Perhe- tai yksityisomisteisen yrityksen omistaja, onhan yhtiön veroilmoituksen nettovarallisuuslaskelma kunnossa?
Toisin kuin usein saatetaan virheellisesti ajatella, veroilmoitukselle täytettävä nettovarallisuuslaskelma on keskeinen osa yhtiön veroilmoitusta. Koska nettovarallisuuslaskelma ei vaikuta suoraan yhtiön verotettavaan tuloon, siihen ei aina muisteta kiinnittää riittävästi huomiota. Kun kyse on perhe- tai muusta yksityisomisteisesta yhtiöstä tai sellaisen tytäryhtiöstä, nettovarallisuuslaskelma vaikuttaa kuitenkin monissa tilanteissa omistajan maksamien verojen määrään.
Toisin kuin usein saatetaan virheellisesti ajatella, veroilmoitukselle täytettävä nettovarallisuuslaskelma on keskeinen osa yhtiön veroilmoitusta. Koska nettovarallisuuslaskelma ei vaikuta suoraan yhtiön verotettavaan tuloon, siihen ei aina muisteta kiinnittää riittävästi huomiota. Kun kyse on perhe- tai muusta yksityisomisteisesta yhtiöstä tai sellaisen tytäryhtiöstä, nettovarallisuuslaskelma vaikuttaa kuitenkin monissa tilanteissa omistajan maksamien verojen määrään.
Nettovarallisuuslaskelman merkitys
Listaamattoman yhtiön jakamien osinkojen verotus perustuu yhtiön osakkeiden matemaattiseen arvoon, joka vahvistetaan yhtiön veroilmoitukselle täytettävän nettovarallisuuden perusteella. Osinkoja voidaan verottaa pääomatulona enintään 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta. Käytännössä suurempi nettovarallisuus siis mahdollistaa isomman pääomatulona verotettavan osingon jakamisen.
Toisaalta liian suurena ilmoitettu nettovarallisuus voi johtaa tilanteeseen, jossa osa pääomatulona verotetuista osingoista olisi tullut verottaa ansiotulona, ja asiaan liittyy omistajan näkökulmasta veroriski. Vaikka osinkoverotusta on aika ajoin esitetty muutettavaksi, muun muassa kasvuriihihankkeen loppuraportissa äskettäin ehdotetut muutokset lähinnä kasvattaisivat nettovarallisuuden merkitystä nykyisestä.
Toisekseen nettovarallisuus voi vaikuttaa suoraan yhtiön osakkeista maksettavan perintö- tai lahjaveron määrään. Jos perintö- tai lahjaverotuksessa sovelletaan niin sanottua sukupolvenvaihdoshuojennusta, maksettavan perintö- tai lahjaveron määrä pohjautuu nettovarallisuuden perusteella määritettävään osakkeen vertailuarvoon.
Myös Verohallinto on kiinnittänyt sukupolvenvaihdostilanteissa viime aikoina aiempaa enemmän huomiota nettovarallisuuslaskelmaan ja vertailuarvon oikeellisuuteen. Näissä tilanteissa ennakkoratkaisu tai lahjaveropäätös on saattanut viivästyä, koska yhtiön nettovarallisuuslaskelmalla on havaittu virheitä, jotka on tullut selvittää ja oikaista yhtiön verotuksessa. Huonossa tapauksessa kuviteltua korkeampi verokustannus tulee uudelle omistajalle tässä vaiheessa ikävänä yllätyksenä.
Nettovarallisuuslaskelma voi olla relevantti kaikille yhtiöille omistajista riippumatta muun muassa yritysjärjestelytilanteissa. Esimerkiksi yhtiön jakautuessa verotuksen tappiot siirtyvät lähtökohtaisesti uudelle yhtiölle nettovarallisuuden perusteella. Samoin osakkaan omistamien jakautuvan yhtiön osakkeiden hankintameno kohdistuu uusille yhtiöille nettovarallisuuden perusteella.
