Osingonjaon peruuttamisen verokohtelu
Osingonjakopäätös voitiin peruuttaa, kun päätös peruuttamisesta tehtiin ennen kuin osinkoa oli maksettu.
Osingonjakopäätös voitiin peruuttaa, kun päätös peruuttamisesta tehtiin ennen kuin osinkoa oli maksettu.
Helsingin hallinto-oikeus antoi 22.9.2016 ratkaisun, joka koski osingonjakopäätöksen peruuttamista. Ratkaisussa on kyse siitä, onko osingonjakopäätöksen peruuttaminen tehokas myös osakkaan verotuksessa, vai katsotaanko osinko osakkaan veronalaiseksi tuloksi heti alkuperäisen osingonjakopäätöksen tekohetkellä.
Tuloverolaissa ei ole erityissäännöstä osingonjaon peruuttamisesta, joten osingonjaon peruuttamisen luonne ratkaistaan yleisten vero-oikeudellisten säännösten valossa. Vakiintuneessa verotuskäytännössä osingonjakopäätöksen peruuttaminen on katsottu verotuksellisesti tehokkaaksi, kun päätös peruuttamisesta tehdään ennen kuin osinko on ollut nostettavissa. Jos osingonjakopäätöksessä ei ole yksilöity milloin osinko on nostettavissa, sen katsotaan olevan nostettavissa heti jakopäätöksen tekemisen jälkeen. Aikaisemmassa korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännössä peruuttaminen on voitu hyväksyä myös silloin, kun osingonjakopäätös on ollut yhtiöoikeudellisesti virheellinen tai osingonjako olisi aiheuttanut yhtiön maksukyvyttömyyden.
Hallinto-oikeuden ratkaisemassa tapauksessa yhtiön osakkaat olivat yksimielisesti peruuttaneet osingonjakopäätöksen kaksi viikkoa alkuperäisen jakopäätöksen tekemisen jälkeen. Peruuttaminen oli tehty osingonjakopäätöksen jälkeen vahvistuneen yrityskaupan rahoituksen sekä yhtiön maksukykyisyyden varmistamiseksi. Verohallinto, verotuksen oikaisulautakunta ja veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö (VOVA) olivat tapauksessa katsoneet osakkaan saaneen osingonjakopäätöksen peruuttamisesta huolimatta 50 000 euron veronalaisen osinkotulon. Hallinto-oikeudelle antamassaan vastineessa VOVA korosti, että verovelvolliselle oli muodostunut saamisoikeus osinkoon yhtiökokouksen päätöksentekohetkellä, koska osingonjakopäätöksessä ei ollut erillistä mainintaa maksuajankohdasta.
Helsingin hallinto-oikeus kuitenkin totesi, etteivät nyt käsiteltävänä olevan asian tosiseikat vastanneet KHO:n aikaisemman oikeuskäytännön olosuhteita, sillä osinkoa ei ollut vielä konkreettisesti jaettu ja osingonjaon peruuttaminen oli tehty tulevan yrityskaupan rahoituksen varmistamiseksi. Peruuttamispäätös oli myös tehty vain noin kolmen viikon kuluttua osingonjakopäätöksestä ja saman tilikauden aikana. Lisäksi hallinto-oikeus painotti, että KHO:n asiaa koskevat päätökset on annettu ennen nykyisen osakeyhtiölain voimaantuloa ja nykyisessä laissa korostetaan yrityksen johdon huolellisuusvelvoitetta esimerkiksi silloin, kun yhtiö jakaa varoja osakkeenomistajille.
Ratkaisussaan hallinto-oikeus katsoi, että tapauksen olosuhteissa verovelvollinen ei ollut saanut osinkoa vallintaansa, eikä se siten ollut lisännyt hänen veronmaksukykyään. Tällä perusteella hallinto-oikeus kumosi verotuksen oikaisulautakunnan asiassa antaman päätöksen ja totesi, että peruutetun osingonjaon perusteella osakkaalle ei ole muodostunut veronalaista tuloa.
Hallinto-oikeuden ratkaisu syntyi äänestyksen jälkeen äänin 2–1, eikä se ole vielä lainvoimainen. Mikäli ratkaisu kuitenkin jää lopulliseksi, se laajentaa mahdollisuuksia osingonjaon verotehokkaaseen peruuttamiseen ja parantaa mahdollisuuksia reagoida yhtiön taloudellisen tilanteen muutoksiin.
