Osa isompaa tarkoitusta

Syynä tähän oli perjantaiaamu, jolloin lanseerasimme markkinoille PwC:n Climate Performance Analytics -työkalun. Tämä on meidän tapamme tuoda yritysvastuuseen mukaan data-analytiikkaa. Ehkä voimme puhua myös ns. big data -analyysista, koska käytämme analyysin pohjana yli miljoonan sivun CDP-dataa yhdessä Bloombergin talousdatan kanssa.

Takana on yli vuoden työ.

Nyt olemme siinä pisteessä, että voimme analysoida noin 2 500:n globaalissa tietokannassa olevan yrityksen liiketoiminnan sopeutumisesta ilmastonmuutokseen samalla kun tarkastelemme niiden taloudellista suoriutumista.

Tiedämme ilmastonmuutoksen hillitsemisen tarkoittavan monella tapaa muuttuvaa toimintaympäristöä, mikä todennäköisemmin konkretisoituu aluksi vapaaehtoisina, myöhemmin pakolliseksi muuttuvana raportointina.

Pariisissa pidettiin viime viikolla One Planet Summit -kokous. Siellä puhuttiin myös TCFD:stä (Task Force on Climate-Related Disclosure), jonka viime kesänä antamat suositukset raportoida ilmastonmuutoksen taloudellisista vaikutuksista alkavat tulla vähitellen tutummiksi.

Viidessä kuukaudessa suosituksiin sitoutuneiden yritysten määrä on yli kaksinkertaistunut 237:ään yritykseen, joiden yhteenlaskettu markkina-arvo on yli 6,3 tuhatta miljardia dollaria.

Joukossa on paljon rahoitus- ja sijoitusalan yhtiöitä, jotka vähitellen alkavat huolestua sijoituskohteidensa arvon säilymisestä ja kyvystä uuden arvon luomiseen.

Käytännössä tällöin puhutaan yhteiskuntien siirtymisestä matalahiilisempään talouteen. Se tuntuu hyvinkin konkreettisena asiana esimerkiksi energiateollisuudessa ja sille töitä tekevissä yrityksissä, mutta se ei ole ainoa muutosten edessä oleva toimiala. Pariisin ilmastosopimus edellyttää päästöjen rajoittamista myös liikenteessä, rakennuksissa, maataloudessa sekä jätehuollossa. Näiden toimialojen kanssa tekemisissä olevien pitää analysoida esimerkiksi skenaarioiden avulla hiilen eri hintojen vaikutuksia yrityksen liiketalouteen. Pitkät arvoketjut voivat tuoda asian lähelle niissäkin yrityksissä, jotka aluksi näyttäisivät säästyvän tältä, ja jossakin vaiheessa ilmastonmuutos koskettaa kaikkia yrityksiä.

Ratkaisu TCFD-valmiuksien arviointiin

TCFD on antanut nyt omat suosituksensa siitä, kuinka tästä muutoksesta kerrotaan osana taloudellista raportointia. Meidän perjantaina julkaisemamme Climate Performance Analytics -työkalu puolestaan osaa arvioida yritysten TCFD-valmiuden.

Lisäksi sen avulla selviää tärkeitä tietoja yrityksen kyvystä johtaa ilmastonmuutokseen liittyviä asioita niin, että se suoriutuu hyvin myös taloudellisesti.

Nämä tiedot yritys pääsee näkemään myös muista yrityksistä, joihin se haluaa itseään verrata, sillä kaikki analyysit perustuvat julkisesti saatavilla olevaan ja yritysten itsensä antamaan dataan.

Olemme olleet innoissamme ja samalla myös rättiväsyneitä kehittämistyön saavuttaessa yhden tärkeistä virstanpylväistä. Työkalun kauneus on osaltaan myös siinä, että koemme liittyneemme siihen loistavaan suomalaiseen ketjuun, jossa on kehitetty maailmanluokan teknologisia innovaatioita.

Kahlatessani perjantaiaamuna työkalun julkistustilaisuuteen kengät loskassa en voinut olla ajattelematta Isoa Loskaa eli Slushia. Siinä samassa hengessä työtä on tehty, siinä hengessä iso joukko osaajia on panostanut kehitystyöhön ja siinä hengessä mekin jaksoimme. Samalla koimme olevamme osa paljon työkalua isompaa tarkoitusta: tuomassa palan ratkaisua taisteluun ilmastonmuutosta vastaan.

Kirjoittaja Sirpa Juutinen toimi PwC Suomen partnerina ja yritysvastuujohtajana joulukuusta 2003 kesäkuuhun 2021. Yritysvastuun uranuurtajana Suomessa tunnettu Sirpa on vienyt vastuullisuusasioita pitkäjänteisesti ja menestyksekkäästi eteenpäin niin PwC:llä kuin asiakkaidemme liiketoiminnassa.

PwC-uransa jälkeen Sirpa vaikuttaa mm. Outokummun ESG-neuvottelukunnassa.