- Aiheet
Mitä myöhäinen tietojen julkaiseminen viestittää?
Osa suurista yrityksistä raportoi tältä vuodelta myös muista kuin taloudellisista tiedoistaan. Kirjanpitolain (29.12.2016) mukaan tiedot annetaan toimintakertomuksessa tai siitä erillisenä selvityksenä.
Lain taustalla oleva hallituksen esitys totesi, että jälkimmäisessäkin tapauksessa selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista on kuitenkin oltava valmiina samaan aikaan kuin tilinpäätös, jotta tilintarkastaja voi tarkistaa, että tiedot on annettu ja että ne ovat yhdenmukaiset tilinpäätöksen kanssa. Tiedot voi kuitenkin halutessaan julkaista myöhemmin kuuden kuukauden kuluessa tilinpäätöksen päiväyksestä.
Kirjanpitolautakunta KILA antoi asiasta oman lausuntonsa viime viikolla todeten, että myös se vaihtoehto olisi mahdollinen, että tiedot vasta valmistuisivat kuuden kuukauden kuluttua tilinpäätöksen päiväyksestä, jos toimintakertomuksessa viitataan tähän. Mielestäni tähän vaihtoehtoon sisältyy käytännön haasteita.
Mikäli selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista sisällytetään toimintakertomukseen, on asia melko suoraviivainen sen jälkeen kun on tehty päätös siitä, mitä tietoja laissa määriteltyjen neljän teema-alueen alla raportoidaan. Uuden raportoitavan sisällön mukaan ottaminen tarkastusvaliokunnan ja hallituksen päätöksentekoprosesseihin ja tilintarkastukseen on melko suoraviivaista, koska yhtiöissä on jo toimivat prosessit asioihin.
Sama koskee toimintakertomuksesta erillistä mutta sen kanssa samaan aikaan valmistuvaa selvitystä: prosessit ovat olemassa ja kaikki osapuolet tietävät tehtävänsä. Hallitus ja toimitusjohtaja allekirjoittavat selvityksen samoin kuin toimintakertomuksenkin ja tilintarkastaja käy sen läpi tarkistaen, että tiedot on annettu ja ovat yhdenmukaisia tilinpäätöksen kanssa. Mikäli kaikki on kunnossa, tilintarkastuskertomukseen ei tule mainintaa asiasta. Jos taas näin ei ole, on tilintarkastajan huomautettava asiasta kertomuksessaan.
Entä sitten se KILAn esiin nostama kolmas vaihtoehto, jossa tiedot valmistuvat ja julkaistaan viimeistään kuuden kuukauden kuluessa tilinpäätöksestä, kun tilintarkastuskertomus on jo annettu? KILA toteaa, että tällöin olisi mahdollista pyytää – jos yhtiö pitää sitä tarpeellisena – tilintarkastajalta erillinen lausunto siitä, onko selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.
Sen ohella tilintarkastaja olisi velvollinen ilmoittamaan myöhemmin, vasta seuraavaa tilikautta koskevassa tilintarkastuskertomuksessaan, jos tilinpäätöksen ja hallituksen ja toimitusjohtajan allekirjoittaman erillisen selvityksen tiedot eivät ole yhdenmukaisia tilinpäätöksen kanssa. Tämä kannanotto tulisi julki esimerkiksi tilikaudelta 2017 annettavista tiedoista vasta alkuvuodesta 2019.
Mielestäni tämä ei anna erityisen hyvää kuvaa kyseisen yrityksen näiden tietojen tuottamisen suorituskyvystä. Ajallinen viive on yksinkertaisesti liian pitkä.
Haluan korostaa, että tässä raportoinnissa on kysymys ennen kaikkea hallituksen raportoinnista osakkeenomistajille ja sijoittajille. Siksi tämän vaihtoehdon käyttäminen herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia siitä, mitkä kaikki muut kuin taloudelliset tekijät ovat olleet hallituksen mielestä merkittäviä kyseisellä tilikaudella yhtiön tuloksen ja taloudellisen kehityksen tilan näkökulmasta.
Toinenkin ongelma tämän vaihtoehdon käyttämisestä tulee. Mitä jos yhtiö ei anna näitä tietoja kuudenkaan kuukauden kuluessa tilinpäätöksestä? Tilintarkastajan olisi pitänyt kirjanpitolain mukaan huomauttaa tästä asiasta. Tehdäänkö se vasta seuraavan vuoden tilintarkastuskertomuksessa?
Kun tarkastusvaliokunnissa tehdään päätöksiä selvityksestä muista kuin taloudellisista tiedoista, on päätettävä paitsi selvityksen sisällöstä myös sen muodosta: raportoidaanko asiat toimintakertomuksessa vai siitä erillisenä ja koska tiedoilla tullaan julkisuuteen.
Julkaisutapaa valittaessa on hyvä miettiä, mitä se päätös sisällön ohella kertoo sijoittajille ja osakkeenomistajille yrityksen kyvykkyydestä.
Yritysvastuun ammattilaisena näkisin mielelläni, että muut kuin taloudelliset tiedot annettaisiin samaan aikaan kuin muukin hallituksen raportointi. Tällöin se täydentää lain tarkoittamalla tavalla kuvaa siitä, mitkä kaikki tekijät – sekä taloudelliset että muut kuin taloudelliset – ovat kuluneella tilikaudella olleet merkittäviä ja olennaisia yhtiön tuloksen ja taloudellisen aseman sekä niiden kehittymisen ymmärtämiseksi.
Kirjoittaja Sirpa Juutinen toimi PwC Suomen partnerina ja yritysvastuujohtajana joulukuusta 2003 kesäkuuhun 2021. Yritysvastuun uranuurtajana Suomessa tunnettu Sirpa on vienyt vastuullisuusasioita pitkäjänteisesti ja menestyksekkäästi eteenpäin niin PwC:llä kuin asiakkaidemme liiketoiminnassa.
PwC-uransa jälkeen Sirpa vaikuttaa mm. Outokummun ESG-neuvottelukunnassa.