Omistamisen syvin olemus

Yrittäjyydestä on Suomessa tullut hyväksyttävämpää ja suositumpaa monen tekijän kautta. Tähän on vaikuttanut julkisen keskustelun lisääntyminen, nuorten sukupolvien kiinnostus startup-yrittäjyyteen ja tunnetut tapahtumat, kuten Slush. Tämä asenneilmapiirin muutos luo pohjaa omistajuudelle, sillä omistajuutta ei synny ilman yrittäjyyttä ja uskallusta aloittaa jotain uutta.

Tulevaisuuden omistajat

Asennemuutos yrittäjyyteen lähtee kunkin itsensä sisältä, sillä kaikki meistä omistavat jotakin. Suomi on tunnetusti pääomaköyhä maa ja pääomasijoittaminen ei ole meillä päässyt kehittymään samaan tapaan kuin esimerkiksi Ruotsissa. Meiltä puuttuu vielä paljon osaamista ja ymmärrystä omistamisesta ja siitä, mitä omistaja tekee ja mihin omistajia tarvitaan. Suomessa omista tai muiden omistuksista ei yleisesti ole luontevaa keskustella. Tämä saattaa juontaa juurensa kateuden kulttuuriin sekä siihen, kuinka omistamiseen ei ole aiemmin kannustettu. Avoin keskustelu olisi kuitenkin omistajille kannattavaa, sillä silloin voi samalla oppia muilta ja saada monimuotoisempaa käsitystä omistajuudesta.

Liian monesti omistajat eivät myöskään ole valmiita ottamaan yrityksensä kanssa kasvuloikkaa, kun ollaan saavutettu tietty kasvutavoite sekä elintaso eikä sitä uskalleta riskeerata. Monesti kasvu ja riskinotto tarkoittavat kansainvälistymistä ja kansainvälisiä kilpailijoita. Meillä alkaa kuitenkin onneksi olla Suomessa kokemusta ja pääomaa kansainvälistymiseen. Monen startupin takana on henkilöitä, jotka ovat vieneet jo useamman yrityksen eteenpäin.

Omistajien tulisi vuosittain kysyä itseltään, että ovatko he ne parhaat omistajat yritykselleen ja jos ovat, niin miksi.

Vai olisiko joku muu parempi, ja mikä ylipäänsä on omistajien senhetkinen tahtotila.

Usein oletetaan, että omistajilla on yhteisymmärrys yrityksen tulevaisuudesta, mutta laajemmissa keskusteluissa huomataankin omistajien toivovan eri asioita. Yksi saattaa haluta kasvua ja toinen nostaa mahdollisimman suuret osingot. Nämä kaikki vaikuttavat omistajastrategiaan sekä siihen, millaista tietotaitoa yritykseen tarvitaan. Tehokas omistajastrategia tuo mukanaan myös ketteryyttä päätöksentekoon, joka on ollut valtava voimavara esimerkiksi koronapandemian aikana.

Ulkomaisen pääoman voima

Omistaminen näyttäytyy hyvin erilaisena eri maissa ja eri kulttuureissa, mutta kaikki maat saavat omistamisen toimimaan omalla tavallaan. Pelkästään Suomesta löytyy monia erilaisia omistamisen muotoja, kuten enkelisijoittajat, pääomasijoittajat sekä osuuskunnat.

Ulkomainen omistus nähdään usein uhkana; esimerkiksi työpaikkojen, pääkonttorien ja päätäntävallan katoamisena ulkomaille. Ja vaikka nämä asiat täytyy tunnustaa, täytyy myös tarkastella ilmiötä laajemmin. Ulkomainen pääoma on ollut todella positiivinen asia Suomen talouden kehityksen kannalta: ulkomaalaiset sijoittajat tuovat rahallisen pääoman lisäksi mukanaan osaamisensa, omat verkostonsa ja ovat monelle yritykselle tarvittava apu kansainväliseen kasvuloikkaan.

Vastuullinen omistaminen

Vastuullisuus eli ESG (Environment, Social, Governance) on megatrendi ja noussut monien yritysten agendalle. Nyt ei enää riitä, että täytetään tietyt standardit, vaan halutaan olla edelläkävijä ja löytää uusia ratkaisuja. ESG nojaa yksilön ja omistajan arvomaailmaan ja tehtyjen moraalivalintojen kautta asetetaan standardit tulevaisuuden kehitykselle ja pääoman kanavoinnille. ESG-mittarien kanssa on vielä paljon tekemistä, jotta tiedetään mitkä mittarit ja valinnat toimivat ja mitkä eivät.

______________________________

Kuuntele jakso:

Löydät jakson myös Spotifysta ja iTunesista.