Pihvi ja muovikassi kerrallaan

Kaupoissa riittää tavaraa, eikä leipään tarvitse leipoa pettua mukaan. Halpoja vaatteita ja muuta tavaraa saa verkosta, kun vain jaksaa tilata.

Koska emme kohtaa todellista puutetta luonnonvaroista, emme myöskään ymmärrä sitä, miten kestämättömällä pohjalla kulutuksemme lepää.

Innovaatiot ja teknologia todennäköisesti ratkaisevat osan vajeesta, kun vaikkapa löydämme lihalle tai puuvillalle vaihtoehtoja. Energiaakin saadaan jo ainakin osittain uusiutuvista lähteistä ja lisää kehitetään koko ajan. Kiertotalous sisältää paljon mahdollisuuksia.

Silti on tunne, että suurin osa meistä ei ole tiedostanut ylikuluttamista ongelmana. Ostaminen on helppoa eivätkä tavaravirrat näytä ehtyvän. Näin ainakin kehittyneissä maissa.

Viisi vuotta sitten Jonathon Porritt, toinen Forum for theFuturen perustajista ennusti maailman olevan terve, varakas ja kestävä vuoteen 2050 mennessä, edellyttäen tietenkin sitä, että ihmiset tekevät oikeita valintoja. Ajatteluaan hän kuvaili tarkemmin kirjassaan The World We Made.

Porrittilta kysyttiin hiljattain, miltä maapallon kehitys nyt näyttää. Päästäänkö vuoteen 2050 mennessä sille kestävälle polulle, jonka hän aikaisemmin viitoitti?

Nyt Porritt ei ollut pelkästään optimistinen, vaikka totesikin joidenkin asioiden menneen parempaan suuntaan. Kun tiedusteltiin, mitä kuluttaja voisi tehdä ympäristönsä hyväksi, hän kehotti lopettamaan lihansyönnin, koska lihan tuotannon ilmastovaikutukset ovat niin suuret.

Maapallon kestävyysvaje ei tietenkään ratkea tällä pelkästään, sen Porritt auliisti myöntää. Tarvitaan sekä tuotantorakenteellisia että muita muutoksia. Mutta jos kuluttaja jostakin haluaa aloittaa, niin tämän hän neuvoo ensiaskeleeksi.

Usein herätykseksi tarvitaan – valitettavasti – jokin katastrofi avaamaan silmät. Moni meistä on katsellut pöyristyneenä kuvia valtamerten muovipyörteistä ja miettinyt mikromuovin mahdollisia vaikutuksia terveyteen.

Näkymät ovat olleet sen verran hälyttäviä, että kauppojen kampanjoiden vauhdittamana muovikasseja ei enää oteta käyttöön aikaisempaan tahtiin. Se on hyvä kehityssuunta ja toimii toivottavasti samalla tietoisuuden kasvattajana laajemminkin kestävyysongelmasta.

Täällä pimeässä, kylmässä ja pitkien välimatkojen Suomessa meillä on paljon haasteita sopeutua uusiutuvien luonnonvarojen vuotuisen tuotannon rajoihin. Ehkä tärkeintä on ensin ymmärtää asia ja sitten aloittaa edes jostakin oman kulutuksen hallinta. Vaikka sitten pihvi ja muovikassi kerrallaan.

Kirjoittaja Sirpa Juutinen toimi PwC Suomen partnerina ja yritysvastuujohtajana joulukuusta 2003 kesäkuuhun 2021. Yritysvastuun uranuurtajana Suomessa tunnettu Sirpa on vienyt vastuullisuusasioita pitkäjänteisesti ja menestyksekkäästi eteenpäin niin PwC:llä kuin asiakkaidemme liiketoiminnassa.

PwC-uransa jälkeen Sirpa vaikuttaa mm. Outokummun ESG-neuvottelukunnassa.