PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Enkelisijoittajan osakkeilta oli hävinnyt kaikki arvo. Kovan kolhun kokenut osake-enemmistön omistava perustajaosakaskin suostui ”ostamaan” osakkeet vain nollalla eurolla. Saataisiinhan sillä edes yhtiön alasajon hallinnointi yksinkertaisemmaksi. Enkelisijoittaja päätti olla käyttämättä epäonnistuneeseen sijoitukseen enempää rahaa, eikä kysynyt verokonsultiltaan neuvoa. Tehtiin ”kaupat”.
Tuossa olisi saattanut olla tapauksen <a href="https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1608115867622.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">KHO 2020:145</a> lähtöasetelma. Sitä emme julkaistun tiedon perusteella tosin saa tietää. Sen tiedämme, että tapauksessa oli kyse nollan euron kauppasummalla tehdystä osakkeiden kaupasta. Julkaistuista pätkistä ymmärrämme myös, että 
<ul>
<li>kyse ei ollut lahjasta (kaupan osapuolet eivät mm. olleet sukulaisia)</li>
<li>kyse ei ole ollut alihintaisesta kaupasta (eli toisin sanoen kauppa on tehty käyvästä arvosta)</li>
<li>kyse ei ole ollut veronkiertämisestä (eli kauppahinnalle on ollut verotuksesta riippumattomia perusteita) ja</li>
<li>kauppaan ei liittynyt mitään muuta erää, jota olisi voitu pitää vastikkeena.</li>
</ul>
Erikoinen tilanne, joskaan ei ilmeisesti niin erikoinen, että se olisi estänyt vuosikirjapäätöksen antamisen.
<h2>Luovutus vai ei?</h2>
Hallinto-oikeus oli edellisessä vaiheessa päättänyt, että vaikka kauppahinta olikin jokseenkin alhainen, kauppa näytti tuloverotuksen silmin luovutukselta ja kaupasta aiheutui vähennyskelpoinen luovutustappio. 
KHO sen sijaan katsoi, että kyseessä ei ollut luovutus. KHO:n perustelujen monipuolisuutta on pidettävä kiitettävänä. KHO lähti arvioinnissaan liikkeelle lain sanamuodosta, joka ei sinänsä sulkenut pois vastikkeettoman kaupan pitämistä luovutuksena, kuten jo HaO oli todennut. Tästä huolimatta tuli ottaa huomioon luovutusvoiton verottamista koskevat säännökset kokonaisuutena, eli tarkastella säännösten paikallista systematiikkaa. Tämän lisäksi tarkasteltiin ainakin pinnallisesti tuloverotuksen ja lahjaverotuksen välistä yleisempää systematiikkaa. Jo nämä seikat puolsivat tulkintaa, jonka mukaan tuloverotuksessa luovutus edellyttää vastiketta. 
Sokerina pohjalla kaivettiin kellarin arkistoista lähes 80 vuoden takaiset haalistuneet esityöt, joissa lainsäätäjä oli alun alkaen puhunut luovutuksesta nimenomaan vastikkeellisena toimena, eikä myöhemmissä muutoksissa ollut asiasta enempää todettu. Tulee kieltämättä mieleen vitsi suomalaisesta miehestä, joka ei hääpäivän jälkeen ole ilmaissut vaimolle tunteitaan. ”Kerron sitten, jos joku muuttuu.” Ehkä platinahääpäivänä aamiaispöydässä asian voi ohimennen tarkistaa. 
<h2>Mitä päätös tarkoittaa?</h2>
Lyhyt vastaus on, että vastikkeetonta luovutusta ei pidetä ainakaan luonnollisten henkilöiden tai kuolinpesien tuloverotuksessa luovutuksena. Tätä on syytä kuitenkin maistella hieman pienempinä paloina.
<blockquote>Päätös tarkoittaa nähdäkseni sitä, että jos myytävällä omaisuudella ei ole arvoa, se pitää onnistua myymään käypää arvoa korkeammalla hinnalla, tai muuten hankintamenoa ei voida vähentää ainakaan luovutustappiona. </blockquote>
Todellisena riskinä myös on, että hankintameno jää kokonaan vähentämättä, mutta tätä on arvioitava tapauskohtaisesti. Mitään muuta kategorista vähennyskeinoa ei oikeuskäytännössä omaksuttujen tulkintojen perusteella ole.
Tekisin päätöksen vaikutuksesta ainakin kaksi selventävää huomiota. Ensinnäkään en tulkitsisi päätöstä niin, että kaupassa on oltava nimellinen rahavastike. Lienee edelleen riittävää, että kaupassa on joku rahanarvoinen vastike. 
Tästä päästään loogisesti toiseen selventävään huomioon, joka on oikeastaan vain ensimmäisen variaatio: päätös vaikuttaisi koskevan vain tapauksia, joissa verotuksen näkökulmasta käypä arvo on todella tasan nolla. Selvennän ajatusta.
Kun myytävänä omaisuutena on osakkeet, pitää ensinnäkin erottaa toisistaan erilaiset käyvän arvon määritystavat. Objektiivisesti ajatellen osakkeen arvo perustuu diskontattuihin kassavirtoihin, ja tehokkaat markkinat varmistavat kaupat tähän arvoon. Kun markkinat todellisuudessa eivät ole tehokkaita, ostajan subjektiivinen hinnoittelu poikkeaa objektiivisesta täydelliseen tietoon ja kilpailuun perustuvasta arvostuksesta. 
Verotuksessa riippumattoman tahon kanssa sovittua kauppahintaa pidetään lähtökohtaisesti käypänä, ainakin ellei muuta näytetä (palaan tähän osittain jäljempänä). Vaikka tulevien kassavirtojen perusteella yhtiön käypä arvo olisi positiivinen, tätä alemmalla hinnalla tehtyä kauppaa ei siis pidetä alihintaisena. Jos Enkelisijoittaja olisi arvottomien osakkeiden sijaan myynyt arvokkaat osakkeet nollalla eurolla, verottaja pitäisi kauppoja mahtavina (joskaan ei luovutuksena), vaikka taloudellisesti turskaa tuli.
<blockquote>Entä jos omaisuuden käypä arvo on negatiivinen? On hyvä huomata, että KHO:n ratkaisemassa tapauksessa oli ilmeisesti kyse ”tavanomaisista” osakkeista, jolloin osakkeenomistajan vastuu rajautuu tehtyyn sijoitukseen. </blockquote>
Vaikka yhtiö olisi kuinka ylivelkainen, osakkeen arvo ei voine painua pakkaselle. Negatiivinen arvo voi sen sijaan olla mahdollinen ainakin silloin, jos omistukseen liittyy rahanarvoisia velvoitteita.
Ainakin jossain määrin käytännönläheisinä esimerkkeinä tulee ensimmäisenä mieleen henkilöyhtiöiden yhtiöosuudet ja asunto-osakkeet. Molempien omistukseen voi liittyä vastuita, jotka eivät rajoitu sijoitettuun pääomaan.
Henkilöyhtiön (vastuunalaisen) yhtiömiehen yhtiöosuuden käypä arvo voi olla negatiivinen esimerkiksi siksi, että yhtiömies on tehnyt yhtiöstä ylisuuria yksityisottoja (yksityistilin saldo on negatiivinen). Verohallinnon ohjeissa on nimenomaisesti todettu, että yhtiöosuuden luovutuksen yhteydessä yksityistilin negatiivisen saldon palautusvastuusta vapautumista pidetään rahanarvoisena etuna, ja luovutusta yksin sen vuoksi vastikkeellisena. Vaikuttaa perustellulta (jos siis palautusvastuusta todella vapaudutaan).
Asunto-osakkeiden osalta tilanne on epäselvempi. Koska osakkeeseen on sidottu vastikkeen maksuvelvollisuus, osakkeen käypä arvo saattaa muodostua negatiiviseksi. Verohallinnon ohjeissa on todettu, että yhtiölainan määrää ei lueta osaksi luovutushintaa. Vauhtia voidaan hakea myös varainsiirtoverotuksen puolelta, missä lahjana luovutetuista osakkeista ei makseta veroa, vaikka osakkeisiin kohdistuisikin yhtiölainaa. Tämäkin käytiin KHO:ssa varmistamassa (<a href="https://finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2016/201604491" target="_blank" rel="noopener noreferrer">KHO 2016:160</a>). Päätöksessään KHO piti olennaisena, että yhtiölainaosuus ei ollut lahjoittajan henkilökohtainen velka (kaiketi siis toisin kuin esimerkiksi edellä keskusteltu yhtiöosuuteen liittyvä velka). 
Tämäkin näkökulma vaikuttaa jokseenkin perustellulta. Jos nyt sitten velkaiset asunto-osakkeet myytäisiin nollalla eurolla, niin onko kyse vastikkeettomasta kaupasta? Kaupassa saadaan huoneiston hallintaoikeus ottamalla viestikapula yhtiölainaosuudesta. Kuten niin moni muukin asia verotuksessa, vastaus riippuu siitä, miten oikeustoimet ja niiden vaikutukset halutaan pilkkoa tai niputtaa. Pelaisin varman päälle ja koittaisin saada edes nimellisen rahavastikkeen.
<h2>Mitä Enkelisijoittajan olisi pitänyt tehdä?</h2>
Lyhyt vastaus tietysti on, että myös Enkelisijoittajan olisi pitänyt pelata varman päälle.
Jotta saadaan tikusta vielä hieman lisää asiaa, niin oletetaan ensin, että perustajaosakas ei suostu maksamaan Enkelisijoittajan osakkeista edes nimellistä euron vastiketta. Perustajaosakkaan subjektiivinen hinnoittelututka ja objektiivinen arvostuskaava molemmat näyttävät nollaa. Miksi maksaa siis enempää?
Jos perustajaosakas ei ole aikeissa purkaa yhtiötä, millä luovutustappio voidaan realisoida?
Jos oletetaan, että myöskään yhtiön itsensä kanssa ei voida tehdä liiketoimia (nämä olisivat joka tapauksessa ylivelkaisen yhtiön kohdalla vaikeita tai ainakin kalliita toteuttaa), jäänee jäljelle vain sekalainen valikoima enemmän tai vähemmän keinotekoisia toimia, kuten esimerkiksi seuraavat: 
a) Josko isoveli suostuisi munkkikahveja vastaan maksamaan euron ja myymään perustajaosakkaalle nollalla eurolla?
b) Mitä jos perustajaosakkaalle lahjoittaisi ensin euron, jolla osakkeet hankitaan? 
Palataan sitten vielä reaalimaailmaan ja oletetaan ostaja siinä määrin suurpiirteiseksi ja avuliaaksi, ettei euron nimellinen kauppahinta tunnu missään. 
c) Mitä jos ostaja maksaa nimellisen hinnan?
Todellisuudessa kaikki edellä mainitut esimerkit vaikuttaisivat äkkiseltään istuvan johonkin 1920-luvun kaitafilmiin, jolla veronkiertoa metsäpirttiin kokoontuneelle itsenäisen Suomen kylänväelle ensimmäisiä kertoja opetettiin. Kari S. Tikka olisi sitten 70-luvulla ryhmitellyt näistä tilanteista syntyneen oikeuskäytännön erinäisten tyyppitapausten alle ja 2020-luvulla riitelisimme siitä, onko 70-luvun teorioilla enää merkitystä.
Kaikissa edellä mainituissa tilanteissa osapuolille on selvää, ettei osakkeilla ole arvoa. Kauppa tehdään nimellisestä arvosta vain verotuksen vuoksi. Karkeasti asiaa värittäen, tällöin oletus riippumattoman osapuolen kanssa tehdyn kaupan käyvästä arvosta lähtökohtaisesti väistyy. 
Kun KHO on kuitenkin nimenomaisesti katsonut, että luovutuksena verottaminen puheena olevissa tapauksissa edellyttää käyvästä arvosta poikkeamista, vaikuttaisi kohtuuttomalta puuttua nimelliseen vastikkeeseen, vaikka se käyvästä arvosta verotuksen vuoksi poikkeaisikin.  Nimellisellä vastikkeella realisoitua luovutustappiota ei tulisi silloin pitää järjestelmän vastaisena veroetuna.
Jos näin, niin KHO:n päätös merkitsee vain muodollista ansaa luovutusvoittojen verotuksessa. 
”Olisipa joku maksanut arvottomista osakkeistani edes euron”, märehtii ansaan langennut Enkelisijoittaja.

”Olisipa joku maksanut arvottomista osakkeistani edes euron” – ratkaisun KHO 2020:145 ruumiinavaus

Aiheeseen liittyvät sisällöt

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

KHO antoi päätöksen virheellisestä muutoksenhakuohjeesta – Verohallinto täsmentää muutoksenhakuohjeitaan

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Rami Karimeri

Palvelumme

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin