PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<p>Yrittäjyydestä on Suomessa tullut hyväksyttävämpää ja suositumpaa monen tekijän kautta. Tähän on vaikuttanut julkisen keskustelun lisääntyminen, nuorten sukupolvien kiinnostus startup-yrittäjyyteen ja tunnetut tapahtumat, kuten Slush. Tämä asenneilmapiirin muutos luo pohjaa omistajuudelle, sillä omistajuutta ei synny ilman yrittäjyyttä ja uskallusta aloittaa jotain uutta.</p>
<h2>Tulevaisuuden omistajat</h2>
<p>Asennemuutos yrittäjyyteen lähtee kunkin itsensä sisältä, sillä kaikki meistä omistavat jotakin. Suomi on tunnetusti pääomaköyhä maa ja pääomasijoittaminen ei ole meillä päässyt kehittymään samaan tapaan kuin esimerkiksi Ruotsissa. Meiltä puuttuu vielä paljon osaamista ja ymmärrystä omistamisesta ja siitä, mitä omistaja tekee ja mihin omistajia tarvitaan. Suomessa omista tai muiden omistuksista ei yleisesti ole luontevaa keskustella. Tämä saattaa juontaa juurensa kateuden kulttuuriin sekä siihen, kuinka omistamiseen ei ole aiemmin kannustettu. Avoin keskustelu olisi kuitenkin omistajille kannattavaa, sillä silloin voi samalla oppia muilta ja saada monimuotoisempaa käsitystä omistajuudesta.</p>
<p>Liian monesti omistajat eivät myöskään ole valmiita ottamaan yrityksensä kanssa kasvuloikkaa, kun ollaan saavutettu tietty kasvutavoite sekä elintaso eikä sitä uskalleta riskeerata. Monesti kasvu ja riskinotto tarkoittavat kansainvälistymistä ja kansainvälisiä kilpailijoita. Meillä alkaa kuitenkin onneksi olla Suomessa kokemusta ja pääomaa kansainvälistymiseen. Monen startupin takana on henkilöitä, jotka ovat vieneet jo useamman yrityksen eteenpäin.</p>
<blockquote><p>Omistajien tulisi vuosittain kysyä itseltään, että ovatko he ne parhaat omistajat yritykselleen ja jos ovat, niin miksi.</p></blockquote>
<p>Vai olisiko joku muu parempi, ja mikä ylipäänsä on omistajien senhetkinen tahtotila.</p>
<p>Usein oletetaan, että omistajilla on yhteisymmärrys yrityksen tulevaisuudesta, mutta laajemmissa keskusteluissa huomataankin omistajien toivovan eri asioita. Yksi saattaa haluta kasvua ja toinen nostaa mahdollisimman suuret osingot. Nämä kaikki vaikuttavat omistajastrategiaan sekä siihen, millaista tietotaitoa yritykseen tarvitaan. Tehokas omistajastrategia tuo mukanaan myös ketteryyttä päätöksentekoon, joka on ollut valtava voimavara esimerkiksi koronapandemian aikana.</p>
<h2>Ulkomaisen pääoman voima</h2>
<p>Omistaminen näyttäytyy hyvin erilaisena eri maissa ja eri kulttuureissa, mutta kaikki maat saavat omistamisen toimimaan omalla tavallaan. Pelkästään Suomesta löytyy monia erilaisia omistamisen muotoja, kuten enkelisijoittajat, pääomasijoittajat sekä osuuskunnat.</p>
<p>Ulkomainen omistus nähdään usein uhkana; esimerkiksi työpaikkojen, pääkonttorien ja päätäntävallan katoamisena ulkomaille. Ja vaikka nämä asiat täytyy tunnustaa, täytyy myös tarkastella ilmiötä laajemmin. Ulkomainen pääoma on ollut todella positiivinen asia Suomen talouden kehityksen kannalta: ulkomaalaiset sijoittajat tuovat rahallisen pääoman lisäksi mukanaan osaamisensa, omat verkostonsa ja ovat monelle yritykselle tarvittava apu kansainväliseen kasvuloikkaan.</p>
<h2>Vastuullinen omistaminen</h2>
<p>Vastuullisuus eli ESG (Environment, Social, Governance) on megatrendi ja noussut monien yritysten agendalle. Nyt ei enää riitä, että täytetään tietyt standardit, vaan halutaan olla edelläkävijä ja löytää uusia ratkaisuja. ESG nojaa yksilön ja omistajan arvomaailmaan ja tehtyjen moraalivalintojen kautta asetetaan standardit tulevaisuuden kehitykselle ja pääoman kanavoinnille. ESG-mittarien kanssa on vielä paljon tekemistä, jotta tiedetään mitkä mittarit ja valinnat toimivat ja mitkä eivät.</p>
<p>______________________________</p>
<p><strong>Kuuntele jakso:</strong></p>
<p><iframe loading="lazy" src="https://w.soundcloud.com/player/?url=https%3A//api.soundcloud.com/tracks/1041699349&amp;color=%23ff5500&amp;auto_play=false&amp;hide_related=false&amp;show_comments=true&amp;show_user=true&amp;show_reposts=false&amp;show_teaser=true" width="100%" height="166" frameborder="no" scrolling="no"></iframe></p>
<div style="font-size: 10px; color: #cccccc; line-break: anywhere; word-break: normal; overflow: hidden; white-space: nowrap; text-overflow: ellipsis; font-family: Interstate,Lucida Grande,Lucida Sans Unicode,Lucida Sans,Garuda,Verdana,Tahoma,sans-serif; font-weight: 100;"><a style="color: #cccccc; text-decoration: none;" title="PwC:n podcast" href="https://soundcloud.com/pwcfinland" target="_blank" rel="noopener">PwC:n podcast</a> · <a style="color: #cccccc; text-decoration: none;" title="Puhetta omistamisesta: Omistamisen syvin olemus" href="https://soundcloud.com/pwcfinland/puhetta-omistamisesta-omistamisen-syvin-olemus" target="_blank" rel="noopener">Puhetta omistamisesta: Omistamisen syvin olemus</a></div>
<p>Löydät jakson myös <a href="https://spoti.fi/3tqqNHB" target="_blank" rel="noopener">Spotifysta</a> ja <a href="https://apple.co/3vQM7HT" target="_blank" rel="noopener">iTunesista</a>.</p>


Omistamisen syvin olemus

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Omistajastrategialla selkeyttä perheyhtiön hallintoon ja päätöksentekoon

Vetovoimaindeksi: Ruotsi on yritysten kannalta Suomea houkuttelevampi

Oletko harkinnut vapaa-ajan asunnon ostoa ulkomailta?

Saakohan some-vaikuttajien verosuunnittelu jo liikaa palstatilaa?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Marko Korkiakoski

Muut lukivat myös

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?