Pääomasijoittajien ESG-kiri – viisi keskeisintä tulosta

Pääomasijoituskentästä on kuitenkin alkanut viime aikoina kuulua uutisia, että vastuullinen sijoittaminen ja ESG-asiat kiinnostavat, ja niiden edistämiseksi on myös alettu tehdä jotain.

PwC-ketjun viime kesän kyselyyn vastasi 111 pääomasijoittajalta 22 maasta. Selvityksen aiheena oli vastuullinen sijoittaminen ja ESG-asioiden tila pääomasijoittamisessa. Monelle ESG-termi alkaa olla tuttu, mutta kerrataan vielä: Kysymys on ympäristöasioista, sosiaalisesta vastuusta ja hyvästä hallintotavasta sekä niiden nivomisesta osaksi sijoitustoimintaa. Kysely tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2013, ja nyt, kolme vuotta myöhemmin, oli aika katsoa tilannetta uudelleen.

Päätulos oli, että lähes kaikilla osa-alueilla ESG-asioiden huomioon ottaminen oli lisääntynyt. Vain yksi alue oli pysynyt ennallaan. Palataan siihen kohta. Tässä viisi keskeisintä tulosta:

1. Lähes kaksi kolmasosaa arvioi nykyisin myös ESG-asioihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet hakiessaan sijoitussalkkuunsa sopivia yrityksiä. Edellisessä kyselyssä näin toimi puolet vastaajista.
2. Reilu kolme neljäsosaa kertoi, että nyt heillä on pakollista sisällyttää sijoitusneuvostolle tai vastaavalle meneviin dokumentteihin myös pohdinta ESG-asioista
3. Yli puolet kertoi ottavansa ESG-asiat mukaan salkkuyhtiön 100 tai 180 päivän suunnitelmaan tarkoituksenaan varmistaa oikeanlaisen kehityksen alkuun pääseminen heti yrityskaupan jälkeen.
4. Salkkuyhtiöiden merkittävät ESG-näkökohdat raportoi niiden hallitukselle 84 prosenttia vastaajista. Tämä luku oli 62 prosenttia kolmen vuoden takaisessa kyselyssä, joten jo melko hyvällä tolalla kolme vuotta sitten ollut asia on yleistynyt lisää.
5. Mutta se, mikä ei juuri ole muuttunut vuodesta 2013, on ESG-asioiden sisällyttäminen irtautumisvaiheen eli exitin ohjelmaan. Siinä ei ole tapahtunut kasvua. Toisaalta asiassa voidaan nähdä myös se puoli, että kolmannes vastaajista kuitenkin jo tekee näin, mikä on hyvä asia sekin.

ESG-asioiden mukaan ottamiselle pääomasijoittamiseen on itse asiassa luonnollinen selitys. Asiat lähtivät liikkeelle institutionaalisten sijoittajien luomasta paineesta, mikä antoi alkusysäyksen. Varsinainen ESG-asioihin liittyvä oivallus on kuitenkin ollut se, että niiden avulla voidaan parantaa kannattavuutta, hallita riskejä ja myös vaikuttaa myönteisesti brändiin. Kun esimerkiksi pienennetään hiilidioksidipäästöjä, kulutetaan vähemmän energiaa, mikä tuo myös säästöjä. Kun ymmärretään, että johonkin vaiheeseen tuotantoketjua voi liittyä ihmisoikeusloukkauksia, saadaan lisätietoa riskeistä, jotka muutoin saattaisivat jäädä pimentoon. Hyvän hallinnon periaatteita käytäntöön soveltamalla voidaan ennaltaehkäistä korruptiota ja lahjontaa. Listaa voisi jatkaa pitkälle.

Pääomasijoittajat ovat tärkeä osapuoli taloudellisen kasvun ja työpaikkojen synnyttämisessä. Ne sijoittavat kasvuyrityksiin, kehittävät niitä, ja myyvät yhtiön noin neljän-viiden vuoden kuluttua paremmassa kunnossa eteenpäin. Osa yrityksistä listautuu pörssiin, osan ostaa teollinen sijoittaja tai toinen pääomasijoittaja. Osoittamalla ostajalle, että tärkeimmät ESG-asiat on laitettu kuntoon, voidaan vähentää hänen huoliaan ja ehkä saada parempi kauppahinta.

Osa meistä ESG-asioiden kanssa työskentelevistä voi ajatella, että koska oikein ollaan perillä. Koska suurempi osa kuin kolmannes pääomasijoittajista nostaa ESG-asiat exitin yhteydessä niille kuluvalle sijalle? Ainakin meidän on jatkettava työtämme oikeanlaisten työvälineiden kehittämiseksi. Eiköhän sinne perillekin aikanaan saavuta. Ainakin pääomasijoittajat ovat aloittaneet hyvän ESG-kirin.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana

Kirjoittaja Sirpa Juutinen toimi PwC Suomen partnerina ja yritysvastuujohtajana joulukuusta 2003 kesäkuuhun 2021. Yritysvastuun uranuurtajana Suomessa tunnettu Sirpa on vienyt vastuullisuusasioita pitkäjänteisesti ja menestyksekkäästi eteenpäin niin PwC:llä kuin asiakkaidemme liiketoiminnassa.

PwC-uransa jälkeen Sirpa vaikuttaa mm. Outokummun ESG-neuvottelukunnassa.