PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

<a href="https://blueprintgenetics.com/" target="_blank" rel="noopener noreferrer">Blueprint Genetics</a> selvittää kliinikoiden lähettämistä näytteistä, millaisia perinnöllisiä sairauksia potilailla on. Yhtiö sai alkunsa Stanfordin yliopistossa, jossa tutkijana työskennellyt Samuel Myllykangas keksi, kuinka dna:n valtavasta tietomäärästä saadaan analysoitua tehokkaasti kaikkein keskeisimmät alueet.
Stanfordissa oli samaan aikaan Myllykankaan kanssa myös kaksi muutakin suomalaista, Juha Koskenvuo ja Tero-Pekka Alastalo, jotka perustivat keksinnön ympärille yhteisen yrityksen. 
<blockquote>Alusta asti oli selvää, että yritys olisi kansainvälinen. Keskityimme harvinaisiin sairauksiin, joita on tuhansia. Jotta tutkittavia potilaita olisi riittävästi, meidän piti levitä maailmalle, Myllykangas kertoo.</blockquote>
Toisaalta ala on muutoinkin hyvin kansainvälinen. Harvinaisten tautien selvittämistä ja hoitoa on jaettu globaalisti, ja aineistot ovat yhteistyöverkostoissa. Alan tutkimus ja kliininen hoito on globalisoitunut kauan sitten.
<blockquote>Olisi vaikea kuvitella olevansa kehityksen kärjessä, ellei olisi alusta alkaen kansainvälinen.</blockquote>
Myllykangas kertoo, että Stanfordin yliopiston ilmapiiri Piilaaksossa on hyvin yrityslähtöinen ja yritysmyönteinen. Tutkimuksen yhdistäminen yrittämiseen ja kaupallistamiseen on juurtunut toimintatapa, joka tarttuu helposti siellä toimiviin.
<blockquote>Professorit puhuvat tukiverkostoista, ja tutkimustulosten kaupallistaminen on arkipäiväistä. Se inspiroi toimintaa. Me perustajakolmikko palasimme Suomeen ja perustimme pian sen jälkeen yrityksen.</blockquote>
<h2>Kaupallinen osaaminen ratkaisevaa</h2>
Kasvuun lähtöä varten tarvitaan rahoitusta. Blueprint Geneticsin alku oli hyvin samantyyppinen kuin monella startupilla: apuun tulivat ensin ystävät ja perhe eli lähipiirin ihmiset. Melko nopeasti mukaan saatiin myös suomalaisia pääomasijoittajia, kuten Inventure. 
Rahoitusta saatiin Myllykankaan mielestä loppujen lopuksi yllättävänkin hyvin, ja viime aikoina mukaan on tullut myös yhdysvaltalaisia sijoittajia.
Alku on ollut niin vaikuttava, että esimerkiksi Talouselämä-lehti nosti yrityksen pari vuotta sitten kymmenen kuumimman startup-yhtiön joukkoon.
Mutta oli yrityksen innovaatio kuinka huikea tahansa, siitä ei olisi hyötyä ilman kaupallista osaamista. Myllykangas pohtii, että kolmikko oli alussa turhankin jääräpäinen halutessaan hoitaa kaiken itse. Vauhti oli kova ja päivät pitkiä, kun he kolusivat kaikki mahdolliset tutkimuksen ja genetiikan konferenssit, tapaisivat tuttuja ja tuntemattomia.
<blockquote>Perustajista Juha ja Tero-Pekka ovat lääkäreitä, ja heidän uskottavuutensa oli tietysti tärkeää.</blockquote>
Varsinainen vauhtiin tuuppaus oli kuitenkin myyntitaustaisen Tommi Lehtosen liittyminen perustajatiimiin ja aloittaminen toimitusjohtajana. Tommilla oli kokemusta startupien kasvattamisesta, ja perustajat ymmärsivät, että osaava myyntitiimi on välttämätön.
Tuloksia alkoi syntyä: pian Blueprint Genetics pääsi Kanadan markkinoille ja alkoi laajentua muutenkin hyvää vauhtia.
<h2>Kansainvälistyminen vaatii osaamista ja verkostoja</h2>
Myllykangas pohtii, että kansainvälistyminen vaatii osaamista, jota harvassa startupissa on valmiina. Joka maassa on omat järjestelmänsä ja paikallisia käytäntöjä, mitä varten tarvitaan ulkopuolisten osaajien apua – tai sitten paikallista asiantuntijuutta on palkattava yritykseen.
Hän kertoo esimerkkinä, että Kanadaan on kohtuullisen helppo laajentua, sillä sikäläinen terveydenhuoltojärjestelmä muistuttaa paljon pohjoismaalaista. Toisaalta Eurooppaa ei voi ajatella kokonaisuutena vaan lukuisina eri markkinoina, joilla kaikilla on omat systeeminsä.
Myllykankaan mielestä ulkopuolisen avun käyttöä ei pidä ujostella, oli kyse sitten kaupallistamisesta tai rahoituksen hankkimisesta. Yrityksen hallitukseen on hyvä pyytää kokeneita veteraaneja heti kun kehtaa.
<blockquote>Rahoitusta kannattaa hakea rohkeasti myös ulkomailta. Tämä voi tarkoittaa sitä, että alkuperäistä liiketoimintasuunnitelmaa joutuu kehittämään, jotta rahoittajat saadaan kiinnostumaan. </blockquote>
Hän muistaa vielä hyvin, millaista liiketoimintasuunnitelman työstäminen alussa oli, kun siihen ei ollut aiempaa kokemusta.
<blockquote>Prosessi opetti, että tilanteemme olisi voinut mennä hankalaksi, jos olisimme yrittäneet tehdä kaiken omin voimin. </blockquote>
Ja verkostot. Niistä puhutaan paljon, eikä Myllykankaan mielestä lainkaan syyttä. Monipuolista ja eri alojen asiantuntijoista koostuvaa verkostoa tarvitaan joka bisneksessä. 
<blockquote>Tärkeintä on löytää konkreettinen apu verkostoiden ja asiantuntijoiden kautta. Varsinkin nopeaan kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyy uskomaton määrä työtä ja vaiheita maasta riippuen. Oli tärkeä lisäarvo, että esimerkiksi PwC:n globaali verkosto on tukenut ja mahdollistanut yhdessä  Suomen asiantuntijoiden kanssa eri vaiheitamme jouhevasti. Olemme pystyneet luottamaan prosessiin ja kokonaisvaltaiseen apuun, Myllykangas lisää. </blockquote>
<h2>Strategia kehittyy edelleen</h2>
Perustajajäsenistä Myllykangas ja kliinistä toimintaa vetävä Juha Koskenvuo toimivat Helsingissä, Tero-Pekka Alastalo puolestaan kliinisenä johtajana ja on palannut Piilaaksoon Yhdysvaltain operaatiota vetämään.
<blockquote>Teroa tarvitaan San Franciscossa, sillä Jenkkimarkkinat kasvavat nyt nopeimmin. Hänen roolinsa siellä on toimia operatiivisena johtajana.</blockquote>
Mutta Euroopassakin tapahtuu, ja parhaillaan yritys rakentaa myyntitiimiä Espanjaan.
Myllykankaan rooli on nykyään yhä enemmän kehittää organisaatiota. Hän työstää yhdessä toimitusjohtajan kanssa yrityksen strategiaa sekä tukee myyntiä ja markkinointia.
Blueprint Geneticsin keskeisin liiketoiminta-alue on diagnostiikka, ja siihen perustuvat myös uudet bisnessuunnitelmat. Yritys alkaa tehdä yhteistyötä lääkeyhtiöiden kanssa, koska lääkeyritykset tarvitsevat hyvää diagnostiikkaa perinnöllisten sairauksien lääkekehitykseen.
Myös yrityksen tulkinnan ja analyysiosaamisen rooli kasvaa. Monella yrityksen asiakkaalla on omia potilasnäytelaitteita. Sen sijaan tulosten analyysiin kaivataan osaamista, ja siinä Myllykankaan sanoin Blueprint Genetics on hirmu hyvä.
Uusia liiketoimintasuunnitelmia on kehitettävä jo siksi, että ala on erittäin kilpailtu.
Miten kisassa sitten pärjää?
<blockquote>Meille arvokkainta on kliininen panoksemme, luotettavat testimme. Olemme voittaneet lääkäreiden luottamuksen ja voimme tarjota arvokasta tietoa, joka auttaa heitä potilaiden hoidossa.</blockquote>
Myllykangas kertoo, että kentällä yritystä pidetään korkeatasoisena kliinisenä toimijana. Se ei tarjoa palvelujaan kaikkein halvimmalla, mutta kliininen laatu huomioon ottaen se on kustannustehokas.
Lisää kansainvälisiä tähtiä?
Vaikka Blueprint Genetics sai liiketoiminnallisen inspiraation Piilaaksosta, Myllykankaan mielestä innostus voi vallan mainiosti syntyä Suomessakin. Hänen mielestään täkäläiset alan tiimit ovat osaavia mihin maailmankolkkaan tahansa verrattuina.
<blockquote>Meillä on korkeatasoinen terveydenhuolto, ja lääkärit ovat maailman osaavimpia. Tutkimus ja tiede ovat huippuluokkaa, joten Suomessa ollaan valmiiksi jättiläisten harteilla.</blockquote>
Haasteeksi hän sen sijaan nimeää alan nuoruuden. Tieteellä ja terveysteknologialla on kotimaan yritysmaailmassa lyhyet perinteet. Ala on ollut erittäin julkishallintovetoista, eikä yrityksillä ole kokemusta, jota voisi reflektoida ja vertailla.
<blockquote>Mutta kaikki valmiudet täällä on olemassa. Asenteet ovat viime vuosina muuttuneet. On enemmän kuin mahdollista, että täältä nousee useampiakin kansainvälisiä tähtiä.</blockquote>
Blueprint Genetics on kasvanut ja pitänyt pääkonttoriaan Suomessa Biomedicumissa Helsingin Meilahdessa, mutta kesällä se muuttaa Espoon Keilaniemeen Life Science Centeriin.
<blockquote>Olemme tehneet Meilahdessa töitä hajanaisesti siellä täällä, Keilaniemessä saamme isommat yhtenäiset tilat.</blockquote>
Alkuvuosien pää kolmantena jalkana juokseminen on rauhoittunut, ja Myllykangas pyrkii olemaan enemmän läsnä sekä sparraamaan henkilöstöä.
Jos vain mahdollista, hän käy puhumassa ja kertomassa kokemuksia maailmalle menosta uusille yrittäjille.
<blockquote>Meillä on alalla pääkaupunkiseudulla hienoa yhteisöllisyyttä. Piirit ovat sen verran pienet, että tunnemme toisemme. Ties millaisia yhteistyöprojekteja vielä syntyy.</blockquote>

Perinnöllisten sairauksien selvittäjä lähti vauhdikkaasti maailmalle

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Omistajastrategialla selkeyttä perheyhtiön hallintoon ja päätöksentekoon

Saakohan some-vaikuttajien verosuunnittelu jo liikaa palstatilaa?

Mitä asioita kansainvälistyvän yrityksen tulisi huomioida? Suomalaisen Harvian kasvutarina kansainväliseksi sauna- ja spa-alan johtavaksi yhtiöksi

Osakeyhtiön sähköisen perustamisilmoituksen käyttömahdollisuudet laajenevat 3.5.2023 alkaen

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa