Ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu kasvaa, osoittaa PwC:n tuorein Net Zero Economy Index -analyysi. Vuonna 2023 maailman hiili-intensiteetti laski vain noin prosentin, mikä on vähiten yli kymmeneen vuoteen. ”Ilman rohkeita ja ripeitä, arvoketjun laajuisia toimia ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan”, toteaa PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala. PwC:n Net Zero...

Hiilestä irtautuminen hitainta vuosikymmeneen – välittömiä toimenpiteitä vaaditaan

Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n järjestämän Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi ja yleisön suosikiksi nousi tänä vuonna avaruusteknologiayritys ICEYE. Kasvunrakentaja-kilpailussa etsitään pääomasijoittajien kohdeyritysten joukosta vuoden kiinnostavinta ja innostavinta kasvutarinaa, johon liittyy tärkeänä osana kasvun rakentaminen yhteistyössä pääomasijoittajan kanssa. Kilpailun voittajan valitsee ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva vuosittain vaihtuva tuomaristo. Tuomariston muodostivat tänä vuonna hallitusammattilainen ja startup-sijoittaja Leena Niemistö, Fortumin Innovation &amp; Venturing...

ICEYE valittiin vuoden 2024 Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi

Viihde- ja media-alan yhteenlaskettu, globaali liikevaihto nousi 5 prosenttia vuonna 2023, kertoo PwC:n tuore tutkimus. Kovimmassa kasvussa Suomessa olivat erityisesti elokuva-ala ja suoratoisto, kun taas kirjoihin ja lehtiin käytettiin aiempaa vähemmän rahaa. Digitaalisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi valttikortti kiihtyvässä kilpailussa. Globaali viihde- ja mediatoimiala jatkoi kasvuaan vuonna 2023. PwC:n Global Entertainment &amp; Media Outlook 2024–2028...

PwC:n tutkimus: Viihteeseen ja mediaan käytetään entistä enemmän rahaa – konsertit ja elokuvat pitävät pintansa

PwC Suomi ja Jones Group International ovat yhteistyössä julkaisseet Suomen kokonaisturvallisuutta, sekä puolustuksen ja turvallisuuden kannalta ajankohtaisia teemoja käsittelevän julkaisun Fortress Finland – Towards a collective security of Finland. Julkaisussa käsitellyt asiat on tiivistetty neljäksi teemaksi, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä Suomen kokonaisturvallisuuden ja yhteiskunnan resilienssin kehittämisessä. Näiden teemojen merkitys korostuu erityisesti nykyisessä nopeasti muuttuvassa turvallisuusympäristössä....

Suomen kokonaisturvallisuuden ja resilienssin kehittäminen: Neljä keskeistä teemaa

Valtaosalle ihmisistä raha on ainakin jonkinasteinen motivaattori työn tekemiseen, sillä harva tekisi työtään palkatta. Rahasta eli tässä yhteydessä palkasta ei kuitenkaan ole totuttu puhumaan kovin avoimesti. Rekrytoinnin aikana työnhakija saattaa pohtia, missä vaiheessa prosessia on soveliasta kysyä lisätietoja palkkauksesta ilman, että vaikuttaa olevan vain parempien tienestien perässä. EU:n palkka-avoimuusdirektiivi muuttaa kuitenkin tilannetta viimeistään vuonna 2026....

Miksi palkkahaarukka kannattaa mainita jo työpaikkailmoituksessa?

Helsingin hovioikeus katsoi tuoreessa tuomiossaan, että vastoin henkilön omaa käsitystä hänen äidiltään saamansa varat eivät olleet laina, vaan lahja. Koska lainaksi kuvitelluista varoista ei ollut tehty lahjaveroilmoitusta, seurauksena oli ehdollista vankeutta tuomiona törkeästä veropetoksesta. Käytännössä on tavallista, että esimerkiksi vanhemmat rahoittavat lastensa taloudellisia tarpeita myös elatusvelvollisuuden päättymisen jälkeen. Sillä, miten tämä järjestetään, on kuitenkin olennainen...

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?

Työkykyä tarkastellaan usein sairauslähtöisesti, mutta sen kokonaisvaltaiseen tukemiseen tarvitaan kuitenkin paljon laajempi näkökulma. Työkykyjohtaminen on johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Se edellyttää avointa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Laaja-alainen työkyvyn käsite huomioi työn ja työolojen lisäksi myös taidot, osaamisen ja elämäntilanteen. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä ja tukemista arjessa. Työkykyjohtamisessa korostuu ennaltaehkäisevä ja...

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

Oikeustieteen maisteri, varatuomari, MBA Leenamaija Heinonen liittyy PwC Suomen lakipalveluihin johtajaksi ja ryhtyy kehittämään sekä vetämään työoikeuspalveluita. Leenamaijalla on yli 15 vuoden kokemus työoikeudesta. Hän on työskennellyt aiemmin yli kymmenen vuoden ajan Roschier Asianajotoimistossa, ja PwC:lle Leenamaija siirtyy VTT:ltä, missä hän johti HR Legal Teamia ja toimi People Leadina. &#8220;On hienoa saada Leenamaijan kaltainen kokenut...

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Recently, I had the pleasure of sitting down with Dr. Peter Gassmann, Global Leader of Strategy&amp;, to explore some topics shaping the future of strategy consulting. We spoke about the diverse roles Chief Strategy Officers (CSOs) can hold in different companies, how we as strategy consultants need to work WITH the client, not FOR the...

Key topics shaping our future

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli hiilirajamekanismi vaatii kaikkia EU-maahantuojia raportoimaan ja vuodesta 2026 alkaen, kompensoimaan hiilidioksidipäästöt tietyistä EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista, kuten alumiinista, sementistä, sähköstä, lannoitteista, raudasta, teräksestä ja vedystä. Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön vaiheittain ja kuluvalla siirtymäkaudella maahantuojien on raportoitava CBAM-tavaroiden suorat ja epäsuorat päästöt Euroopan komissiolle neljännesvuosittain. Kolmen ensimmäisen raportointijakson aikana, raportin on...

CBAM-raportoinnissa siirryttiin seuraavaan vaiheeseen: yritysten on kerättävä ja raportoitava todellisia päästötietoja

Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen ”eräiden suurten ilmastointineutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä” ja pyytää luonnokseen lausuntoja 11.10.2024 mennessä. Kirjoitimme asiasta aiemmin kesällä, kun valmistelusta uutisoitiin. Kun otetaan huomioon, että hyvitykset pitäisi myöntää vuoden 2025 aikana, aikataulu on ylipäätään tiukka, ja tämä näkyy kieltämättä myös hallituksen esityksen luonnoksen tasossa. Nostan esiin joitakin seikkoja samalla, kun käyn alla läpi,...

Suurten investointien verohyvitystä koskeva hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin, sillä taksonomia kattaa vain kourallisen toimialoja. EU-taksonomian mukaisuus puolestaan tarkoittaa liiketoimintaa, joka täyttää arviointikriteerit: liiketoiminnan tulee tukea ainakin yhtä kuudesta ympäristötavoitteista vahingoittamatta muita tavoitteita, täyttää tekniset kriteerit ja noudattaa vähimmäissuojatoimia. Varmennusprosessissa arvioidaan näiden kriteerien täyttymistä, ja puutteet tulee raportoida avoimesti.
Vähimmäissuojatoimet voivat vesittää liiketoiminnan EU-taksonomian mukaisuuden, vaikka Suomessa ja Pohjoismaissa on usein käsitys, että vähimmäissuojatoimet on helposti täytetty. Vähimmäissuojatoimien täyttäminen edellyttää yrityksiä noudattamaan kansainvälisiä ohjeita ja periaatteita, kuten OECD:n toimintaohjeita, yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjaavia periaatteita sekä kansainvälistä ihmisoikeusasiakirjaa. Pelkkä ohjeiden ja periaatteiden noudatus ei kuitenkaan riitä, vaan yritysten tulee dokumentoida muun muassa lainmukaisuus, prosessit, riskienhallinta ja vastuut ihmisoikeuksiin, lahjontaan ja korruptioon, verotukseen sekä kilpailuoikeuteen liittyen. Dokumentaation, ohjeistuksien ja prosessien olemassaolon todentamiseksi varmentaja voi odottaa yritykseltä esimerkiksi seuraavia todisteita: riski- ja vaikutusarviointien raportit sekä riskienhallintaprosessit, ihmisoikeuspolitiikka, huolellisuusvelvoiteprosessin kuvaus (Human Rights Due Diligence), ilmoituskanava epäeettisestä toiminnasta, lahjonnan ja korruption vastainen politiikka, veropolitiikka, kilpailuoikeudellinen politiikka, sisäisen tarkastuksen raportit sekä koulutusohjelmat näistä aiheista.
Mikäli yritys ei täytä vähimmäissuojatoimia, ei liiketoiminta ole EU-taksonomian mukaista. Moni yritys on voinut aliarvioida vähimmäistason suojatoimien merkityksen raportissa. Ikävimpiä seurauksia voi olla se, että kestävyysraportin varmentaja esittää havainnoissaan ja johtopäätöksessään raportin tietojen paikkansapitävyydestä ja raportointiprosessin asianmukaisuudesta, ettei kaikki taksonomian mukaisuudesta raportissa lausuttu pidä paikkaansa. Tämä ei olisi miellyttävä viesti sidosryhmille, kuten sijoittajille ja rahoittajille.
Mikäli yrityksellä ei siis vielä ole varmuutta vähimmäissuojatoimien täyttämisestä, suosittelemme arvioimaan yrityksen nykytilaa suhteessa vaatimuksiin, jotta puutokset voidaan tunnistaa ja jotta niiden riittävälle käsittelemiselle voidaan laatia tiekartta. Yleisesti ottaen yritysten valmistautuessa CSRD:n vaatimuksiin, painopiste on usein raportoinnin minimivaatimusten täyttämisessä. Tämä voi selittää, miksi vaatimus raportoida EU-taksonomian kelpoisuudesta ja mukaisuudesta on jäänyt vähäiselle huomiolle. Yritysten kestävyysraportoinnin kehitystyön painopiste on usein raportointiprosessien luomisessa ja dokumentoinnissa, IT-systeemien arkkitehtuurin selkiytymisessä sekä dataputken toimivuuden takaamisessa.
Vielä vähäisemmälle huomiolle ovat jääneet CSRD:n ja EU-taksonomian strategiset vaikutukset, jotka mahdollistaisivat regulaation valjastamisen kokonaisvaltaiseen liiketoiminnan kehittämiseen. Strategisesta näkökulmasta katsottuna CSRD ja EU-taksonomia pyrkivät yritysten liiketoiminnan transformaatioon, jotta vihreäsiirtymä mahdollistetaan ja EU:n 2050 nettonollatavoite saavutetaan. Parhaimmillaan CSRD ohjaakin yrityksiä asettamaan ambitiotasoltaan korkeita tavoitteita ja laatimaan niille konkreettiset, analyysiin perustuvat toimenpidesuunnitelmat, joille on määritellyt omistajat ja kannustimet. Samankaltaisesti EU-taksonomia parhaimmillaan ohjaa yrityksiä kehittämään tuote- ja palvelutarjoamaansa kestävämmäksi. Tähän kannustetaan myös vihreisiin sijoituskohteisiin suunnatuilla rahoitusmuodoilla.
Kaikilla näillä toimilla – mukaan lukien vähimmäissuojatoimien täyttämisen edellytyksillä – on vaikutus koko organisaatioon. Tästä syystä kehitystoimiin on välttämätöntä osallistaa koko organisaatiota aina ylimmästä johdosta ja liiketoiminnoista tukifunktioihin. Osaajia tarvitaan niin vastuullisuudesta, taloudesta, IT:stä, hankinnasta, T&amp;K:sta, lakiasioista, henkilöstöasioista kuin myös myynnistä ja markkinoinnista. Avain koko organisaation sitouttamiseen löytyykin katsantokannasta: nähdäänkö regulaatiot pakollisena raportointiharjoituksena, joka on tehtävä kaikkien muiden työtehtävien päälle vai onko kyseessä kuitenkin ydinliiketoiminnan strateginen kehitysurakka? Lienee helppo arvata, kumpi vaihtoehto inspiroi toimintaan.

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

CBAM-raportoinnissa siirryttiin seuraavaan vaiheeseen: yritysten on kerättävä ja raportoitava todellisia päästötietoja

Pyydätkö oikein suostumuksen henkilötietojen käsittelylle?

Rahastotoimintaan liittyy viherpesuriski – miten se vältetään?

PwC jatkaa Helsinki Priden kumppanina 2024

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Saara Vahvaselkä

Heidi-Henrietta Saarikko

Jussi Nokkala

Palvelumme

Muut lukivat myös

Suomen kokonaisturvallisuuden ja resilienssin kehittäminen: Neljä keskeistä teemaa

Miksi palkkahaarukka kannattaa mainita jo työpaikkailmoituksessa?

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?