PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Uuden standardin vaikutusten huomioiminen erilaisissa arvonmäärityksissä on ollut vaihtelevaa. Alkuvuodesta IFRS-yhtiöiden julkaisema informaatio standardin vaikutuksista oli vielä ainakin joidenkin yhtiöiden osalta puutteellista. Lisäksi eri arvonmäärityksiä laativat tahot osin myös yrittivät saada selville, mitä uusi standardi loppujen lopuksi tarkoitti pörssiyhtiöiden luvuille ja mitä muutokset merkitsevät etenkin arvostuskertoimien käytölle. 
Itse olemme etuoikeutetussa asemassa tämän suhteen, koska kollegojemme joukosta löytyy maan paras osaaminen IFRS 16 -standardista. Toiseksi pääsemme näkemään paljon eri tahojen asiakkaillemme tekemiä arvonmäärityksiä.
Käymme tässä kirjoituksessa pääpiirteissään läpi kolme erityyppistä ratkaisuvaihtoehtoa, joita eteemme on tullut vuoden aikana. 
<h2>Hyvästi käyttökatekerroin</h2>
Ensimmäinen kohtaamamme ratkaisuvaihtoehto tunnistaa sen, että IFRS 16:lla on selkeä vaikutus arvostuskertoimiin. Eräs arvonmäärityksen laatinut taho oli määrittänyt arvon liiketoiminnalle pörssilistattujen verrokkiyhtiöiden arvostuskertoimia käyttämällä. Arvostuskertoimina käytettiin pelkästään liikevoittoa, EBITiä. Kun kysyimme, miksi esimerkiksi käyttökatetta, EBITDAa, ei oltu harkittu, oli selityksenä se, että IFRS 16:n takia pörssilistattujen yhtiöiden käyttökatetta ei voinut enää käyttää vertailun pohjana.
<blockquote>IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardi vaikuttaa erityisesti käyttökatearvostuskertoimeen, sillä sekä käyttökate että laskennallinen EV (Enterprise Value eli liiketoiminnan velaton arvo) kasvavat. </blockquote>
Muutos näissä komponenteissa hankaloittaa vertailua historiaan, toisiin IFRS-raportoiviin yhtiöihin (lähinnä erilaisten vuokravelkamäärien ja niiden maturiteettien kautta) ja erityisesti IFRS- ja FAS-yhtiöiden välillä. 
Tästä syystä yksi usein esitetty vaihtoehto IFRS 16 -standardin taklaamiseen markkinaperusteisessa arvonmäärityksessä on pelkän EV/EBIT-multippelin käyttäminen. Koska IFRS 16 -standardi johtaa vuokrakulujen poistumisen kautta käyttökatteen kasvuun, on liikevoitto, josta vuokrakulut on poistoissa vähennetty, nähty usein vertailukelpoisempana vaihtoehtona yritysten välillä. 
<h3>EV/EBIT-kertoimen haasteet</h3>
Vain liikevoittokertoimeen nojaaminen voi kuitenkin olla ongelmallista. IFRS 16 -standardi jakaa poiston vuokrasopimuksista kahteen osaan: poistoon käyttöoikeusomaisuuserästä, ja korkokuluun vuokrasopimusvelasta. Tämä jako tarkoittaa, että toisin kuin ennen IAS 17 -standardin aikana, kaikki vuokrasopimuksiin liittyvät kustannukset eivät näy liikevoiton yläpuolella ja poistotaso pienentyy. Tämä hankaloittaa vertailua jopa IFRS-yhtiöiden välillä. Liikevoittokertoimen käyttö vaatisi siis rahoituskulujen oikaisua takaisin liikevoiton yläpuolelle, jolloin vuokrasopimuksiin liittyvät rahoituskulut lisättäisiin poistoihin. 
Mikäli taas verrataan FAS-yhtiötä IFRS-yhtiöön, tulee lisäksi huomioida kasvava nettovelka, joka sekoittaa kertoimia entisestään. Tässä tapauksessa myös nettovelkaa tulee oikaista EV:sta vuokrasopimusvelkaa vastaavalla määrällä, jotta kertoimet saataisiin vertailukelpoisiksi.  
<blockquote>Ratkaisuvaihtoehtona pelkästään liikevoittokertoimen käyttö on ongelmallinen myös siksi, että yleensä arvonmäärityksessä on tapana painottaa mahdollisimman monen relevantin menetelmän käyttöä oikean ja järkevän lopputuloksen varmistamiseksi. EV/EBIT-kertoimen käyttö ainoana kertoimena sivuuttaisi esimerkiksi EV/EBITDA-multippelin. </blockquote>
Se on varmasti eniten käytetty kerroin muun muassa siitä syystä, että käyttökatetta voidaan pitää karkeana arviona yrityksen kassavirrasta. Liikevoittokertoimeen  verrattuna käyttökatekerroin jättää myös huomiotta erilaiset poistotasot arvonmäärityksessä.  
EV/EBITDA onkin kertoimena suosittu syystä. Sen käyttö IFRS 16 -standardin mukaisesti vaatii kuitenkin erityistä tarkkuutta, sillä kuten sanottu, sekä EV että käyttökate ovat muuttuneet standardin seurauksena. 
<blockquote>Lopputulemana pohdiskelusta voitaneen sanoa, että yhteen kertoimeen nojaaminen heikentää markkinaperusteisen arvonmäärityksen lopputulemaa. </blockquote>
Sekä liikevoitto- että etenkin käyttökatekerroin vaativat oikaisua, jotta lopputulos olisi mahdollisimman oikea. Oikaisua hankaloittaa tällä hetkellä se, että kaikki yhtiöt eivät ole vielä raportoineet vuoden 2019 lukuja, eikä tarkkoja IFRS 16 -eriä ole saatavilla. Uskomme tilanteen kuitenkin helpottuvan kevään mittaan, kun yhtiöt raportoivat ja julkaisevat vuoden 2019 lukujaan.  
<h2>IFRS 16 loistaa poissaolollaan</h2>
Toinen vastaan tullut ratkaisu IFRS 16:n vaikutuksiin oli olla välittämättä siitä ollenkaan. Meitä pyydettiin kommentoimaan erästä Suomen kirjanpitolakia seuraavasta yhtiöstä tehtyä arvonmääritystä, jossa yhtenä arvonmääritysmenetelmänä oli pörssilistatuista yhtiöistä lasketut käyttökatekertoimet. 
Arvonmäärityksestä oli laadittu kattava raportti, jossa oli avattu ansiokkaasti sekä arvonmäärityksen kohdetta että arvonmääritysmenetelmiä ja käytettyjä oletuksia. Arvonmääritys oli laadittu kesällä 2019, mutta mainintaa IFRS 16:sta ei löytynyt koko raportista.
Kysyimme suoraan, oliko IFRS 16:n pohjalta tehty jotain oikaisuja käyttökatekertoimiin. Vastaus oli, että tilinpäätöskäytännöt aiheuttavat aina hajontaa yhtiöiden tuloslukuihin ja IFRS 16:n vaikutusten katsottiin olevan osa tätä hajontaa.
<blockquote>Ongelmana vastauksessa on se, että IFRS 16 aiheuttaa hajontaa vain yhteen suuntaan: käyttökate pelkästään kasvaa.</blockquote>
Haimme havainnollistavaksi esimerkiksi suomalaisten konepajayhtiöiden EV/EBITDA-kertoimia raportoiduilla luvuilla, joihin teimme myös oikaisut. Oikaisu tehtiin sekä käyttökatteeseen lisäämällä käyttöoikeus omaisuuserän poistot takaisin, että yrityksen velattomaan arvoon vähentämällä vuokravelka. IFRS 16 -perusteisia korkokuluerittelyjä ei ole kaikilta yhtiöiltä saatavilla, joten esimerkki on suuntaa antava. Vertailu kuitenkin osoittaa selkeän muutoksen; IFRS 16 pääasiallisesti laskee yhtiöiden arvostuskertoimia ja joillakin toimialoilla vaikutukset ovat paljon dramaattisempia.
<a href="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2020/03/esimerkki-arvonmaaritys-ja-ifrs16.png"><img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2020/03/esimerkki-arvonmaaritys-ja-ifrs16.png" alt="Esimerkki suomalaisten konepajayhtiöiden EV/EBITDA-kertoimista raportoiduilla luvuilla, joihin on tehty myös oikaisut." width="817" height="382" /></a>
Klikkaamalla kuvaa näet sen isompana.
<h2>Jos IFRS 16 ei tule meidän luoksemme, menemme me sen luokse</h2>
Kolmas eteen tullut ratkaisuvaihtoehto, joka on tullut eteemme kolmeen kertaan eri tahoilta, on arvonmäärityksen kohteen omien lukujen oikaiseminen IFRS 16:n mukaiseksi. Ratkaisu tuntuu helpolta. Ensiksi käyttökatteeseen lisätään vuokrakulut. Toiseksi liikevoittoa voi korottaa pienellä summalla kuvaamaan rahoituskuluihin menevää osuutta. Tämän jälkeen pörssilistatuista yrityksistä saatavia arvostuskertoimia voi käyttää sellaisenaan liiketoiminnan arvon määrittämiseen. Valmista tuli eikä ollut edes vaikeaa!
Tässä vaiheessa kaikki lukijat, jotka ovat olleet mukana IFRS 16:n käyttöönottoprojekteissa, joko hymyilevät tai käyvät läpi puolentoista vuoden takaisia tuskaisia muistoja. Todellisuudessa standardin käyttöönotto on työlästä ja aikaavievää. Kaikki vuokrasopimukset pitää käydä yksitellen läpi.
Pelkkä tuloslukujen oikaisu ei myöskään takaa oikeaa lopputulosta. Esimerkki valaisee asiaa:
Yhtiö P on pörssilistattu ja se tekee IFRS-tilinpäätöksen. Sen käyttökate on 120, leasingpoistot 20, pörssikurssin kautta laskettu oman pääoman arvo 800 ja leasingvelka 100. Sen laskennallinen EV on siis 900 (800+100). Koska esimerkeissä kaikki on helppoa, on yhtiöllä vain yksi vuokrakiinteistö ja sen lisäluoton korko on nolla (koska lisäluoton korko on nolla, on sen leasingvelka laskettu viiden vuoden ajalta (leasingvelka jaettuna vuosittaisilla leasingmaksuilla)). P:n käyttökatekerroin on 7,5 (= 900/120).
Ilman IFRS 16:a käyttökatekerroin olisi 8 (= 800/100).
P:tä todella erehdyttävästi muistuttavasta yhtiöstä L ollaan tekemässä arvonmääritystä yhtiön osakkeilla suunniteltua konsernin sisäistä kauppaa varten. L laatii tilinpäätöksensä Suomen kirjanpitolain mukaan. Sen käyttökate on 100 ja vuokrakulu toimistokiinteistöstä 20.
Lisätään käyttökatteeseen 20 ja kerrotaan lopputulos arvostuskertoimella 7,5. L:n liiketoiminnan arvo on 900. Entä nyt? Jotta päästään osakekannan arvoon, pitäisi vielä liiketoiminnan arvosta vähentää simuloitu leasingvelka. Jos L:n vuokrasopimus on solmittu kymmeneksi vuodeksi, tulee leasingvelaksi 200 ja osakekannan arvo on 700. Jos vuokrasopimus onkin vaikka vain kahdeksi vuodeksi, saadaan osakekannan arvoksi helposti 860. Oikean vastauksen pitäisi olla 800 (sama kuin arvostuskertoimen P:llä).
Yksinkertaisessa esimerkissäkin asia on vaikea. Yhdeksi vaihtoehdoksi tälle on tarjottu, että simuloitu leasingvelka lasketaan verrokkiyhtiöiden keskimääräisen leasingajan perusteella. Tämä taas lasketaan jakamalla vuosittaiset IFRS 16 -poistot ja rahoituskulut leasingvelalla. 
<blockquote>Todellisuudessa niin arvonmäärityksen kohteena olevilla kuin arvostuskertoimien pohjaksi valituilla verrokkeina toimivilla yhtiöillä on useita vuokra- ja leasingsopimuksia, joten leasingvelan pohjana olevien vuokra-aikojen arvioiminen on vaikeaa. Lisäksi kaikkia leasingsopimuksia (esimerkiksi alle vuodeksi solmittuja) ei ole pakko huomioida IFRS 16:n mukaan.</blockquote>
IFRS 16:n simulointi edellyttää myös aikamoisen tietomäärän keräämistä sekä arvonmäärityksen kohteesta että verrokkiyhtiöistä. Samalla tietomäärällä pystyy itse asiassa oikaisemaan kokonaan IFRS 16:n vaikutukset pois verrokkiyhtiöistä ilman, että arvonmäärityksen kohteelle tarvitsee tehdä yhtään mitään.
Ongelma tulee vastaan myös, jos L omistaa kiinteistön. Tällöin sen käyttökate on 120. Jos arvonmääritys olisi tehty ennen IFRS 16:a, olisi sen osakekannan arvoksi saatu 960 (= 120&#215;8). Korkeampi arvo kuvastaisi arviota kiinteistön arvosta osana liiketoimintaa.
Nyt P:stä laskettu käyttökatekerroin on kuitenkin 7,5, joten liiketoiminnan arvoksi tulee 900. Mistä saadaan puuttuva 60? 
<h2>Neljäs tie tai tee itse paremmin</h2>
Edellä esittelemämme vaihtoehdot olivat kaikki omalla tavallaan puutteellisia. Olemme itse pyrkineet vähintäänkin arvioimaan IFRS 16:n vaikutusten arvonmäärityskertoimiin ja, jos mahdollista, puhdistamaan IFRS 16:n vaikutukset verrokkiyhtiöistä. Se on meistä yhä paras, vaikkakin työläs, tapa.
&nbsp;
<hr />
<a href="https://cta-redirect.hubspot.com/cta/redirect/2185773/200a0158-b09a-4bcf-8249-c5b5221943eb" target="_blank" rel="noopener noreferrer"><img decoding="async" id="hs-cta-img-200a0158-b09a-4bcf-8249-c5b5221943eb" class="hs-cta-img" style="border-width: 0px;" src="https://no-cache.hubspot.com/cta/default/2185773/200a0158-b09a-4bcf-8249-c5b5221943eb.png" alt="Kuukausittain päivittyvää tietoa toimialakohtaisista pääoman keskikustannuksista ja arvostuskertoimista Tilaa Valuation corner monthly alert" /></a><script charset="utf-8" src="https://js.hscta.net/cta/current.js"></script><script type="text/javascript"> hbspt.cta.load(2185773, '200a0158-b09a-4bcf-8249-c5b5221943eb', {}); </script>

Miten IFRS 16 on näkynyt arvonmäärityksissä?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Yrityskaupat ja listautumiset laskivat merkittävästi Suomessa – valoa näkyvissä jo keväällä

IFRS valokeilassa – Kestävyysraportointivaatimukset laajenevat – mitä asioita IFRS-tilinpäätöksen laatijoiden tulee huomioida?

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin