Mitä muiden kuin taloudellisten tietojen raportoinnille kuuluu nyt?

Olen seurannut tiiviisti asiaa koko sen ajan, kun kirjanpitolain uudistus oli valmisteilla päätyen lain antamiseen 29.12.2016. Kertauksena vielä, mitä yritykset velvoitettiin raportoimaan: tietoja on annettava ainakin ympäristöasioista, sosiaalisesta vastuusta ja henkilöstöstä, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta sekä korruption ja lahjonnan torjumisesta. Näistä teemoista kerrotaan politiikat, riittävän huolellisuuden turvaavat menettelyt, riskit ja riskienhallinta, politiikan soveltamisen tulokset sekä avaintunnusluvut. Lisäksi on kuvattava lyhyesti yhtiön liiketoimintamalli painottuen siihen, miten yritys luo arvoa nyt ja tulevaisuudessa.

Olen ollut aitiopaikalla seuraamassa yritysten raportointiponnisteluja uusien velvoitteiden täyttämisessä. Vaatimukset eivät sinänsä ole monimutkaisia, mutta aikaisemmasta vastuullisuusraportoinnista poikkeavan näkökulman hakemisessa on vierähtänyt tovi.

Hallitus huolehtii arvonmuodostukseen vaikuttavista asioista

Yksinkertaistaen tämä ”uusi” raportointi on hallituksen raportointia osakkeenomistajille ja muulle sijoittajayhteisölle.

Tässä yhtiö onnistuu, jos raportoitavat asiat on valittu oikein, ts. jos ne ovat niitä asioita, joilla on jotakin tekemistä yhtiön arvonmuodostuksen kanssa: joko sen turvaamisessa riskien hallitsemisen kautta tai sitten sen luomisessa esimerkiksi kassavirtavaikutusten kautta.

Tällöin raportointi on hallitukselle mielekästä, koska juuri arvonmuodostukseen vaikuttavista asioista sen pitääkin huolehtia.

Jos jostakin syystä raportoiviksi valikoituisi toissijaisia asioita, esimerkiksi siitä syystä, että niistä sattuu olemaan helpompaa saada tietoja, voi tämä aiheuttaa turhautumista. Hallitus allekirjoittaa pakollisen raportin yhdessä toimitusjohtajan kanssa, joten tässä ei ole kysymys vaikkapa kaikkia sidosryhmiä tavoittelevasta GRI-raportoinnista. Silläkin on toki paikkansa, mutta näitä kahta raportointia ei mielestäni pidä sekoittaa.

Näkökulman hakemisessa on ollut haasteita, ja niitä on ollut myös itse raportointiprosessissa. Monet vastuullisuustiedot valmistuvat myöhemmin kuin talousdata, ja nyt kuitenkin pitää julkaista raportti yhtä aikaa tilinpäätöksen kanssa. Tästä on käyty useita keskusteluja raportoijien kanssa. Samoin puhetta on ollut siitä, että pakollinen raportointi on saatava samaan päätöksenteko- ja hyväksymisprosessiin kuin missä toimintakertomus ja tilinpäätöskin on. Lisäksi mukaan tulee vielä tilintarkastajien tähän raporttiin kohdistama työ, mikä sekin on uutta aikaisempaan verrattuna.

Haasteita on, mutta onneksi yhtiöissä taloudellisen raportoinnin asiantuntijat tuntevat ne ja pystyvät auttamaan tässä asiassa. Lisäksi suurin osa yhtiöistä näyttäisi liittävän tämän raportoinnin osaksi toimintakertomusta, jolloin asiat prosessin kannalta yksinkertaistuvat.

Sijoittaja ilahtuu nähdessään, että riskit on huomioitu

Yksi asia on ilahduttanut erityisesti: joissakin tapauksissa tarkastusvaliokunnat ja hallitukset ovat haastaneet raportoimaan kunnianhimoisemmin kuin mitä ensimmäisissä raporttiluonnoksissa on kaavailtu. Se on hyvä suunta: hallitusjäsenet peilaavat tätäkin raportointia markkinoiden odotuksia vasten. Jos niihin pystytään vastaamaan, ehkä jopa ennakoimaan, on se sijoittajallekin signaali siitä, että riskit on ymmärretty ja niihin pystytty vastaamaan myös muissa kuin taloudellisissa asioissa.

Vielä viimeinen havainto: raportin nimi eli muut kuin taloudelliset asiat on merkillinen. Koko raportoinnin ydin nimittäin on löytää niitä asioita, jotka voivat suoremmin tai epäsuoremmin muuttua taloudellisiksi seurausvaikutuksiksi.

Pehmeänä pidetyistä tiedoista voi tietyissä olosuhteissa tulla kilisevän kovia.

Mutta mennään nyt aluksi tällä nimellä eteenpäin.

Jään edelleen seuraamaan asiaa. Seuraavaksi kiinnostaa, millä tavalla sijoittajayhteisö alkaa lukea ja tulkita yhtiöiden raportteja, joiden nyt voi ajatella sisältävän heidän kaipaamaansa ESG-informaatiota.

Kirjoittaja Sirpa Juutinen toimi PwC Suomen partnerina ja yritysvastuujohtajana joulukuusta 2003 kesäkuuhun 2021. Yritysvastuun uranuurtajana Suomessa tunnettu Sirpa on vienyt vastuullisuusasioita pitkäjänteisesti ja menestyksekkäästi eteenpäin niin PwC:llä kuin asiakkaidemme liiketoiminnassa.

PwC-uransa jälkeen Sirpa vaikuttaa mm. Outokummun ESG-neuvottelukunnassa.