Mistä silloin puhumme, kun puhumme tekoälyn etiikasta?

Tekoälyä hyödynnetään monilla aloilla. Se on jo alkanut muuttaa liiketoimintoja, palveluja ja olla läsnä jokapäiväisessä elämässä. Kun puhumme tekoälyn etiikasta, niin mistä me silloin puhumme? Onko sen etiikassa kysymys siitä, että algoritmin kirjoittaja ei koodaa mukaan omia ennakkoluulojaan vai ennemminkin siitä, että pyrimme tunnistamaan käytettävään dataan sisältyviä asenteita ja ennakkoluuloja?

1. Dataa on meistä kaikista jo valtavasti, ja eri datalähteiden välille syntyy ja luodaan yhteyksiä. Niistä piirtyy kuvia siitä, mitä me töissä puuhaamme tai vapaa-ajalla teemme. Esineiden internet osaisi kertoa vaikkapa jääkaapin sisällöstä tiedot, ja joku taho saattaisi yhdistää ne terveystietoihin, joista puolestaan vakuutuksen antaja saisi muodostetuksi käsityksen elämäntapojemme aiheuttamista riskeistä ja sitä kautta hinnoitella vakuutuksemme. Onko tämä oikein vai väärin, sitä on pohdittava myös.

2. Maija-Riitta korosti, että kun puhumme etiikasta, puhumme suuresta määrästä asioita. Ja kun yksi puhuu yhdestä ja toinen toisesta näkökulmasta, toistemme ymmärtäminen voi olla näissä kysymyksissä vaikeaa, ja sitä pitää harjoitella. Se kuitenkin on tärkeää, että tekoälyn etiikkaan liittyviä asioita pohditaan monella tasolla: yksilön käyttäytymisen, yhteiskuntien ja koko maapallon kattavina kysymyksinä.

3. Yksilön näkökulmasta voimme puhua esimerkiksi kestävän kehityksen mukaisista kulutusvalinnoista, yhteiskunnallisena ja valtioiden välisenä kysymyksenä vaikkapa konfliktien ja sotien ratkaisemisesta tekoälyn kartoittaessa rauhaan johtavat polut. Kaikkein laajimmassa mitassa tekoäly saattaisi mahdollistaa koko planeetan selviämisen löytämällä ratkaisuja ilmastonmuutokseen.

Tekoäly mahdollistaa jo nyt paljon. Sen avulla liiketoimintaa muutetaan ja kehitetään. PwC:n maailmanlaajuisessa kyselyssä toimitusjohtajilta kysyttiin, mikä heidät saa epäröimään tekoälyn tuomista liiketoimintaan. Vastaukset olivat PwC:n CEO Pulse Survey 2017:n mukaan seuraavanlaisia:

• lisääntyvä haavoittuvuus ja liiketoimintojen disruptoituminen 77 %
• potentiaalinen bias (ennakkoluulot) ja läpinäkyvyyden puute 76 %
• rakenteet ja säännöt tekoälyn kontrolloimiseksi ei ole vielä varmistettu 73 %
• riski sidosryhmien luottamuksen menettämisestä sekä moraaliset dilemmat 71 %

4. Vastaukset heijastelevat kaikki eettisiä ja moraalisia kysymyksiä, ja osoittavat niiden pohtimisen tarpeellisuuden. Maija-Riitta muistutti, että vaikka sääntöjä ja ohjeistuksia kaivataan, järjestys ei useinkaan ole sellainen, että ne kehitettäisiin ensin ja vasta sitten syntyisi itse toimintaa. Usein liikkeelle on lähdettävä tilanteessa, jossa selkeä normisto puuttuu. Sitä luodaan vasta vähitellen eri foorumeilla käytävän keskustelun avulla. Tärkeää on kuitenkin se, että eettistä pohdiskelua käydään jo suunnitteluvaiheessa.

5. Lopuksi puhuimme siitä, miten tulevaisuuden yhteiskunnassa jaamme omaisuuden ja tulot, jos iso osa väestöstä voisi olla pois nykyisen kaltaisesta ansiotyöstä robottien hoitaessa ne. Mistä tulot ja varallisuus ylipäätänsä kertyisivät? Robottien verotuksesta? Entä millä perusteella ne jaettaisiin?

Viimeiseksi mietimme sitä tilannetta, että tekoäly jossakin vaiheessa kykenisi lisäämään omaa älyään siihen pisteeseen, että sille syntyisi tietoisuus. Riittääkö silloin enää töpselin seinästä vetäminen ihmisten turvaamiseksi? Mitä Maija-Riitta siitä oli mieltä, se kannattaa kuunnella.

Kuuntele Soundcloudissa

Kuuntele iTunesissa

Kirjoittaja Sirpa Juutinen toimi PwC Suomen partnerina ja yritysvastuujohtajana joulukuusta 2003 kesäkuuhun 2021. Yritysvastuun uranuurtajana Suomessa tunnettu Sirpa on vienyt vastuullisuusasioita pitkäjänteisesti ja menestyksekkäästi eteenpäin niin PwC:llä kuin asiakkaidemme liiketoiminnassa.

PwC-uransa jälkeen Sirpa vaikuttaa mm. Outokummun ESG-neuvottelukunnassa.