New Yorkin ilmastohuippukokouksen parhaat palat

Mitä saatiin aikaiseksi? Halusin koota viime viikkoisen Low Carbon Economy Index -blogikirjoituksen tapaan ilmastohuippukokouksen viisi tärkeintä huomiota, mutta parhaat palat paisuivat nopeasti yli kymmenen kohdan listaksi.

Ohessa katsaus tärkeimpiin päätöksiin ensimmäisten asiantuntijanäkemysten ja uutisten perusteella:

1. Talouden merkitys nousussa ilmastokeskustelussa: Ennen huippukokousta julkaistu, maailman johtavien taloustieteilijöiden laatima New Climate Economy -raportti näyttäisi nousevan nopeasti ilmastoneuvottelujen tärkeimmäksi taustaselvitykseksi. Tutkimuksen johtopäätös on yksinkertainen: ilmastonmuutoksen hillitseminen ei ole ristiriidassa talouskasvun kanssa, vaan edellyttää rakennemuutosta vähähiiliseen talouteen, joka takaa kestävän kasvun tulevaisuudessa. Muun muassa talouslehdet Financial Times ja The Economist ovat nostaneet tutkimuksen esiin ja myös presidentti Sauli Niinistö painotti ilmastohuippukokouksen puheessaan ilmastonmuutoksen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä on merkittävä muutos ilmastokeskustelussa, joka on tähän mennessä keskittynyt pitkälti uhkakuviin.
2. Yhdysvalloilta ja Kiinalta odotetaan enemmän: Vaikka Kiinan varapääministeri Zhang Gaoli lupasi pian ilmoittaa Kiinan saavuttaneen päästöjen huipun ja lisäävän toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ja Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama piti vaikuttavan puheen muille valtion päämiehille, ei ilmastohuippukokouksessa nähty uusia päätöksiä ilmastopolitiikan suurimmilta pelureilta. Asiantuntijoiden mukaan Pariisin ilmastoneuvottelujen onnistuminen riippuu pitkälti siitä, pääsevätkö päästövaikutuksiltaan suurimmat maat, Kiina ja Yhdysvallat, yhteisymmärrykseen ennen Pariisin neuvotteluja.
3. Kansalaisyhteisön ääni kuului myös yleiskokouksen istuntosalissa: Yksi kokouksen vaikuttavimmista hetkistä nähtiin, kun Marshallinsaarilta kotoisin oleva Kathy Jetnil-Kijiner esitti seitsemän kuukautta vanhalle tyttärelleen kirjoittamansa runon huippukokouksen vieraille. Tyynessä valtameressä sijaitseva Marshallinsaaret kärsii jo nyt ilmastonmuutoksesta ja sen aiheuttamasta merenpinnan noususta. Esitys nousee todennäköisesti Barack Obaman ja Leonardo di Caprion pitämien puheiden rinnalla yhdeksi ilmastokokouksen vaikuttavimmista puheenvuoroista.
4. Ruokaan ja maanviljelyyn liittyviä edistysaskelia: ”Climate-smart agriculture” oli yksi kokouksen keskeisistä sanapareista. Maiden, toimialaliittojen ja yritysten muodostama UN’s Global Alliance for Climate-Smart Agriculture sitoutui kehittämään kestävämpää ruokajärjestelmää, joka ennakoi muuttuvan ilmaston vaikutuksia maanviljelyyn.
5. Ranska ilmastorahoituksen suunnannäyttäjänä: Ranskan presidentti François Hollande teki selväksi, että maa tekee kaiken mahdollisen, jotta vuoden 2015 Pariisin ilmastoneuvotteluissa saadaan aikaiseksi sitova ilmastosopimus. Ranska sitoutuu myös rahoittamaan kansainvälistä Vihreää Ilmastorahastoa (Green Climate Fund) 1 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla. Aiemmin vain Saksa on sitoutunut samalla summalla rahastoon, jonka tavoitteena on kerätä yhteensä 100 miljardia Yhdysvaltain dollaria.
6. Sijoittajilla merkittävä rooli ilmastoneuvottelujen onnistumisessa: Julkisen keskustelun painopisteen siirtyessä ilmastonmuutoksen taloudellisiin vaikutuksiin, olivat myös sijoittajat aiempaa aktiivisemmin esillä neuvotteluissa. Sijoittajien muodostama allianssi ilmoitti, että se aikoo kanavoida 200 miljardia Yhdysvaltain dollaria ilmastorahoitukseen ennen Pariisin ilmastoneuvotteluja. Ilmoitus on tärkeä Vihreän ilmastorahaston kannalta, jonka kautta kansainvälisiä ilmastonmuutoksen hillitsemis- ja sopeutumistoimenpiteitä rahoitetaan.
7. Hinta päästöille: Yksi kokouksen näkyvimmistä ulostuloista oli hiilidioksidipäästöjen hinnoittelua vaativa Maailmanpankin Put a price on carbon -kampanja. Kampanja edustaa 52 % maailman BKT:sta, 54 % maailman kasvihuonekaasuista sekä lähes puolta maailman väestöstä. Suomessa kampanjaa tukee EK ja sen toimialaliitot sekä Climate Leadership Council -yhteenliittymä, jonka jäseniin kuuluvat muun muassa Sitra, Caverion, Fortum, Kone, Neste Oil, Outotec, St1, Gasum, Kemira ja Nokia.
8. Metsäkadon torjunnassa merkittävä edistysaskel: Metsien roolissa ilmastonmuutoksen hillitsemissä nähtiin merkittävä edistysaskel, kun yli 130 hallitusta sekä yrityksiä ja kansalaisjärjestöjä sitoutui ns. New Yorkin metsäjulistukseen. Tavoitteena on puolittaa metsäkato vuoteen 2020 mennessä ja poistaa metsäkato kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Arvioiden mukaan tavoitteiden vaikutus on sama kuin kaikkien maailman autojen päästöjen vähentäminen.
9. Yhteenliittymien esiinmarssi: aiempien mainittujen yhteenliittymien lisäksi neuvotteluissa järjestäytyivät muun muassa myös kaupunkien yhteenliittymä Compact of Mayors, uusiutuvan energian käyttöön sitoutuneiden yritysten RE100-ryhmä sekä neljä puhtaamman liikenteen kansainvälistä yhteenliittymää.
10. Hiilikuplakeskustelussa siirryttiin sanoista tekohin: Fossiilisten polttoaineiden tukiaisia vastaan kampanjointiin New Yorkin kaduilla, mutta viikon suurimmasta hiilikuplauutisesta vastasi Rockefellerin suvun sijoitusrahasto, joka ilmoitti yhdessä 800 muun suursijoittajan kanssa siirtävänsä sijoituksiaan fossiilisista polttoaineista uusiutuviin energianlähteisiin. Yhteensä varoja on tarkoitus siirtää 50 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta.
11. Yrityksille ohjeistus ilmastotoimenpiteisiin: Kokouksen alla julkaistiin myös päätöksentekijöille suunnattu Executive Brief -yhteenveto  Guide For Responsible Corporate Engagement in Climate Policy -raportista. Raportti, jonka taustalla vaikuttaa ryhmä kansainvälisen ilmastopolitiikan johtavia tahoja, tukee yrityksiä ilmastotoimenpiteiden ja -politiikan huomioimisessa.
12. People’s Climate March -tapahtumiin osallistuttiin ympäri maailman: Lauantaina järjestetty ilmastotapahtuma keräsi osallistujia yli 2500 paikkakunnalla ympäri maailmaa. New Yorkin tapahtumaan osallistui arvioiden mukaan noin 300 000 henkeä, joiden joukossa nähtiin muun muassa näyttelijä Leonardo di Caprio sekä YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon. New Yorkissa vierailleen PwC:n Suomen yritysvastuupalvelujen johtajan Sirpa Juutisen mukaan tapahtuma oli valtava menestys. Uutisissa haastateltiin osallistujia, joista moni kertoi marssineensa lastenlastensa vuoksi.
13. Hitti vai huti? Ottaen huomioon uusien hankkeiden, yhteenliittymien ja konkreettisten toimenpiteiden määrän on vaikea väittää, että kokouksessa ei olisi saatu mitään aikaiseksi. Nähtäväksi jää, kuinka sitoumukset pannaan täytäntöön ja kuinka ne vaikuttavat Pariisin ilmastoneuvotteluissa tavoiteltuihin sitoumuksiin. Kokoukseen osallistuneille jäänee mieleen Nelson Mandelan lesken Graça Machelin pitämä huippukokouksen päätöspuhe, jossa hän totesi, että esitettyjen sitoumusten ja ilmastonmuutokseen liittyvien haasteiden välillä vallitsee edelleen merkittävä ristiriita.
14. Ensi vuonna sama paikka, sama aika? Jotta kunnianhimoiset tavoitteet eivät unohtuisi, ovat asiantuntijat ehdottaneet, että ilmastohuippukokous järjestettäisiin uudelleen samaan aikaan ensi vuonna, vain hieman ennen Pariisin ilmastoneuvotteluja. Ilmastoneuvottelujen onnistumisesta ei ole vielä varmuutta, mutta kuten yksi asiantuntija kiteyttää, ainakaan yksikään päättäjä ei pääse väittämään Pariisissa, ettei olisi tiennyt ilmastonmuutoksesta.