Osakeyhtiön varojenjako – erityisesti COVID-19-tilanne huomioiden

Yhtiökokous

Osakeyhtiölain mukaisesti varojenjaosta päätetään yhtiökokouksessa, mutta yhtiökokous voi päätöksellään valtuuttaa myös hallituksen tekemään päätöksen osingon jakamisesta ja varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta. Päätöksen tulee perustua aina yhtiön viimeksi vahvistettuun ja tilintarkastettuun tilinpäätökseen. 

Varsinainen yhtiökokous tulee osakeyhtiölain nojalla pitää kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Vallitsevista poikkeusoloista johtuen on annettu laki väliaikaisista poikkeuksista muun muassa yhtiökokousten aikatauluun.

Mitä pidemmälle varsinaisen yhtiökokouksen pitäminen siirtyy, sitä pidempi aika kuluu varojenjaon perusteena olevan tilinpäätöksen ajankohdasta ja laatimishetken tilanteesta. 

Osakeyhtiölain mukaan varojenjaossa on otettava huomioon tilinpäätöksen laatimisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa tapahtuneet olennaiset muutokset.

Yhtiöiden taloudellinen tilanne on saattanut muuttua COVID-19-vaikutusten myötä merkittävästi ja näin ollen yhtiöissä joudutaan pohtimaan jopa sitä, onko esimerkiksi osinkoa ylipäätään mahdollista jakaa. 

Maksukyvyn arviointi

Osakeyhtiölain mukaan varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai jaon aiheuttavan maksukyvyttömyyden. Tätä sääntelyä kutsutaan yleisesti myös maksukykytestiksi ja sääntely koskee osingonjaon ja vapaan oman pääoman rahastosta tapahtuvan varojen jaon lisäksi myös esimerkiksi omien osakkeiden hankintaa. Maksukykyä sekä sen säilymistä koskevalla edellytyksellä pyritään ensisijaisesti suojaamaan yhtiön velkojien intressejä ja oletusta siitä, että yhtiön toimintaedellytykset eivät lakkaa varojenjaon seurauksena. 

Maksukyvyn arvioinnin suorittavaa tahoa ei osakeyhtiölaissa ole selkeästi määritetty, mutta se on säännöksen sanamuodon perusteella varojen jakamisesta päättävä taho eli yhtiökokous tai hallitus, jos yhtiökokous on valtuuttanut hallituksen päättämään varojenjaosta.

Käytännössä hallituksella on kuitenkin ensisijainen velvollisuus arvioida yhtiön maksukykyä, sillä varoja ei saa jakaa hallituksen esittämää tai hyväksymää määrää enemmän ja hallitus myös vastaa jakopäätöksen täytäntöönpanosta. Hallituksella on myös paras mahdollisuus saada maksukyvyn arviointiin tarvittava tieto.

Maksukykyä arvioidaan usein yhtiön viimeksi vahvistetun ja tilintarkastetun tilinpäätöksen perusteella, jollei ajan kuluminen ja tilikauden jälkeiset tapahtumat anna aihetta olettaa, että tilanne olisi olennaisesti muuttunut. Erityisesti poikkeusoloissa maksukyvyn arvioinnissa tulee usein tarve käyttää maksukykyarvioinnissa tilinpäätöksen lisäksi mahdollisimman laajasti yhtiötä koskevaa muuta taloudellista ajantasaista informaatiota, kuten esimerkiksi taloudellista asemaa kuvaavia raportteja, kassavirta-analyyseja sekä markkinainformaatiota. 

Millä hetkellä maksukykyä arvioidaan?

Maksukyvyn arviointihetki on hankalampaa määrittää tilanteissa, joissa osinko tai muut jaettavat varat eivät ole heti nostettavissa, vaan erääntyvät varojenjakopäätöksen mukaisesti maksettavaksi vasta myöhemmin. Oikeuskirjallisuudessa on omaksuttu kanta, jonka mukaan tällaisessakin tilanteessa on perusteltua edellyttää maksukykyarviota jakopäätöksen yhteydessä eikä maksukyvyn arviointia olisi enää tarpeen suorittaa silloin, kun esimerkiksi osingonjakovelka erääntyy maksettavaksi. 

Myös maksukykytestiä koskevan sääntelyn sanamuoto ja osakeyhtiölain esityöt puoltavat päätöksentekohetken arviointia. Tietyissä tilanteissa, joissa esimerkiksi yhtiön hallitukselle jätetään valta päättää varojen maksamiseen tai maksuhetkeen liittyvistä seikoista, voi olla perusteltua edellyttää maksukykyarviota myös varojen maksuhetkellä.

Olennaista maksukyvyn arvioinnissa on se, mitä päätöksentekohetkellä tiedettiin tai olisi pitänyt tietää. Jaosta vastuullisen näkökulmasta tilanne on ongelmallinen, jos pian varojenjaon jälkeen yhtiö todetaan maksukyvyttömäksi.

Suositeltavaa on – esimerkiksi näyttökysymyksiä ja näyttövelvollisuutta ajatellen – että yhtiön päätöksenteossa noudatetaan huolellisuutta myös päätösten dokumentoinnissa ja perusteluissa liittyen maksukykyarvion taustalla oleviin seikkoihin ja materiaaliin.

Mikäli yhtiö jakaa varoja osakkeenomistajille tilanteessa, jossa yhtiö on maksukyvytön tai jako johtaa maksukyvyttömyyteen, on kyseessä osakeyhtiölain mukaan laiton varojenjako, josta seuraa osakeyhtiölain mukaan laittomasti saatujen varojen palautusvelvollisuus. Seuraamuksina voivat tulla kyseeseen myös vahingonkorvausvastuu sekä mahdollisesti rikosoikeudelliset seuraamukset. Varsinkin jos varoja jakanut yhtiö ajautuu pian jaon jälkeen vaikeuksiin, varojenjako voi tulla arvioitavaksi myös muiden säädösten kuin osakeyhtiölain laitonta varojenjakoa koskevien säännösten perusteella.

Vallitseva COVID-19-pandemia aiheuttaa monilla eri toimialoilla toimiville yhtiöille haasteita arvioida tuloksen kehittymistä ja yrityksen näkymiä pidemmällä aikavälillä, jo lyhyen aikavälin ennustaminen saattaa olla vaikeaa. Erityisesti näissä poikkeuksellisissa olosuhteissa yhtiön maksukykyisyyden arviointiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota osana varojenjakoa koskevaa päätöksentekoa ja tarvittaessa käyttää apuna asiantuntijoita tilanteen arvioinnissa.