PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

PwC Suomi on ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestö Helsinki Priden virallinen Working with Pride -kumppani. Kumppanuus on osoitus yhtiön sitoutumisesta yhdenvertaisemman työyhteisön puolesta. PwC Suomi jatkaa ylpeänä yhteistyötään Helsinki Priden kanssa. Helsinki Pride -viikko, Suomen suurin ihmisoikeus- ja kulttuuritapahtuma, järjestetään jälleen 24.–30.6.2024. Viikko huipentuu perinteiseen Pride-kulkueeseen ja puistojuhlaan.  PwC:n toimitusjohtajan Kauko Storbackan mukaan kumppanuus on osoitus yhtiön...

PwC jatkaa Helsinki Priden kumppanina 2024

Valtiovarainministeriö lähetti juuri ennen vappua lausunnolle luonnoksen hallituksen esitykseksi arvonlisäverokannan ja vakuutusmaksuveron korottamiseksi 25,5 prosenttiin. Lausuntokierros päättyy 17.5., joten lienee mahdollista saada laki vahvistettua ennen lomakautta. Tämäkin siirtymäaika on lomakauden takia liian tiukka monelle yritykselle, mutta melko totuttu valmistautumisaika lain vahvistamisen ja voimaantulon 1.9.2024 välillä kuitenkin. Emme usko lykkäyksiin. Kansainvälisesti toimivat yritykset ovat joutuneet tiukempiinkin...

Verovelvollinen, arvonlisäverotuksen verokannan nostaminen vaatii huomiosi

KHO:n tuore ratkaisu KHO:2024:68 selkeyttää edellytyksiä perintö- ja lahjaverotuksen sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltamiseen erityisesti arvopaperikauppaa harjoittavassa yhtiössä. Yleensä perintö- tai lahjavero määrätään omaisuuden käyvän arvon perusteella ja veron maksuaika on lyhyt. Kun kohteena on vähintään 10 % yrityksen osakkeista ja lahjan- tai perinnönsaaja jatkaa yritystoiminnan harjoittamista, verotuksessa voidaan kuitenkin soveltaa niin sanottua sukupolvenvaihdoshuojennusta. Silloin veron määrä alenee...

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä 

Erityisesti HR-ammattilaisia ja yritysjohtoa keskusteluttava EU:n palkka-avoimuusdirektiivi otetaan Suomessa käyttöön viimeistään kesäkuussa 2026. Onko se vain uusi pala byrokratian palapelissä? Vaikka ensisilmäyksellä siltä voi näyttää, direktiivillä on itseään isompi merkitys yrityksille. Se voi terävöittää johtamiskäytäntöjä, lisätä päätöksenteon läpinäkyvyyttä, tukea henkilöstön ymmärrystä liiketoiminnan tavoitteista ja vahvistaa yrityksen houkuttelevuutta työntekijöiden ja sijoittajien silmissä. Direktiivi on työkalu, jolla...

Kun direktiivi on itseään isompi

Kestävyysraportointi tulee pakolliseksi yrityksen koon mukaan vaiheittain tästä vuodesta alkaen. Verot saattavat tulla osaksi tätä raporttia kolmella eri tavalla: yrityskohtaisena aiheena, ESRS-standardien osana tai EU-taksonomian kautta. Verojen raportointi voi tuoda yrityksille merkittäviä etuja, kuten parantaa sijoittajasuhteita ja osoittaa yhteiskunnallista vastuullisuutta. Verojen raportointi yrityskohtaisena aiheena Kestävyysraportoinnin perusta on kaksoisolennaisuusanalyysi, jossa arvioidaan eri aiheiden olennaisuutta niiden vaikutusten...

Verot kestävyysraportoinnissa

Korkein oikeus (KKO) arvioi huhtikuussa antamassaan ratkaisussa KKO 2024:24 työsopimuslain mukaista työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuutta erityisesti siitä näkökulmasta, voiko työnantaja valita, mitä työtä se tarjoaa työntekijälleen irtisanomisen vaihtoehtona. Hämeenlinnan hallinto-oikeus antoi puolestaan helmikuussa päätöksen siitä, tuleeko Wolt Enterprises Oy:n ruokalähettejä pitää työsuhteisina tai ei. KKO 2024:24 Tapauksessa A oli työskennellyt lähilennonjohdon tehtävissä Helsingissä Malmin lentokentällä...

Ajankohtaista työoikeudellista oikeuskäytäntöä

Tuulivoimaloiden kiinteistöverotuksessa tapahtuu taas kuten Verohallinnon julkaistessa vuoden 2022 versionsa ohjeesta tuuli- ja aurinkovoimalaitosten verotuksesta, jossa Verohallinto otti kantaa rakentamisaikaisten yleis- ja korkokulujen huomioimiseen kiinteistöverotuksessa. Tällä kertaa korkein hallinto-oikeus laajensi päätöksessään KHO 2024:51 verovelvolliselta kiinteistöverotusta varten tarvittavia selvityksiä, kun se päätti, että yhteinen liittymispiste tarkoittaa verkkoinfrastruktuurin kokonaisuutta, jolla tuulivoimala on kytketty jakeluverkkoon, eikä teknistä liittymispistettä. ...

KHO otti kantaa kiinteistöveron voimalaitosprosentin soveltamiseen yhteisen liittymispisteen osalta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Helsingin hallinto-oikeus antoi 22.9.2016 <a href="http://www.oikeus.fi/hallintooikeudet/helsinginhallinto-oikeus/fi/index/hallintooikeusratkaisut/hallintooikeusratkaisut/1474630683794.html" target="_blank" rel="noopener noreferrer">ratkaisun</a>, joka koski osingonjakopäätöksen peruuttamista. Ratkaisussa on kyse siitä, onko osingonjakopäätöksen peruuttaminen tehokas myös osakkaan verotuksessa, vai katsotaanko osinko osakkaan veronalaiseksi tuloksi heti alkuperäisen osingonjakopäätöksen tekohetkellä.
Tuloverolaissa ei ole erityissäännöstä osingonjaon peruuttamisesta, joten osingonjaon peruuttamisen luonne ratkaistaan yleisten vero-oikeudellisten säännösten valossa. Vakiintuneessa verotuskäytännössä osingonjakopäätöksen peruuttaminen on katsottu verotuksellisesti tehokkaaksi, kun päätös peruuttamisesta tehdään ennen kuin osinko on ollut nostettavissa. Jos osingonjakopäätöksessä ei ole yksilöity milloin osinko on nostettavissa, sen katsotaan olevan nostettavissa heti jakopäätöksen tekemisen jälkeen. Aikaisemmassa korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännössä peruuttaminen on voitu hyväksyä myös silloin, kun osingonjakopäätös on ollut yhtiöoikeudellisesti virheellinen tai osingonjako olisi aiheuttanut yhtiön maksukyvyttömyyden.
Hallinto-oikeuden ratkaisemassa tapauksessa yhtiön osakkaat olivat yksimielisesti peruuttaneet osingonjakopäätöksen kaksi viikkoa alkuperäisen jakopäätöksen tekemisen jälkeen. Peruuttaminen oli tehty osingonjakopäätöksen jälkeen vahvistuneen yrityskaupan rahoituksen sekä yhtiön maksu­kykyisyyden varmistamiseksi. Verohallinto, verotuksen oikaisulautakunta ja veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö (VOVA) olivat tapauksessa katsoneet osakkaan saaneen osingonjakopäätöksen peruuttamisesta huolimatta 50 000 euron veronalaisen osinkotulon. Hallinto-oikeudelle antamassaan vastineessa VOVA korosti, että verovelvolliselle oli muodostunut saamisoikeus osinkoon yhtiökokouksen päätöksentekohetkellä, koska osingonjakopäätöksessä ei ollut erillistä mainintaa maksuajankohdasta.
Helsingin hallinto-oikeus kuitenkin totesi, etteivät nyt käsiteltävänä olevan asian tosiseikat vastanneet KHO:n aikaisemman oikeuskäytännön olosuhteita, sillä osinkoa ei ollut vielä konkreettisesti jaettu ja osingonjaon peruuttaminen oli tehty tulevan yrityskaupan rahoituksen varmistamiseksi. Peruuttamispäätös oli myös tehty vain noin kolmen viikon kuluttua osingonjakopäätöksestä ja saman tilikauden aikana. Lisäksi hallinto-oikeus painotti, että KHO:n asiaa koskevat päätökset on annettu ennen nykyisen osakeyhtiölain voimaantuloa ja nykyisessä laissa korostetaan yrityksen johdon huolellisuusvelvoitetta esimerkiksi silloin, kun yhtiö jakaa varoja osakkeenomistajille.
Ratkaisussaan hallinto-oikeus katsoi, että tapauksen olosuhteissa verovelvollinen ei ollut saanut osinkoa vallintaansa, eikä se siten ollut lisännyt hänen veronmaksukykyään. Tällä perusteella hallinto-oikeus kumosi verotuksen oikaisulautakunnan asiassa antaman päätöksen ja totesi, että peruutetun osingonjaon perusteella osakkaalle ei ole muodostunut veronalaista tuloa.
Hallinto-oikeuden ratkaisu syntyi äänestyksen jälkeen äänin 2–1, eikä se ole vielä lainvoimainen. Mikäli ratkaisu kuitenkin jää lopulliseksi, se laajentaa mahdollisuuksia osingonjaon verotehokkaaseen peruuttamiseen ja parantaa mahdollisuuksia reagoida yhtiön taloudellisen tilanteen muutoksiin.

Osingonjaon peruuttamisen verokohtelu

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Tuoretta oikeuskäytäntöä käyttöomaisuusosakkeiden verovapaasta luovutuksesta

Saakohan some-vaikuttajien verosuunnittelu jo liikaa palstatilaa?

Verovelvollinen, arvonlisäverotuksen verokannan nostaminen vaatii huomiosi

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Matti Kilpeläinen

Muut lukivat myös

PwC jatkaa Helsinki Priden kumppanina 2024

Verovelvollinen, arvonlisäverotuksen verokannan nostaminen vaatii huomiosi

Sukupolvenvaihdoshuojennus sijoitusyhtiössä