PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Milloin ja kenelle palkkatietoja on annettava? 
Rekrytoitaessa 
Työhönotossa työnhakijoille on kerrottava kyseisen tehtävän alkupalkka tai palkkahaarukka työnhakuilmoituksessa tai ennen työhaastattelua. Työnhakijan aiempaa palkkahistoriaa ei saa tiedustella. Tehtävänimikkeiden ja työpaikkailmoitusten pitää olla sukupuolineutraaleja. 
Oma-aloitteisesti
Työnantajan on asetettava helposti saataville objektiiviset ja sukupuolineutraalit kriteerit, joilla palkat ja niiden korotukset määritellään. Onkin hyvä kiinnittää huomio myös siihen, onko yrityksessä jo käytössä työn vaativuuden arviointijärjestelmä, jonka avulla työtehtävien palkkatasot perustellaan. Katso Uutishuoneeltamme Timo-Pekka Uotilan kirjoitus <a href="https://uutishuone.pwc.fi/palkka-avoimuusdirektiivi-lapi-eun-parlamentissa-tata-se-kaytannossa-tarkoittaa">Palkka-avoimuusdirektiivi läpi EU:n parlamentissa – tätä se käytännössä tarkoittaa.</a>
Työntekijän pyynnöstä 
Direktiivin myötä työntekijällä on oikeus saada tietoa omasta palkkatasostaan ja sukupuolen mukaan eritelty keskipalkkataso niiden työntekijäryhmien osalta, jotka tekevät samaa tai samanarvoista työtä. Työnantajan tulee pystyä esittämään kyseiset palkkatiedot viimeistään kahden kuukauden kuluessa työntekijän pyynnöstä.  
Työnantajien on ilmoitettava vuosittain kaikille työntekijöille heidän oikeudestaan saada edellä mainitut tiedot sekä toimista, joita työntekijän on toteutettava kyseisen oikeuden käyttämiseksi. Työnantajat voivat vaatia, että työntekijät, jotka ovat saaneet tähän tiedonsaantioikeuteensa perustuen muita kuin omaa palkkaansa tai palkkatasoaan koskevia tietoja, eivät käytä näitä tietoja mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin käyttääkseen samaa palkkaa koskevaa oikeuttaan. 
Suurten työnantajien raportointivelvollisuus 
Yritykset, jotka työllistävät vähintään 100 henkilöä, on velvollisuus raportoida työntekijöidensä sukupuolten välisistä palkkaeroista. Tämä raportointi tulee tehdä kansalliselle valvontaviranomaiselle, joka julkaisee tiedot. Lisäksi työnantajan tulee toimittaa tieto sukupuolten välisestä palkkaerosta työntekijöiden välillä työntekijäryhmittäin, tavallisen peruspalkan ja täydentävien tai muuttuvien osien mukaan eriteltynä kaikille työntekijöille ja heidän edustajilleen. 
Se, kuinka usein tiedot on raportoitava, riippuu työntekijämäärästä. Yli 250 työntekijän organisaation on raportoitava tiedot vuosittain (direktiivin mukaan ensimmäisen kerran viimeistään 7.6.2027) ja pienempien yritysten joka kolmas vuosi (ensimmäisen kerran viimeistään 7.6.2027 ja jos työntekijämäärä on 100-149, viimeistään 7.6.2031). Alle 100 työntekijän yrityksillä ei ole raportointivelvollisuutta. 
Velvollisuus harmonisoida palkkaeroja 
Mikäli raportointivelvollisuuden piiriin kuuluvan työnantajan palkkaraportoinnin mukaan sukupuolten välinen palkkaero on suurempi kuin viisi prosenttia, eroa ei voida perustella objektiivisilla ja sukupuolineutraaleilla kriteereillä eikä työnantaja ole korjannut tällaista perusteetonta keskipalkkatason eroa kuuden kuukauden kuluessa palkkaraportoinnin toimittamispäivästä, työnantajan on ryhdyttävä yhteistyössä työntekijöiden edustajien kanssa toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.  
Työnantajan korvausvelvollisuus 
Direktiivi asettaa työnantajalle korvausvelvollisuuden samapalkkaisuuden periaatteeseen liittyvän oikeuden loukkaamisen tai velvoitteen rikkomisen vuoksi. Korvauksen on asetettava vahinkoa kärsinyt työntekijä asemaan, jossa kyseinen henkilö olisi ollut, jos häntä ei olisi syrjitty sukupuolen perusteella tai jos mitään samapalkkaisuuden periaatteeseen liittyviä oikeuksia ei olisi loukattu tai velvoitteita rikottu.  
Muistilista muutoksiin valmistautuessa: 
1. Selkeytä palkkausjärjestelmät ja määrittele palkkatasot 
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Määrittele, mitä yrityksessäsi katsotaan samaksi ja samanarvoiseksi työksi. </li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Luo selkeät kriteerit ja roolikuvaukset palkan määrittelyä varten. </li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Tarkista tittelit ja työkuvaukset ja varmista, että ne ovat sukupuolineutraaleja. </li>
</ul>
2. Nykyisen palkkapolitiikan arviointi 
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Selvitä, onko sukupuolten välillä palkkaeroja. </li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Varmista, että mahdollisille eroille on objektiiviset ja sukupuolineutraalit perusteet. </li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Muussa tapauksessa tee tarvittavat korjaukset palkkaerojen poistamiseksi. </li>
</ul>
3. Raportointijärjestelmät kuntoon
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Määrittele raportointitarpeet ja varmista, että järjestelmät kykenevät tuottamaan vaadittua tietoa. </li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Kartoita, voivatko nykyiset järjestelmät erotella sukupuolten väliset palkkaerot. </li>
</ul>
Olemme mielellämme avuksi palkka-avoimuusdirektiivin muutoksin valmistautuessanne!

Palkka-avoimuusdirektiivi tuo työnantajille uusia velvollisuuksia

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Suorituskykyinen johtoryhmä elää muutaman vuoden ja on tarkka tehtävistään

Pienet eleet, suuret vaikutukset – Aineettoman palkitsemisen merkitys työntekijöiden sitouttamiselle

Lähijohtamista kehittämällä voidaan parantaa tuloksellisuutta ja työhyvinvointia

Mitä työntekijät todella haluavat työnantajiltaan tässä ajassa?

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Katja Digert

Palvelumme:

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa