PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

COVID-19-pandemia on vaikuttanut meidän kaikkien elämään. Emme vielä tiedä, millaiset jäljet se lopulta jättää yhteiskuntaan ja yrityksiin. Selvää kuitenkin on, että paluuta vanhaan tuttuun entiseen ei enää ole.
Pandemian vaikutukset näkyvät jo nyt globaaleissa trendeissä, joista osaa se on kiihdyttänyt, osaa hidastanut. Automatisaatio ja digitalisaatio ovat vauhdittuneet, globalisaatio puolestaan hidastunut.
Nopeat muutokset eivät tietenkään lopu koronapandemian selättämiseen. Uusiin pandemioihin ja muihin isoihin mullistuksiin pitää varautua myös tulevaisuudessa. Yrityksiltä muutosten kiihtyvä vauhti vaatii erityisesti riskienhallintaa, muutosvalmiutta ja kykyä nähdä uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
2000-luvun finanssikriisi on vielä hyvin muistissa, ja myös silloin yritykset joutuivat nopeasti ratkaisemaan isoja kysymyksiä sekä muokkaamaan strategiaansa.
Digitalisaatio on vaikuttanut tilanteeseen sittemmin muun muassa niin, että nykyään jokaisen yrityksen on oltava valmis toimimaan alustataloudessa. Tämä vaatii uudistuvaa teknologiastrategiaa ja uutta liiketoimintamallia. 
Kyky muuttaa strategiaa nopeasti nojaa vahvaan johtajuuteen, ketterään päätöksentekoon, kriisinhallintaan ja laadukkaaseen dataan.
<h2>Aika käy vähiin</h2>
COVID-19-pandemia on ollut äkillinen, näkyvä kriisi. Käynnissä on kuitenkin laajempi ja hitaampi maailmanlaajuinen murros, jota olemme PwC:llä seuranneet ja raportoineet järjestelmällisesti vuosia ennen pandemiaa.
PwC:n Blair Sheppard julkaisi kesällä kirjan nimeltä <a href="https://www.pwc.com/gx/en/news-room/press-releases/2020/ten-years-to-midnight-four-urgent-global-crises.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Ten Years to Midnight: Four Urgent Global Crises and Their Strategic Solutions</a>. Hän kirjoittaa siinä, että maailmalla ja ihmiskunnalla on kymmenen vuotta aikaa ratkaista kiireisimmät kriisinsä.
Ongelmia, joihin tulee välittömästi puuttua, ovat mm. teknologiakriisi ja johtamiskriisi. Sheppard mainitsee myös Suomessakin ajankohtaiset teemat kuten eriarvoistuminen, yhteiskunnallisten rakenteiden kyseenalaistaminen, vastuullisuus sekä teknologian tuomat haitat.
Teknologiakriisillä kirjoittaja tarkoittaa muun muassa sitä, että talousjärjestelmämme ajaa innovaatioihin mutta ei pysty hallitsemaan niiden tuomia tahattomia kielteisiä vaikutuksia. Teknologia-alalle on syntynyt jättiläisyrityksiä, joita on vaikea, jopa mahdoton hallita. Yhtiöiden monopoli tai lähes monopoliasemat harvoin johtavat lopulta hyvään lopputulokseen.
Johtamiskriisissä on puolestaan kyse siitä, että ne, joiden pitäisi auttaa meitä hallitsemaan kriisejä, keskittyvät liikaa yksittäisiin asioihin sen sijaan että johtaisivat maailmaan kohti kattavampia ratkaisuja. Samaan ongelmaan törmäämme myös Suomessa. Ainakin itsestäni tuntuu, että nyt olisi akuutti tarve yli hallituskausien ylittävälle “Suomi nousuun -visiolle”, mutta aika menee yksittäisten asioiden hoitamiseen ja keskinäiseen kinasteluun.
Vastuullisuudesta ja arvojohtamisesta kirjoittaessaan Sheppard mainitsee, että yritykset voivat olla osa ratkaisua olemalla yhteiskunnallisesti merkityksellisiä. Silloin taloudellisen arvon lisäksi keskitytään myös ei-taloudellisiin saavutuksiin. Moni yritys onkin ottanut johtajan roolin esim. ilmastoon liittyvien tavoitteiden asettamisessa, kun poliitikot eivät ole tätä johtajuutta pystyneet ottamaan.
<h2>Pandemia kiihdyttää muutoksia</h2>
On selvää, että COVID-19-pandemia kiihdyttää muutoksia ja lisää yritysten painetta sopeutua muutoksiin. Yleisemminkin on kyettävä reagoimaan kriiseihin aiempaa nopeammin, mutta samaan aikaan on myös tehtävä töitä nousua varten – jo nyt.
Yrityksiä tällaisessa tilanteessa auttaa tieto tulevaisuuden menestystekijöistä sekä varautuminen tuleviin poikkeustilanteisiin.
Aikaa vitkasteluun ei ole. Kun tilanteen kriittisyyden ymmärtää ja siihen reagoi, voi toivottaa tulevan tervetulleeksi.
&nbsp;
<hr />
<h3>Valmistaudu tulevaan:</h3>
<ul>
<li>Älä anna muutosten yllättää. Seuraa, kuinka trendit kehittyvät ja ota selvää, kuinka muutokset vaikuttavat toimialaasi.</li>
<li>Selvitä avarakatseisesti uudet liiketoimintamahdollisuudet.</li>
<li>Vastaa rehellisesti kysymykseen, kykeneekö organisaatiosi ketterään päätöksentekoon. Entä miten pidät huolta kriisinhallinnasta?</li>
<li>Onko käytössäsi laadukasta ja relevanttia dataa?</li>
<li>Ottaako teknologiastrategia huomioon alustatalouden mahdollisuudet?</li>
<li>Raportoiko yrityksesi vastuullisuudesta ja onko se asettanut itselleen kunnianhimoiset tavoitteet kehittyä myös tällä saralla?</li>
</ul>

Ole valmiina pandemian jälkeiseen maailmaan

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Lakiosaston tulevaisuus – uusi rooli liiketoiminnan mahdollistajana?

Mitä työntekijät todella haluavat työnantajiltaan tässä ajassa?

Pohjoismaiden toimitusjohtajat entistä valmiimpia päästövähennysinvestointeihin

Näin valmistelet yrityksesi EU:n CSRD-kestävyysraportointia varten

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Mikko Nieminen

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa