Oikeusministeriön selvitys säätiölain toimivuudesta

Laki koetaan tarkoituksenmukaiseksi

Vastausten perusteella voitiin todeta, että säätiölakia pidetään varsin tarkoituksenmukaisena ja myös haasteelliseksi osoittautuneisiin säännöksiin on jo totuttu. Säätiölain katsottiin parantaneen luottamusta säätiöihin lisäämällä säätiötoiminnan avoimuutta ja parantamalla säätiövalvonnan toimintaa.

Uudelle, joulukuussa 2015 voimaan tulleelle säätiölaille koettiin vastausten valossa olleen tosiasiallinen tarve ja lain toteutuksella myönteinen vaikutus säätiökentän toimintaan, raportointiin ja maineeseen. Selkeä enemmistö vastaajista (73 %) totesi, että säätiöiden laillisuusvalvonta on tarkoituksenmukaisella tasolla.

Avoimissa kommenteissa todettiin usein, että säätiövalvonnalla voisi olla nykyistä enemmänkin toimivaltaa ja työkaluja valvonnan toteuttamiseksi.

Selvitykseen saatujen vastausten perusteella voidaan todeta, että liiketoimintaan ja sijoitustoimintaan liittyvät lakimuutokset on säätiöissä tiedostettu hyvin, mutta ne ovat vain harvoin johtaneet muutoksiin todellisessa toiminnassa.

Lähipiirisääntelyn haasteet tulivat ilmi vastauksissa

Lainsäädännön haasteellisimmiksi kohdiksi koettiin odotetusti laaja lähipiirin käsite sekä lähipiiritapahtumien seuranta ja raportointi. Avoimissa vastauksissa toistui tarve lisäohjeistukselle sekä mahdolliset helpotukset kohdistuen pienempiin säätiöihin.

Kyselyn perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, että lähipiirin käsite koetaan haastavaksi niissä säätiöissä, joissa lähipiiritapahtumia yleensäkin on tai voisi olla. Käsityksemme mukaan erityisesti toiminnallisissa säätiöissä laajan lähipiirin määrittäminen ja seuranta on usein koettu haastavaksi tai jopa mahdottomaksi toteuttaa.

Toisaalta vastaukset kertoivat, että uusiin säännöksiin on mukauduttu varsin hyvin, sillä yli puolet vastaajista piti lähipiirisäännöksiä tarkoituksenmukaisina.

Vastauksia arvioitaessa on huomioitava se, että selkeä enemmistö (87 %) kyselyyn vastanneista ei tukenut lähipiiriä rahallisesti tai muutenkaan ja että vain 8 %:lla vastanneista oli muita liiketapahtumia kuin tilintarkastuspalkkio lähipiirin kanssa.

Muutoksia jopa odotettua vähemmän

Kyselyn vastausten perusteella suuri osa säätiöistä ei ole vielä uusinut sääntöjään, vaikka lain siirtymäsäännöksen mukainen määräaika oli kyselyn toteuttamisajankohtana juuri kulumassa umpeen.

Tilintarkastusta koskevat lakimuutokset otettu vastaan neutraalisti

Säätiöiltä kysyttiin, miten tilintarkastus on muuttunut uuden säätiölain voimaantulon myötä. Puolet vastaajista koki, ettei tilintarkastus ole muuttunut. Ne, jotka katsoivat tilintarkastuksen muuttuneen kertoivat, että tilintarkastuksessa on kiinnitetty enemmän huomiota lähipiiriasioihin (30 % vastaajista) ja hallinnon tarkastukseen (11 %). Avoimista vastauksista ilmenee, että tilintarkastajat ovat usein ohjeistaneet säätiöitä toimintakertomuksen sisällön ja lähipiirin osalta. Toisaalta osa vastauksista korostaa sitä, että säätiöissä oli itse otettu asioista selvää ja osattu uusia toimintakertomus lain mukaiseksi ennen tilintarkastusta.

Pääosa kyselyyn vastanneista ei ollut vaihtanut tilintarkastajaa (70 %) lain voimaantulon jälkeen. Säätiölakiin tullut määräys vaihtaa tilintarkastajaa viimeistään seitsemän peräkkäisen toimikauden jälkeen ei siis vielä näkynyt vastauksissa. Tämä on luontevaa, koska seitsemän vuoden rotaatiosääntöä alettiin soveltaa vasta lain voimaantulosta alkaen. Avoimista vastauksista käy ilmi, että joissakin säätiöissä huolenaiheena on se, miten löytää entisen tarkastajan tilalle osaava uusi tilintarkastaja. Vastauksista ilmenee myös huoli siitä, ettei säätiöihin erikoistuneita tilintarkastajia koeta olevan riittävästi etenkään pienillä paikkakunnilla. Toisaalta vastauksista käy ilmi, että säätiöissä on tiedostettu, ettei rotaatiosäännöstä sovelleta tilintarkastusyhteisöön.  

Tietoa kyselystä

Kysely lähetettiin kaikille niille Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) tietokannassa oleville säätiöille, tai näiden yhteyshenkilöille, joiden sähköpostiosoitteet ovat yritys- ja yhteisötietojärjestelmässä. Kyselyyn saatiin 367 vastausta. Vastaajista 95 % oli säätiöiden toimitusjohtajia, asiamiehiä, hallituksen jäseniä tai toimihenkilöitä. Vastaajien edustamien säätiöiden toimialaprofiilit vastasivat pitkälti säätiörekisteriin merkittyjen säätiöiden toimialajakaumaa. Vastaajaprofiilin voidaan katsoa olevan kyselyn tulosten arvioinnin kannalta tarkoituksenmukainen.

Eduskunnalle joulukuussa 2018 luovutettu raportti on luettavissa kokonaisuudessaan täällä. PricewaterhouseCoopers Oy:n työryhmän jäsenet Samuli Perälä, Milla Kokko-Lehtinen, Johanna Ala-Härkönen ja Miikka Vinnikainen vastasivat kyselytutkimuksen teknisestä toteutuksesta ja tulosten arvioinnista. Oikeusministeriön asettama seurantaryhmä ja oikeusministeriön edustajat olivat mukana kyselyn tulosten arvioinnissa.