PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Palautuminen on tärkeää työntekijöiden tuottavuuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Palautunut työntekijä jaksaa innostua uusista asioista, on motivoitunut ja suoriutuu työtehtävistään tehokkaasti. Näin ollen palautumisella on olennainen rooli yritysten menestymisessä.   Tiedämme, että moderni työelämä vaatii kognitiivista hyvinvointia loogisen päättelyn, asioiden erottelemisen toisistaan, tiedon yhdistelyn, riskien arvioimisen, innovatiivisuuden sekä uuden kehittämisen ja keksimisen sujumiseksi. Tästäkin syystä palautuminen on...

Miksi palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Korkeimman hallinto-oikeuden merkittävässä vuosikirjapäätöksessä käsiteltiin TVL 35 b §:n erityissäännöksen soveltumista tilanteeseen, jossa kapitalisaatiosopimuksen omistaja antoi allokaatiomuutospyyntöjä (eli osto- ja myyntitoimenpidepyyntöjä) vakuutusyhtiön lukuun toimineelle vakuutusyhtiön asiamiehelle. Asiamiehenä toiminut pankki myös toteutti arvopaperinvälittäjän roolissaan arvopaperikaupan, mutta vasta vakuutusyhtiön toimeksiannosta, kun vakuutusyhtiö oli hyväksynyt sille välitetyn allokaatiomuutospyynnön. Vakuutusasiamiehen roolia tutkittiin TVL 35 b §:n 1 momentin 4 kohdan määräyksen ”kolmannen osapuolen” käsitteellä. Tapauksessa oli sen lisäksi eräitä olosuhteita, jotka ovat yleisesti merkityksellisiä riippumatta siitä, onko vakuutusasiamies pyynnön vastaanottaja vai vakuutusyhtiö. 
<blockquote>Nämä olosuhteet liittyvät siihen, kuinka vakuutusyhtiö täyttää vastuuvelvoitteensa ja kuinka automatisoitua vakuutusyhtiön harkinta on. Vaikka ratkaisussa oli kyse kapitalisaatiosopimuksesta, sen periaatteiden tulisi luonnollisesti soveltua myös säästöhenkivakuutukseen.</blockquote>
Tapauksen olosuhteet
Tapauksessa A suunnitteli tekevänsä sijoitussidonnaisen kapitalisaatiosopimuksen B-vakuutus Oy:n kanssa. B-vakuutus Oy tarjoaisi käytettävissä olevasta sijoitusvalikoimastaan mahdolliset sijoituskohteet, joihin A:n kapitalisaatiosopimuksen arvonkehitys liitettäisiin. B-vakuutus Oy:n kohdevalikoimassa oli tarjolla mm. noteeratut osakkeet, joukkolainat, rahastot, noteeratut rahastot ja sertifikaatit. Kapitalisaatiosopimuksen arvonkehitystä ei voinut liittää mm. listaamattomiin osakkeisiin ja B-vakuutus Oy:n omiin sijoituskoreihin. 
A:lla oli oikeus antaa sopimuksen arvonkehitykseen liitettyjen sijoituskohteiden vaihtoja koskevia toimenpidepyyntöjä C-pankki Oy:lle, joka toimi B-vakuutus Oy:n asiamiehenä. Kun C-pankki Oy sai toimenpidepyyntöjä A:lta, sen kuului toimittaa pyynnöt B-vakuutus Oy:n käsiteltäväksi ja päätettäväksi eli viimesijainen päätösvalta toimenpidepyynnön hyväksymisestä oli B-vakuutus Oy:llä. Toimenpidepyyntöjen hyväksymisprosessin helpottamiseksi B-vakuutus Oy käytti käsittelyssään robotiikkaa, jonka avulla päätettiin, voidaanko toimenpidepyyntö hyväksyä automaattisesti sellaisenaan vai tuleeko B-vakuutus Oy:n työntekijöiden käsitellä toimenpidepyyntö erikseen.
 Jos toimenpidepyynnön mukainen sijoituskohde kuuluu selkeästi B-vakuutus Oy:n tarjoamaan sijoitusvalikoimaan ja on sen määritelmän mukaisesti ”sallittu sijoitus”, voidaan se hyväksyä automaattisesti. Jos ei ole selvää, voidaanko sijoitus luokitella sallituksi sijoitukseksi, asia ohjautuu B-vakuutus Oy:n työntekijöiden tarkempaan käsittelyyn. Jos sijoituskohde todettiin sallituksi sijoitukseksi ja A:n toimenpidepyyntö hyväksyttiin, B-vakuutus Oy antoi C-pankki Oy:lle arvopaperikauppoja koskevan toimeksiannon, jonka perusteella B-vakuutus Oy:n vastuuvelan katteena olevia varoja sijoitettiin A:n kapitalisaatiosopimuksen arvonkehitykseen liitetyissä sijoituskohteissa tapahtuneiden muutosten mukaisesti.
KVL:n ratkaisu 
KVL katsoi äänestyspäätöksessään (Keskusverolautakunta 19.3.2021 nro 9/2021), että toimintatapa täyttäisi TVL 35 b §:n 1 momentin 4 kohdan edellytyksen, eli oikeuden tehdä kohde-etuutena olevaan varallisuuteen liittyviä toimeksiantoja tai muita kohde-etuuteen liittyviä sopimuksia vakuutusyhtiön puolesta kolmannen osapuolen kanssa (sekä 2 momentin edellytyksen). Sillä perusteella erityistä verotusmenettelyä koskeva TVL 35 b § tulisi sovellettavaksi ja kapitalisaatiosopimuksen sijoittajan verotuksen lykkääntymisetu menetettäisiin.
KHO:n ratkaisu ja tapauksen arviointia
Kun keskusverolautakunta oli antanut verovelvolliselle negatiivisen päätöksen, verovelvollinen valitti KHO:een. Vaatimuksen sanamuodossa oli korostettu, että vakuutusasiamiehelle annetun sijoituskohteen toimenpidepyynnön perusteella tehtävät muutokset edellyttävät aina B-vakuutus Oy:n hyväksyntää. Valituksen perusteluissa oli kuvattu vakuutusasiamiehen roolia vakuutusoikeudellisesti.
Vastineessaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen jätettyyn valitukseen veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö esitti, että vakuutuksenottajalla olisi tosiasiallinen mahdollisuus TVL 35 b § 1 momentissa tarkoitetulla tavalla käyttää TVL 35 b § 1 momentin 4 kohdassa kuvattua kohde-etuuteen liitettyä omistajan oikeutta, kun vakuutusyhtiö voi hyväksyä vakuutuksenottajan allokaatiomuutospyynnön ja kapitalisaatiosopimuksen arvon kehitykseen liitettyjen sijoituskohteiden vaihtamisen, ja sijoituskohteen vaihdon tai lisäämisen sijoitusvalikoimaan sallituksi sijoituskohteeksi ja kun hyväksynnän seurauksena C-pankki Oy toteuttaa allokaatiomuutospyyntöä vastaavan sijoituksen vakuutusyhtiön arvo-osuustilillä. 
Tähän väliin voidaan viitata ratkaisun ulkopuolelta myös Verohallinnon ohjeistukseen, jossa tulkittiin KVL:n ratkaisukäytännön valossa, että jos kapitalisaatiosopimuksen omistaja antaa allokaatiomääräyksiä tai muutospyyntöjä vakuutusasiamiehelle, ei TVL 35 b § tule sovellettavaksi, jos allokaatiomuutosten toteuttamistavasta päättää edelleen vakuutusyhtiö (KVL 26/2020). Asiamies toimii tällöin allokaatiomääräysten ja muutospyyntöjen välittäjänä vakuutusyhtiölle. Tuloverolain muutoksen esitöissä tähän ei ole otettu kantaa.
KHO kumosi KVL:n päätöksen ja katsoi, että TVL 35 b §:n säännöstä ei sovelleta. KHO:n päätös selkeyttää asiaa usein osin. KHO:n päätöksen tapauksessa vakuutusyhtiö on edelleen osana toimenpideketjussa, ja KHO:n päätöksen myötä on nyt selkeää, että C-pankki Oy:n saadessa A:lta kapitalisaatiosopimuksensa arvonkehitykseen liitettyjen sopimuskohteiden vaihtoja koskevia toimenpidepyyntöjä, pankki toimi vakuutusten tarjoamisesta annetun lain tarkoittamana asiamiehenä B-vakuutus Oy:n lukuun ja vastuulla. Se ei ole kolmas osapuoli. 
Lopullinen päätösvalta asiasta säilyi kuitenkin B-vakuutus Oy:lla, sillä arvopaperikauppoja koskeva toimeksianto C-pankki Oy:lle annettiin aina B-vakuutus Oy:n käsittelyn perusteella. A:lle tarjotut sijoituskohteet eivät olleet räätälöityjä A:ta varten, vaan sijoituskohteet olivat B-vakuutus Oy:n alun perin hyväksymiä tai myöhemmin hyväksyttyjä yleisesti tarjolla olevia sijoituskohteita. 
<blockquote>Näin ollen KHO katsoi, että tilanteeseen ei sovelleta TVL 35 b §:n erityistä verotusmenettelyä koskevaa säännöstä.  </blockquote>
Päätöksen ja siinä olevan KHO:n oikeudellisen arvion pohjalta voidaan tiivistäen todeta ainakin seuraavaa:
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Kuten lain esitöissä oli jo todettu, kapitalisaatiosopimuksen omistajalla on oikeus vaihtaa vakuutuksen arvonkehitykseen vaikuttavat sijoituskohteet ilmoittamalla tästä vakuutusyhtiölle. Se, että vakuutusyhtiö täyttää vakuutusyhtiölle kuuluvat velvoitteensa ostamalla ja myymällä nimenomaan tätä sijoituskohdetta, ei tee kapitalisaatiosopimusta keinotekoiseksi TVL 35 b §:n tarkoittamalla tavalla.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Vakuutusasiamies voi ottaa vastaan kapitalisaatiosopimuksen omistajan toimenpidepyynnön (osto- tai myyntitoimenpide) ja välittää sen vakuutusyhtiölle. </li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Vakuutusyhtiön päätöksenteko sai olla automatisoitua tilanteessa, jossa kapitalisaatiosopimuksen omistajan toimenpidepyyntö koskee vakuutusyhtiön määrittelemää sallittua sijoitusta.</li>
</ul>
<blockquote>KHO totesi oikeudellisessa arvioinnissaan, että tuloverolain 35 b §:ssä tarkoitetusta tilanteesta voi olla kyse silloin, kun vakuutuksenottajalla on oikeus antaa kohde-etuuksien ostamiseen vakuutusyhtiön omistukseen tai vakuutusyhtiön omistuksessa olevien kohde-etuuksien myymiseen johtavia osto- tai myyntimääräyksiä suoraan vakuutusyhtiön valtuuttamalle varainhoitajalle tai arvopaperinvälittäjälle siten, että vakuutusyhtiö ei tee ostoista ja myynneistä päätöstä.</blockquote>
Ratkaisutekstiin <a href="https://kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1648456234205.html">voit tutustua täällä</a>.
KHO:n ratkaisu tuli aikataulullisesti hyvään aikaan, koska Verohallinto käynnistää keväällä 2022 erillisen vakuutuskuorten valvontahankkeen, jonka tavoitteena on varmistaa vakuutuskuorten verotuksen oikeellisuus ja koota ensikäden tietoa niitä koskevien lainsäädäntömuutosten vaikutuksista.

Nyt tuli selkeyttä vakuutuskuorien verokohteluun

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

KHO antoi päätöksen virheellisestä muutoksenhakuohjeesta – Verohallinto täsmentää muutoksenhakuohjeitaan

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Veikko Niinikoski

Joonas Järvenpää

Palvelumme

Muut lukivat myös

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta