PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<div>
Neljä kymmenestä perheyritysten seuraajasukupolven edustajasta olisi valmis ottamaan johtotehtäviä vastaan seuraavan viiden vuoden kuluessa. Seuraajista 70 % onkin jo vahvasti mukana perheyrityksen toiminnassa. Nykyisen sukupolven tulisi valjastaa seuraajien osaaminen pärjätäkseen digitaalisessa murroksessa, todetaan <a href="https://www.pwc.com/nextgensurvey" target="_blank" rel="noopener noreferrer">PwC:n Global NextGen Survey 2019</a> -selvityksessä.
PwC:n tuoreen selvityksen mukaan perheyritysten seuraajasukupolvi pitää itseään muutoksen edistäjänä digitaalisessa murroksessa, mutta se odottaa suurempaa tukea ja luottamusta nykyisen sukupolven edustajilta.
PwC:n Global NextGen Survey 2019 -selvityksessä havaittiin, että suurin osa seuraajasukupolvesta on jo nyt vahvasti mukana perheyrityksen toiminnassa. Lähes puolet (45 %) ilmoitti johtavansa jo nyt merkittäviä sisäisiä toimintoja. Neljäsosa (26 %) on johtavassa asemassa.
Osallistumisen tasoa vastaa myös kunnianhimo toimia yritysjohdossa tulevaisuudessa, sillä 41 % pyrkii pääsemään johtotehtäviin seuraavan viiden vuoden kuluessa ja lähes kolmannes (29 %) pyrkii enemmistöosakkaaksi.
Seuraajasukupolven edustajat ovat luottavaisia myös sen suhteen, millaista lisäarvoa he pystyvät taitojen osalta tuomaan. Yli kaksi kolmasosaa vastaajista pitää vahvimpia ominaisuuksiaan (ongelmanratkaisukyky ja johtajuus) keskeisinä taitoina tulevaisuuden liike-elämässä. 64 % sanoo pystyvänsä tuomaan yritykseen arvokasta osaamista ja varmistamaan, että tulevaisuuden liiketoimintastrategia soveltuu digitaaliseen aikaan.
”Tuloksissa korostuu se positiivinen uutinen, että seuraajasukupolven edustajat ovat vahvasti sitoutuneita perheyrityksiin. He näkevät itsellään selkeän roolin suvun perinnön jatkajina merkittävien muutosten aikakaudella. Heidän näkemyksensä voidaan tiivistää seuraavasti: Auttakaa minua vapauttamaan oma potentiaalini, jotta voin hankkia tavoittelemissani johtotehtävissä tarvittavat taidot ja kokemuksen&#8221;, sanoo PwC Suomen perheyritystiimin asiantuntija Mari Vähäsöyrinki. 
”Tarpeiden ja tavoitteiden suhteen seuraajasukupolven edustajat ovat kirjava joukko. He edellyttävät omien tarpeidensa ja tavoitteidensa ymmärtämiseen perustuvaa lähestymistapaa, ja tämä selvitys seuraajasukupolvesta voi toimia oppaana seuraavien askeleiden ottamiseksi”, Vähäsöyrinki jatkaa.
Selvityksessä on tunnistettu neljä seuraajasukupolven keskeistä jatkajatyyppiä, jotka perustuvat vastaajien näkemyksiin taidoistaan, panoksestaan ja uratavoitteistaan.
Muutosjohtajat: Itsevarmat tulevaisuuden johtajat (46 % vastaajista) 
Muutosjohtajat pyrkivät edistämään muutosta perheyrityksessä ja tavoittelevat suuremmalla todennäköisyydellä johtotehtäviä seuraavan viiden vuoden kuluessa (56 % muutosjohtajista vastasi näin, kun kaikkien 956 vastaajan kohdalla osuus oli 41 %).
Ylläpitäjät: Pitävät yllä perinteitä ja olemassa olevia verkostoja (26 % vastaajista) 
Ylläpitäjät ovat muuta seuraajasukupolvea suuremmalla todennäköisyydellä yli 35-vuotiaita (42 %, kun kaikkien vastaajien osuus on 36 %) ja toimivat johtotehtävissä (44 %, kaikki vastaajat 39 %).
Sisäiset yrittäjät: Todistavat omat kykynsä pyörittämällä liiketoimintaa perheen siipien suojassa (20 % vastaajista) 
Sisäiset yrittäjät tuntevat muita todennäköisemmin tarvetta todistaa kykynsä ennen muutosideoiden esittämistä (27 %, kaikki vastaajat 21 %).
Yrittäjät: Seuraavat omia polkujaan perheyrityksen ulkopuolella (8 % vastaajista) 
Yrittäjät pitävät muita pienemmällä todennäköisyydellä itseään perheyrityksen tulevina johtajina, vaikka haluavatkin johtaa omaa yritystä. He myös pyrkivät suuremmalla todennäköisyydellä perheen hallinnolliseen rooliin (esimerkiksi perheneuvostossa).
PwC:n raportti tarjoaa kullekin jatkajatyypille ohjeita, kuinka lähestyä ammatillista kehitystään.
&#8220;On todella tärkeää ymmärtää sukupolvet ylittävän lähestymistavan merkitys. Joissakin perheyrityksissä samassa yrityksessä saattaa työskennellä yhdessä jopa viisi eri sukupolvea. Jokaisella sukupolvella on omat erityispiirteensä, jotka voivat aiheuttaa konflikteja ympärillä olevien ihmisten kanssa. Toisaalta heillä on myös omat vahvuutensa, kokemuksensa ja verkostonsa, joista voi olla yritykselle hyötyä”, Mari Vähäsöyrinki toteaa.
Lisätietoja:
Mari Vähäsöyrinki, PwC, <a href="mailto:mari.vahasoyrinki@pwc.com">mari.vahasoyrinki@pwc.com</a>, puh. 040 700 0402
<a href="https://www.pwc.com/nextgensurvey" target="_blank" rel="noopener noreferrer">pwc.com/nextgensurvey</a>
PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista merkittäviä ongelmia. Autamme yrityksiä kasvamaan, toimimaan tehokkaasti ja raportoimaan luotettavasti jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Apunasi on Suomessa yli 1 200 asiantuntijaa ympäri maan. Palveluitamme ovat liikkeenjohdon konsultointi, yritysjärjestelypalvelut, veroneuvonta, lakipalvelut, riskienhallinta, tilintarkastus ja muut varmennuspalvelut. Lisää tietoa: www.pwc.fi. Twitter: @PwC_Suomi.
PwC toimii 157 maassa yli 276 000 asiantuntijan voimin. Nimi PwC viittaa PwC-ketjuun ja/tai yhteen tai useampaan sen jäsenyritykseen, joista jokainen on oma itsenäinen yhtiö. Lisää tietoa: www.pwc.com/structure. 
 
<hr class="horizontal-ruler" />
<div style="float: left; margin: 5px;"><a title="Mari Vähäsöyrinki" href="https://mb.cision.com/Public/365/2967247/9296293c2a658a20_org.jpg" target="_blank" rel="noopener noreferrer"><img decoding="async" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2019/11/9296293c2a658a20_100x100ar.jpg" /></a></div>
</div>
&nbsp;

Perheyritysten tulisi luottaa seuraajasukupolven osaamiseen digiaikana

Aiheeseen liittyvät sisällöt

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Yrityskaupat ja listautumiset laskivat merkittävästi Suomessa – valoa näkyvissä jo keväällä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Marko Korkiakoski

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin