksityisiä sijoituksia kestäviin toimintoihin. Vaatimuksilla, jotka koskevat rahoitustuotteiden tai yritysten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen markkinoimista ympäristön kannalta kestävinä sijoituksina, pyritään lujittamaan sijoittajien luottamusta ja tietoisuutta kyseisten rahoitustuotteiden tai joukkovelkakirjalainojen ympäristövaikutuksesta, luomaan näkyvyyttä ja tuomaan esiin &#8220;viherpesuun&#8221; liittyviä ongelmia. 
¹ Rahoitustuotteella tarkoitetaan MiFID II -asetuksen (2014/65/EU) mukaista salkunhoitoa, vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, vakuutusmuotoista sijoitustuotetta, eläketuotetta, eläkejärjestelmää, yhteissijoitusyritystä tai PEPP-tuotetta.
<h2>Milloin sijoitus on ympäristön kannalta kestävä, eli taksonomian mukainen?</h2>
Taksonomia asettaa kriteerit sijoitustuotteille, joita markkinoidaan kestävinä EU:ssa. Jotta sijoitusta voitaisiin pitää taksonomian mukaisena, on neljän kriteerin täytyttävä. 
1. Toiminnan tulee edistää merkittävästi vähintään yhtä alla luetelluista ympäristötavoitteista:
<ul>
<li>ilmastonmuutoksen hillintä </li>
<li>ilmastonmuutokseen sopeutuminen </li>
<li>vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu </li>
<li>siirtyminen kiertotalouteen </li>
<li>ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen</li>
<li>biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen. </li>
</ul>
2. Toiminta ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa yhdellekään yllä listatuista ympäristötavoitteista
Tällä pyritään välttämään tilanne, jossa sijoituksia pidettäisiin ympäristön kannalta kestävinä tilanteissa, joissa kyseisistä sijoituksista hyötyvät taloudelliset toimet aiheuttavat ympäristölle haittaa, joka on suurempi kuin niiden ympäristötavoitetta edistävä vaikutus.
3. Tiettyjä vähimmäistason suojatoimia koskevia menettelyjä on noudatettava
Jotta taloudellinen toiminta olisi taksonomian mukaista, tulee sen noudattaa tiettyjä vähimmäistason suojatoimia. Vähimmäistason suojatoimilla tarkoitetaan toimia, joita monikansallisten yritysten tulee OECD:n toimintaohjeiden mukaan noudattaa, sekä yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjaavia periaatteita. Lisäksi yrityksen tulee noudattaa periaatteita ja oikeuksia, jotka vahvistetaan Kansainvälisen työjärjestön työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevassa julistuksessa sekä kansainvälisessä ihmisoikeusasiakirjassa.
4. Komission vahvistamat tekniset arviointikriteerit tulee täyttyä
Arviointikriteerit vahvistetaan myöhemmin delegoidulla asetuksella. Komissio hahmottelee parhaillaan arviointikriteerejä koskien ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista.
<h2>Keneen taksonomiaa sovelletaan?</h2>
Taksonomiaa sovelletaan muun muassa  
i. finanssimarkkinatoimijoihin, jotka asettavat saataville rahoitustuotteita (salkunhoitoa tarjoavat sijoituspalveluyritykset ja luottolaitokset, vaihtoehtorahaston hoitajat, EuVECA ja EuSEF rahastonhoitajat, UCITS-rahastoyhtiöt, eläketuotteen kehittäjät, vakuutusyritykset, jotka tarjoavat vakuutusmuotoisia sijoitustuotteita, ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavat laitokset, yleiseurooppalaisen yksilöllisen eläketuotteen tarjoajat), ja
ii. yrityksiin, joiden tulee raportoida muita kuin taloudellisia tietoja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU 19 a tai 29 a artiklan nojalla (koskee suuria, yleisen edun kannalta merkittäviä yhteisöjä, joiden henkilömäärä ylittää tilikauden aikana keskimäärin 500 henkeä).
<h2>Millaisia velvoitteita taksonomia asettaa?</h2>
Tällä hetkellä taksonomia asettaa ainoastaan tiedonantovelvoitteita. Taksonomian asettamat tiedonantovelvoitteet vaihtelevat toimijasta riippuen. Taksonomiassa säädetyt tiedonantovelvollisuudet täydentävät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/2088 säädettyjä tiedonantovelvoitteita.
Yllä kohdassa (i) mainittujen finanssimarkkinatoimijoiden, jotka tarjoavat ympäristön kannalta kestäviä tai ympäristöominaisuuksia edistäviä rahoitustuotteita (ns. vihreitä rahoitustuotteita), tulee julkaista tieto siitä, mitä taksonomian mukaista ympäristötavoitetta sijoitus edistää ja miten tavoitetta edistetään. Lisäksi rahoitustuotteesta annettavien tietojen yhteydessä on ilmoitettava prosenttiosuus kaikista rahoitustuotteen sijoituksista, jotka ovat taksonomian mukaisia. Mikäli finanssimarkkinatoimija ei ota huomioon rahoitustuotteeseen sisältyvissä sijoituksissa ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevia kriteerejä, on tästä mainittava tuotteesta annettavissa tiedoissa. Kysymys kuuluu kuitenkin, kuka haluaa olla se toimija, joka toteaa julkisesti, ettei se huomioi ympäristön kannalta kestäviä kriteerejä sijoituksissaan? 
Yllä mainitut (ii)-kohdan mukaiset yritykset, jotka ovat velvollisia julkaisemaan ns. ei-taloudellisia tietoja koskevan raportin, joutuvat taksonomian myötä lisäämään raporttiin tiedot siitä, miten ja missä määrin yrityksen toiminnat liittyvät ympäristön kannalta kestävinä pidettäviin taloudellisiin toimintoihin. Lisäksi  muiden kuin rahoitusalan yritysten on ilmoitettava osuus liikevaihdosta, joka on saatu tuotteista tai palveluista, jotka liittyvät ympäristön kannalta kestävinä pidettäviin taloudellisiin toimintoihin sekä osuudet pääomamenoista ja toimintamenoista, jotka liittyvät ympäristön kannalta kestävinä pidettäviin taloudellisiin toimintoihin liittyviin omaisuuseriin tai prosesseihin.
<h2>Milloin taksonomia tulee voimaan?</h2>
Taksonomia asetus tulee voimaan 12.7.2020 ja sen soveltaminen alkaa porrastetusti siten, että ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskevien velvoitteiden osalta soveltaminen alkaa 1.1.2022 ja muiden ympäristötavoitteiden osalta 1.1.2023.
&nbsp;
<hr />
Tarvitsetko apua EU:n kestävyyspakettiin kuuluvan sääntelyn tulkinnassa tai implementoinnissa? Finanssialan sääntelyyn sekä vastuullisuus- ja ilmastokysymyksiin erikoistuneet PwC:n asiantuntijat auttavat sinua mielellään!

Millainen sijoitus on kestävä ja ympäristöystävällinen? – Nyt siitä on päästy sopuun EU:ssa

Aiheeseen liittyvät sisällöt

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Pohjoismaiden toimitusjohtajat entistä valmiimpia päästövähennysinvestointeihin

Näin valmistelet yrityksesi EU:n CSRD-kestävyysraportointia varten

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

Palvelumme

Muut lukivat myös

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta