PWC Uutishuone
05.04.2022|

Nyt tuli selkeyttä vakuutuskuorien verokohteluun

KHO:2022:41 – Korkein hallinto-oikeus selkeyttää TVL 35 b §:n erityisen verotusmenettelyn soveltamisalaa ja kumoaa KVL:n aikaisemman päätöksen merkittävässä vuosikirjapäätöksessään koskien kapitalisaatiosopimuksen verotusta.

Close up of female accountant or banker making calculations. Savings, finances and economy concept

Korkeimman hallinto-oikeuden merkittävässä vuosikirjapäätöksessä käsiteltiin TVL 35 b §:n erityissäännöksen soveltumista tilanteeseen, jossa kapitalisaatiosopimuksen omistaja antoi allokaatiomuutospyyntöjä (eli osto- ja myyntitoimenpidepyyntöjä) vakuutusyhtiön lukuun toimineelle vakuutusyhtiön asiamiehelle. Asiamiehenä toiminut pankki myös toteutti arvopaperinvälittäjän roolissaan arvopaperikaupan, mutta vasta vakuutusyhtiön toimeksiannosta, kun vakuutusyhtiö oli hyväksynyt sille välitetyn allokaatiomuutospyynnön. Vakuutusasiamiehen roolia tutkittiin TVL 35 b §:n 1 momentin 4 kohdan määräyksen ”kolmannen osapuolen” käsitteellä. Tapauksessa oli sen lisäksi eräitä olosuhteita, jotka ovat yleisesti merkityksellisiä riippumatta siitä, onko vakuutusasiamies pyynnön vastaanottaja vai vakuutusyhtiö.

Nämä olosuhteet liittyvät siihen, kuinka vakuutusyhtiö täyttää vastuuvelvoitteensa ja kuinka automatisoitua vakuutusyhtiön harkinta on. Vaikka ratkaisussa oli kyse kapitalisaatiosopimuksesta, sen periaatteiden tulisi luonnollisesti soveltua myös säästöhenkivakuutukseen.

Tapauksen olosuhteet

Tapauksessa A suunnitteli tekevänsä sijoitussidonnaisen kapitalisaatiosopimuksen B-vakuutus Oy:n kanssa. B-vakuutus Oy tarjoaisi käytettävissä olevasta sijoitusvalikoimastaan mahdolliset sijoituskohteet, joihin A:n kapitalisaatiosopimuksen arvonkehitys liitettäisiin. B-vakuutus Oy:n kohdevalikoimassa oli tarjolla mm. noteeratut osakkeet, joukkolainat, rahastot, noteeratut rahastot ja sertifikaatit. Kapitalisaatiosopimuksen arvonkehitystä ei voinut liittää mm. listaamattomiin osakkeisiin ja B-vakuutus Oy:n omiin sijoituskoreihin. 

A:lla oli oikeus antaa sopimuksen arvonkehitykseen liitettyjen sijoituskohteiden vaihtoja koskevia toimenpidepyyntöjä C-pankki Oy:lle, joka toimi B-vakuutus Oy:n asiamiehenä. Kun C-pankki Oy sai toimenpidepyyntöjä A:lta, sen kuului toimittaa pyynnöt B-vakuutus Oy:n käsiteltäväksi ja päätettäväksi eli viimesijainen päätösvalta toimenpidepyynnön hyväksymisestä oli B-vakuutus Oy:llä. Toimenpidepyyntöjen hyväksymisprosessin helpottamiseksi B-vakuutus Oy käytti käsittelyssään robotiikkaa, jonka avulla päätettiin, voidaanko toimenpidepyyntö hyväksyä automaattisesti sellaisenaan vai tuleeko B-vakuutus Oy:n työntekijöiden käsitellä toimenpidepyyntö erikseen.

Jos toimenpidepyynnön mukainen sijoituskohde kuuluu selkeästi B-vakuutus Oy:n tarjoamaan sijoitusvalikoimaan ja on sen määritelmän mukaisesti ”sallittu sijoitus”, voidaan se hyväksyä automaattisesti. Jos ei ole selvää, voidaanko sijoitus luokitella sallituksi sijoitukseksi, asia ohjautuu B-vakuutus Oy:n työntekijöiden tarkempaan käsittelyyn. Jos sijoituskohde todettiin sallituksi sijoitukseksi ja A:n toimenpidepyyntö hyväksyttiin, B-vakuutus Oy antoi C-pankki Oy:lle arvopaperikauppoja koskevan toimeksiannon, jonka perusteella B-vakuutus Oy:n vastuuvelan katteena olevia varoja sijoitettiin A:n kapitalisaatiosopimuksen arvonkehitykseen liitetyissä sijoituskohteissa tapahtuneiden muutosten mukaisesti.

KVL:n ratkaisu 

KVL katsoi äänestyspäätöksessään (Keskusverolautakunta 19.3.2021 nro 9/2021), että toimintatapa täyttäisi TVL 35 b §:n 1 momentin 4 kohdan edellytyksen, eli oikeuden tehdä kohde-etuutena olevaan varallisuuteen liittyviä toimeksiantoja tai muita kohde-etuuteen liittyviä sopimuksia vakuutusyhtiön puolesta kolmannen osapuolen kanssa (sekä 2 momentin edellytyksen). Sillä perusteella erityistä verotusmenettelyä koskeva TVL 35 b § tulisi sovellettavaksi ja kapitalisaatiosopimuksen sijoittajan verotuksen lykkääntymisetu menetettäisiin.

KHO:n ratkaisu ja tapauksen arviointia

Kun keskusverolautakunta oli antanut verovelvolliselle negatiivisen päätöksen, verovelvollinen valitti KHO:een. Vaatimuksen sanamuodossa oli korostettu, että vakuutusasiamiehelle annetun sijoituskohteen toimenpidepyynnön perusteella tehtävät muutokset edellyttävät aina B-vakuutus Oy:n hyväksyntää. Valituksen perusteluissa oli kuvattu vakuutusasiamiehen roolia vakuutusoikeudellisesti.

Vastineessaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen jätettyyn valitukseen veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö esitti, että vakuutuksenottajalla olisi tosiasiallinen mahdollisuus TVL 35 b § 1 momentissa tarkoitetulla tavalla käyttää TVL 35 b § 1 momentin 4 kohdassa kuvattua kohde-etuuteen liitettyä omistajan oikeutta, kun vakuutusyhtiö voi hyväksyä vakuutuksenottajan allokaatiomuutospyynnön ja kapitalisaatiosopimuksen arvon kehitykseen liitettyjen sijoituskohteiden vaihtamisen, ja sijoituskohteen vaihdon tai lisäämisen sijoitusvalikoimaan sallituksi sijoituskohteeksi ja kun hyväksynnän seurauksena C-pankki Oy toteuttaa allokaatiomuutospyyntöä vastaavan sijoituksen vakuutusyhtiön arvo-osuustilillä. 

Tähän väliin voidaan viitata ratkaisun ulkopuolelta myös Verohallinnon ohjeistukseen, jossa tulkittiin KVL:n ratkaisukäytännön valossa, että jos kapitalisaatiosopimuksen omistaja antaa allokaatiomääräyksiä tai muutospyyntöjä vakuutusasiamiehelle, ei TVL 35 b § tule sovellettavaksi, jos allokaatiomuutosten toteuttamistavasta päättää edelleen vakuutusyhtiö (KVL 26/2020). Asiamies toimii tällöin allokaatiomääräysten ja muutospyyntöjen välittäjänä vakuutusyhtiölle. Tuloverolain muutoksen esitöissä tähän ei ole otettu kantaa.

KHO kumosi KVL:n päätöksen ja katsoi, että TVL 35 b §:n säännöstä ei sovelleta. KHO:n päätös selkeyttää asiaa usein osin. KHO:n päätöksen tapauksessa vakuutusyhtiö on edelleen osana toimenpideketjussa, ja KHO:n päätöksen myötä on nyt selkeää, että C-pankki Oy:n saadessa A:lta kapitalisaatiosopimuksensa arvonkehitykseen liitettyjen sopimuskohteiden vaihtoja koskevia toimenpidepyyntöjä, pankki toimi vakuutusten tarjoamisesta annetun lain tarkoittamana asiamiehenä B-vakuutus Oy:n lukuun ja vastuulla. Se ei ole kolmas osapuoli.

Lopullinen päätösvalta asiasta säilyi kuitenkin B-vakuutus Oy:lla, sillä arvopaperikauppoja koskeva toimeksianto C-pankki Oy:lle annettiin aina B-vakuutus Oy:n käsittelyn perusteella. A:lle tarjotut sijoituskohteet eivät olleet räätälöityjä A:ta varten, vaan sijoituskohteet olivat B-vakuutus Oy:n alun perin hyväksymiä tai myöhemmin hyväksyttyjä yleisesti tarjolla olevia sijoituskohteita.

Näin ollen KHO katsoi, että tilanteeseen ei sovelleta TVL 35 b §:n erityistä verotusmenettelyä koskevaa säännöstä.  

Päätöksen ja siinä olevan KHO:n oikeudellisen arvion pohjalta voidaan tiivistäen todeta ainakin seuraavaa:

  • Kuten lain esitöissä oli jo todettu, kapitalisaatiosopimuksen omistajalla on oikeus vaihtaa vakuutuksen arvonkehitykseen vaikuttavat sijoituskohteet ilmoittamalla tästä vakuutusyhtiölle. Se, että vakuutusyhtiö täyttää vakuutusyhtiölle kuuluvat velvoitteensa ostamalla ja myymällä nimenomaan tätä sijoituskohdetta, ei tee kapitalisaatiosopimusta keinotekoiseksi TVL 35 b §:n tarkoittamalla tavalla.
  • Vakuutusasiamies voi ottaa vastaan kapitalisaatiosopimuksen omistajan toimenpidepyynnön (osto- tai myyntitoimenpide) ja välittää sen vakuutusyhtiölle. 
  • Vakuutusyhtiön päätöksenteko sai olla automatisoitua tilanteessa, jossa kapitalisaatiosopimuksen omistajan toimenpidepyyntö koskee vakuutusyhtiön määrittelemää sallittua sijoitusta.

KHO totesi oikeudellisessa arvioinnissaan, että tuloverolain 35 b §:ssä tarkoitetusta tilanteesta voi olla kyse silloin, kun vakuutuksenottajalla on oikeus antaa kohde-etuuksien ostamiseen vakuutusyhtiön omistukseen tai vakuutusyhtiön omistuksessa olevien kohde-etuuksien myymiseen johtavia osto- tai myyntimääräyksiä suoraan vakuutusyhtiön valtuuttamalle varainhoitajalle tai arvopaperinvälittäjälle siten, että vakuutusyhtiö ei tee ostoista ja myynneistä päätöstä.

Ratkaisutekstiin voit tutustua täällä.

KHO:n ratkaisu tuli aikataulullisesti hyvään aikaan, koska Verohallinto käynnistää keväällä 2022 erillisen vakuutuskuorten valvontahankkeen, jonka tavoitteena on varmistaa vakuutuskuorten verotuksen oikeellisuus ja koota ensikäden tietoa niitä koskevien lainsäädäntömuutosten vaikutuksista.