Nettovarallisuuslaskelman sudenkuopat
Nettovarallisuuslaskenta on valitettavasti välillä monimutkaista. Sitä koskevat säädökset perustuvat aikoja sitten kumottuun varallisuusverolakiin, eikä selkeitä sääntöjä kaikkiin nykypäivänä esiin tuleviin tilanteisiin siksi löydy. Lisäksi nettovarallisuuden ja vertailuarvon laskentaan liittyy paljon erilaisia erityissäännöksiä, mikä osaltaan hankaloittaa laskentaa. Tyypilliset erot nettovarallisuuden ja yhtiön taseen välillä liittyvät omistettuihin osakkeisiin, käyttöomaisuuteen ja saamisiin.
Omistetut käyttö- ja rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit huomioidaan nettovarallisuudessa joko verotuksessa poistamattomien hankintamenojensa tai niin sanottujen vertailuarvojensa perusteella. Hankintamenot voivat poiketa tasearvoista esimerkiksi silloin, jos osakkeista on kirjanpidossa tehty alaskirjauksia, joita ei ole vähennetty verotuksessa. Isompi savotta kuitenkin liittyy usein etenkin listaamattomien yhtiöiden vertailuarvoihin.
Myös osakkeen vertailuarvo lasketaan kyseisen yhtiön nettovarallisuuden perusteella. Laskentaan liittyy kuitenkin poikkeussääntö, jonka mukaan osakkeen vertailuarvo ei voi kasvaa edellisvuodesta enempää kuin 50 %. Yleensä. Poikkeuksesta on poikkeuksia muun muassa yritysjärjestelyissä ja osakeanneissa.
Verottaja vahvistaa ja julkaisee vertailuarvot kotimaisille yhtiöille, mutta käytännössä ei ole tavatonta, että näissä tiedoissa on virheitä. Vertailuarvot pitää lisäksi ilmoittaa myös ulkomaisen yhtiön osakkeille ja nämä tiedot pitää laskea itse. Ei ole epätavallista, että suomalaisen emoyhtiön nettovarallisuuteen voi vaikuttaa olennaisesti vaikka emoyhtiön kotimaisen tytäryhtiön ulkomaisen tytäryhtiön neljä vuotta sitten toteuttama jakautuminen.
Käyttöomaisuus, kuten koneet, laitteet, pitkävaikutteiset menot ja niin edelleen, huomioidaan nettovarallisuudessa verotuksessa poistamattomista hankintamenoistaan, jotka usein poikkeavat tasearvoista. Oma lukunsa ovat myös kiinteistöt, jotka huomioidaan hankintamenostaan tai vertailuarvostaan, mihin vaikuttaa muun muassa kiinteistöveropäätöksessä vahvistettu arvo. Mistä päästään kiinteistöveropäätösten oikeellisuuteen, joka keskimäärin ei ole kovin hyvä.
Myös saamiset huomioidaan verotuksellisesta arvostaan. Koska saatavan alaskirjauksen edellytykset poikkeavat toisistaan kirjanpidossa ja verotuksessa, ei ole epätavallista, että nettovarallisuudessa huomioidaan edelleen lainasaatava, joka kirjanpidossa on alaskirjattu kokonaan vuosia sitten eikä siis näy lainkaan taseesta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että nettovarallisuuslaskelman laatiminen on tekninen ja välillä yllättävän monimutkainen harjoitus, joka vaatii sekä tarkkuutta että asiantuntemusta. Nettovarallisuuslaskelman virheet tyypillisesti joko rajoittavat osingonjakoa, aiheuttavat ylimääräistä veronmaksua tai synnyttävät riskin myöhemmistä veroprosesseista. Laskelman korjaaminen jälkikäteen esimerkiksi sukupolvenvaihdostilannetta varten voi myös olla todella suuritöinen harjoitus etenkin laajemmassa konsernissa, jossa on vuosien varrella tapahtunut erilaisia järjestelyjä tai johon kuuluu ulkomaisia yhtiöitä.
Laatimalla nettovarallisuuslaskelman huolella osana veroilmoitusta mahdollistetaan yhtiön omistajan verotuksen näkökulmasta verotuksellisesti järkevät ratkaisut. Samalla voidaan välttää riskit ja virheet, jotka aiheutuvat mahdollisesta väärin lasketusta nettovarallisuudesta. Helppo tarkastuspiste nettovarallisuutta laskettaessa on verrata sitä omaan pääomaan. Jos luku on sama, on syytä pysähtyä miettimään. Tämä lopputulos voi olla ihan oikein, mutta useimmiten ei.
