Miten tekoäly vaikuttaa työtehtäviin, vaadittavaan osaamiseen, palkkoihin ja tehokkuuteen?

PwC:n AI Jobs Barometer -selvitys analysoi yli puoli miljardia työpaikkailmoitusta 15 eri maasta selvittääkseen tekoälyn todellisia vaikutuksia työmarkkinoihin. Tulokset paljastavat, kuinka tekoäly muuttaa maailmaa, tekee ihmisistä ja yrityksistä tuottavampia sekä vaikuttaa samalla siihen, mitä työntekijöiltä vaaditaan menestymiseen.

Tekoäly on kuuma puheenaihe, jonka vaikutuksia pohditaan ja pyritään ennustamaan monissa organisaatioissa juuri nyt. Odotukset työnteon tehostamiseen ovat suuret, mutta miltä todellisuus oikeastaan näyttää? Tähän kysymykseen pyrittiin löytämään vastaus globaalin AI Jobs Barometer -selvityksen avulla.

Tulokset paljastavat neljä keskeistä löydöstä tekoälystä:

Tekoälyä eniten hyödyntävillä toimialoilla työn tuottavuus kasvaa jopa viisinkertaisesti, mikä voi tarkoittaa talouskasvua sekä korkeampia palkkoja tai elintasoa.
Erityistä tekoälyosaamista vaativista työtehtävistä maksetaan jopa 25 prosenttia parempaa palkkaa kuin muissa työpaikoissa, mikä alleviivaa tekoälyosaamisen merkitystä yrityksille.
Erityistä tekoälyosaamista vaativien tehtävien määrä on ollut jo vuodesta 2016 suuremmassa kasvussa kuin muiden työpaikkojen, joihin verrattuna kasvu on 3,5-kertaista.
Niissä ammateissa, joissa tekoälyä voidaan hyödyntää eniten, osaamisvaatimukset muuttuvat 25 prosenttia nopeammin kuin muissa tehtävissä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työntekijöiden on kehityttävä ja omaksuttava jatkuvasti uusia taitoja pysyäkseen työnantajalleen merkityksellisinä.

Tekoälyn merkityksestä tuottavuuden lisääntymisessä on puhuttu paljon ja odotukset ovat olleet korkeita. Kuten barometrin tuloksista voidaan huomata, tekoälyn myönteinen vaikutus tuottavuuden lisääntymiseen ei ole pelkkä toive, vaan siitä on jo näyttöjä. Vaikka suoraa syy-seuraussuhdetta ei tämän perusteella voida todeta, antavat tulokset osviittaa siitä, että toimialoilla, joissa tekoälyä voidaan hyödyntää merkittävästi, tuottavuuden kasvu on jopa viisinkertaista verrattuna toimialoihin, joissa tekoälyn hyödyntäminen on vähäistä. Tuottavuuden parantumisesta hyötyviä toimialoja ovat muun muassa finanssisektori, IT-ala ja asiantuntijapalvelut. Tuottavuuden parantumisen merkitys korostuu erityisesti toimialoilla ja toimintaympäristöissä, joissa kärsitään osaajapulasta.

Työntekijöiden näkökulmasta tulokset tarkoittavat sitä, että omasta osaamisen kehittämisestä on pidettävä huolta ja korkeasta resilienssistä eli joustavuudesta ja kyvystä sopeutua muutoksiin on valtava hyöty. Etenkin toimialoilla ja tehtävissä, joissa perinteiset roolit poistuvat tekoälykehityksen myötä, työntekijöillä on mahdollisuus löytää uusia urasuuntia ja esimerkiksi korkeammin palkattuja tehtäviä tekoälyosaamistaan kasvattamalla. Vaikka työntekijällä ei olisi halua tai kompetenssia toimia erityistä tekoälyosaamista vaativissa tehtävissä, tekoälyä hyödynnetään myös monissa “tavallisissa” työtehtävissä. Tämä tarkoittaa, että lähes kaikkien työntekijöiden on opeteltava ainakin jonkin verran uutta.

Miten työnantajien tulisi suhtautua AI Jobs Barometerin tuloksiin?

Sen sijaan, että tekoälyä ajatellaan vain keinona hoitaa tehokkaammin nykyisiä tehtäviä, työnantajien tulisi nähdä se työkaluna, jonka avulla voidaan tehdä jotain täysin uutta ja luoda jopa kokonaan uusia toimialoja ja rooleja. Tässä vaiheessa tekoälykehitystä on myös tärkeää, että työnantajat tarjoavat työntekijöilleen tukea tekoälyyn perehtymiseen ja sen hyödyntämiseen. Tämä saattaa tehdä työskentelystä myös mielekkäämpää.

PwC:n ja World Economic Forumin aiemmin tänä vuonna julkaistusta Skills First -raportista käy ilmi, että osaamisperusteinen rekrytointi on tunnistettu yhdeksi keinoksi taistella osaajapulaa vastaan. Nyt on kuitenkin huomattu, että se auttaa myös organisaatioita sopeutumaan tekoälyn tuomiin muutoksiin. Osaamisperusteisella rekrytoinnilla tarkoitetaan sitä, että suoritettujen tutkintojen ja aiempien tehtävänimikkeiden sijaan keskitytään siihen, millaisia taitoja henkilöllä on. Tekoälyn tuomiin muutoksiin sopeutumisessa tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei työntekijältä vaadita suoritettua tutkintoa, virallisia sertifikaatteja tai aiempaa työkokemusta tekoälyn parista. Sen sijaan nähdään työntekijän potentiaali oppia käyttämään tekoälyä, koska hänellä on muita siihen vaadittavia ja sitä tukevia taitoja.

Työnantajien on hyvä huomata, että osaamisperusteista ajattelua voidaan hyödyntää myös organisaation nykyisiin työntekijöihin. Tällöin työntekijöitä tarkastellaan yksilöinä, joilla on erilaisia taitoja sen sijaan, että heidät nähtäisiin tiettyä koulutusta korostaen tai vain tiettyyn rooliin sopivina. Osaamisperusteinen ajattelu voidaan nähdä tulevaisuudessa organisaatioille kriittisenä ominaisuutena, sillä osaamisperusteiset organisaatiot ovat joustavampia ja sopeutuvat siten paremmin tekoälyn tuomiin muutoksiin. Samalla ne myös saavuttavat parempia tuloksia työntekijöiden motivaatiossa, tyytyväisyydessä, suoriutumisessa ja sitoutumisessa.

Lue lisää osaamisperusteisesta rekrytoinnista

Tutustu PwC AI Jobs Barometer -selvitykseen