PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Keskusverolautakunnan kesällä 2024 antamassa ennakkoratkaisussa KVL:2024/19 käsiteltiin siitä, voidaanko testamentilla muodostettu varallisuuskokonaisuus tai sukurahasto muuntaa säätiölaissa tarkoitetuksi sukusäätiöksi tuloverolain toimintamuodon muutoksia koskevien säännösten mukaisesti. Tuloverolain säännösten mukaan yritys voi muuttaa toimintamuotoaan niin sanottua jatkuvuusperiaatetta noudattaen, eli käytännössä ilman tuloveroseuraamuksia ja ilman että yrityksen katsottaisiin toimintamuodon muutoksen yhteydessä verotuksen näkökulmasta purkautuvan. Säännökset toimintamuodon muutoksista sisältyvät tuloverolain...

KVL: Testamentilla muodostetun sukurahaston muuttaminen sukusäätiöksi

Listaamattoman yhtiön osakkeiden omistaminen oman holdingyhtiön kautta suoran henkilökohtaisen omistuksen sijaan on usein järkevä ratkaisu. Verotuskäytännön muutokset avaavat tähän uusia toteuttamisvaihtoehtoja. Listaamattomien yhtiöiden omistajilta kuulee usein samankaltaisia kysymyksiä: Pitäisikö osakkeet omistaa suoraan omissa nimissä vai holdingyhtiön kautta? Jos jo toimivan yhtiön osakkeet tällä hetkellä omistetaan suoraan omissa nimissä, miten holdingyhtiömalliin siirtyminen olisi mahdollista toteuttaa tehokkaasti?...

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Palkan ja työkorvauksen välinen rajanvetosääntely määrittää, voiko jotakin työtä tehdä oman yrityksen kautta palkatun työ- tai toimisuhteen sijaan. Yritysten virallisista, henkilökohtaisista hallintotehtävistä kertyvä kompensaatio on kuitenkin vero-oikeudellisesti aina henkilökohtaista palkkiota, jota ei voi laskuttaa. Verohallinto päivitti keväällä ohjettaan, joka ulottaa “verotuksen palkkavaatimuksen” myös joihinkin epävirallisiin johtotehtäviin, kuten yhdistyksen toiminnanjohtajaan tai säätiön asiamieheen. Tällä voi olla...

Verohallinto tarkensi kantaansa johtamistyön laskutukseen

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Mikä on Pillar 2?  
Hallituksen esitysluonnoksessa “suurten konsernien vähimmäisveroksi” ristitty vero on tähän saakka kulkenut nimillä globaali miminivero, Pillar 2 tai Global Anti-Base Erosion Model Rules eli GloBE-säännöt. Vanhasta tottumuksesta käytän tässä artikkelissa termejä Pillar 2 ja GloBE. Tarkkaan ottaen nyt puhutaan GloBE-säännöistä, jotka muodostavat tärkeimmän osuuden OECD:n Pillar 2 -kokonaisuudesta. GloBE:n lisäksi Pillar 2 sisältää ns. Subject-to-Tax Rule -säännön (STTR). Laajemman taustatarinan Pillar 2:sta löydät <a href="https://uutishuone.pwc.fi/pillar-2-globe-tulee-oletko-valmis">täältä</a>. 
Erittäin lyhyesti sanottuna GloBE on vuonna 2024 voimaan tuleva globaali 15 %:n minimiverosäännöstö, jonka puitteissa kansainväliset konsernit joutuvat maksamaan lisäveroa siltä osin, kuin jonkun niiden toimintamaan GloBE-sääntöjen mukaan laskettu efektiivinen verokanta (”GloBE ETR”) alittaa 15 %:ia. GloBE:n soveltamisalan piirissä ovat konsernit, joiden liikevaihto ylittää 750 mEUR, pois lukien tietyt kansainväliset järjestöt, valtiolliset toimijat ja sijoitus- ja eläkerahastot. 
GloBE:n odotetaan tulevan voimaan laajasti ympäri maailmaa. Suurista maista USA, Kiina ja Intia eivät ole ottamassa GloBE-sääntöjä käyttöön ainakaan vielä vuonna 2024 (USA:ssa republikaanit vastustavat GloBE-sääntöjen käyttöönottoa). Alla kartassa näkyvissä maissa Pillar 2 -lainsäädäntöä on jo julkaistu tai hyväksytty.
&nbsp;
<img loading="lazy" decoding="async" class="alignnone size-large wp-image-23053" src="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2023/08/pillar-2-maat-1024x538.png" alt="" width="1024" height="538" srcset="https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2023/08/pillar-2-maat-1024x538.png 1024w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2023/08/pillar-2-maat-300x158.png 300w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2023/08/pillar-2-maat-768x403.png 768w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2023/08/pillar-2-maat.png 1200w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2023/08/pillar-2-maat-430x226.png 430w, https://pwc-uutishuone.fi-r.seravo.com/app/uploads/2023/08/pillar-2-maat-860x452.png 860w" sizes="(max-width: 1024px) 100vw, 1024px" />
Pillar 2 -esitysluonnoksen keskeiset asiat
Aikataulu: Hallituksen esitysluonnoksessa eri sääntöjen voimaantuloajat ovat seuraavat:
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Tuloksilukemissääntöä (income inclusion rule, ”IIR”) sovelletaan 31.12.2023 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Aliverotettujen voittojen sääntöä (under-taxed profits rule, ”UTPR”) sovelletaan 31.12.2024 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin.</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Kotimainen täydennysvero -sääntöä (qualified domestic top-up tax, “QDMTT”) sovelletaan 31.12.2023 tai sen jälkeen alkaviin tilikausiin.</li>
</ul>
<blockquote>Käytännössä siis IIR- ja QDMTT-sääntöjen soveltaminen alkaa tilikaudella 2024, mikäli konsernin tilikausi on kalenterivuosi.</blockquote>
Vuoden myöhässä tulevalla UTPR-säännöllä ei ole käytännön merkitystä konsernin näkökulmasta, jonka ylin emoyhtiö sijaitsee Suomessa tai muussa valtiossa, joka ottaa IIR:n käyttöön. 
IIR- ja UTPR-laskentasäännöt (yhdessä GloBE-säännöt) hallituksen esitysluonnoksessa nojaavat odotetun vahvasti Pillar 2 -direktiiviin ja OECD:n mallisääntöihin. Direktiivin antama liikkumavara liittyy lähinnä verotusmenettelyä ja sanktioita koskeviin säännöksiin. 
QDMTT-säännöistä tullaan antamaan erillinen hallituksen esitysluonnos lausuntokierrokselle. Nyt annetun esityksen mukaan QDMTT:n perusteella laskettava vero olisi tarkoitus laskea pääosin samalla tavalla kuin IIR:n kautta maksuun pantavat verot.
Transitional CbCr Safe Harbour -sääntö on sisällytetty hallituksen esitysluonnokseen OECD:n ohjeistuksen mukaisina. Safe Harbour -sääntö tuo merkittävää helpotusta laskenta- ja raportointivaatimuksiin siirtymäkauden aikana (tilikaudet 2024–2026, tilikauden ollessa kalenterivuosi).
<blockquote>Vaikutusarviot: Suomen verotuottoja kasvattava vaikutus arvioidaan olevan alkuvuosina keskimäärin noin 20 mEUR vuodessa, joka alenisi tulevina vuosina, kun useammat maat ottavat QDMTT-sääntöjä käyttöön. </blockquote>
Verohallinnon näkökulmasta hankkeen arvioitu alkuinvestointi olisi n. 2 mEUR. Lain välillisiä vaikutuksia liittyen verokilpailun vähenemiseen ei esityksessä ole pyritty euromääräisesti arvioimaan. Sääntöjen piirissä olevien konsernien osalta esitysluonnoksessa todetaan, että ”alkuvaiheessa yritysten hallinnolliset kustannukset todennäköisesti lisääntyisivät merkittävästi. Järjestelmä lisäisi raportointitaakkaa myös pysyvästi.” Tämä ei varmasti ole uutinen Pillar 2:n kanssa painineille konserneille. 
OECD:n ohjeiden rooli perustuslain näkökulmasta 
OECD on antanut GloBE-sääntöjä koskevia lisäohjeita melko runsaasti ja niitä sisältyy ns. GloBE-kommentaariin (03/2022), Safe Harbours and Penalty Relief -dokumenttiin (12/2022) sekä vuoden 2023 helmikuussa ja heinäkuussa annettuihin hallinnollisiin ohjeistuksiin (Administrative Guidance). Runsas lisäohjeistuksen määrä johtunee ennen kaikkea Pillar 2 -sääntöjen monimutkaisuudesta. Eri tahoilta tulleen palautteen myötä on havaittu lukuisia erityistilanteita, jotka ovat edellyttäneet jonkin uuden säännön tai poikkeuksen lisäämistä sääntöihin. OECD:n GloBE-mallisääntöjen tai EU:n direktiivin muuttaminen on poliittisista syistä vaikeaa tai mahdotonta, minkä vuoksi tarvittavat sääntömuutokset huomioidaan OECD:n ”tulkintaohjeissa”. OECD:n odotetaan myös tulevaisuudessa antavan uutta ohjeistusta ja päivittävän GloBE-kommentaaria aina kun tarve vaatii. 
Hallituksen esitysluonnoksessa (s. 22) tunnustetaan GloBE-kommentaarin, sen myöhempien päivitysten sekä hallinnollisten ohjeistusten keskeinen merkitys GloBE-sääntöjen tulkintalähteenä. Tämän osalta viitataan myös direktiivin johdantokappaleeseen 24, jossa mainitaan OECD:n piirissä laadittava hallinnollinen ohjeistus ja sen käyttäminen tulkintalähteenä. Esitysluonnoksessa myös todetaan, että sääntöjen yhdenmukainen soveltaminen eri jäsenvaltioissa on ”sekä direktiivin tarkoituksen että jäsenvaltioiden ja uuden sääntelyn piirissä olevien verovelvollisten edun mukaista”. 
<blockquote>Hallituksen esitysluonnoksen perusteella Suomessa näyttäisi olevan tarkoituksena soveltaa laajasti OECD:n ohjeistuksia. Tämän tarkoituksen kannalta on ongelmallista, että vain osa OECD:n ohjeissa luoduista (tai tulkinnalla muutetuista) säännöistä on huomioitu esitysluonnoksessa.</blockquote>
Helmikuun hallinnollinen ohjeistus on huomioitu joiltain osin, mutta ei kattavasti – huomiotta jää esimerkiksi velan anteeksiantoa koskeva kokonaan uusi sääntö (Treatment of debt releases). Heinäkuun hallinnollista ohjeistusta ei ole huomioitu lainkaan esitysluonnoksessa, mikä selittynee heinäkuun ohjeistuksen ja esitysluonnoksen julkaisun väliin jäävällä lyhyellä aikaikkunalla. 
Perustuslain legaliteettiperiaatteen mukaan valtion verosta säädetään lailla, joka sisältää säännökset verovelvollisuuden ja veron suuruuden perusteista sekä verovelvollisen oikeusturvasta. Kuten esitysluonnoksessa todetaan, ”verovelvollisuuden olennaisten elementtien tulee olla riittävän täsmällisesti laissa esitettyinä, jotta verovelvolliset voivat ennakoida verotustaan”. Esitysluonnoksen mukaan perustuslainmukaisuutta tulisi arvioida lähinnä siitä syystä, että täydennysverojen peruste ja verovelvollisuus perustuisi, tietyin oikaisuin, tilinpäätösdataan. 
<blockquote>Esitysluonnoksessa ei ilmeisesti nähdä tarvetta perustuslainmukaisuuden arvioinnille liittyen OECD:n ohjeiden käyttämiseen tulkintalähteenä silloin kun ne ovat ristiriidassa Suomen lakiin kirjoitetun säännön sanamuodon kanssa. </blockquote>
Pillar 2 on erittäin monimutkainen säännöskokonaisuus kaikkine ohjeistuksineen. OECD:n ohjeistukset ovat myös osittain puutteellisia ja epäloogisia. Tällöin niiden huomioiminen kattavasti hallituksen esityksessä on epäilemättä haastavaa. Tähän olisi kuitenkin syytä panostaa, jotta tarpeetonta epävarmuutta sääntöjen soveltamisesta ja tulkinnasta voidaan vähentää. Legaliteettiperiaatteen mukaan lain sanamuodon mukaisen tulkinnan pitäisi voittaa, mikäli se on ristiriidassa OECD:n tulkintaohjeiden kanssa.   
Ilmoittamisvelvollisuudet
Menettelyllisesti GloBE-sääntöihin (ts. IIR ja UTPR) liittyisi kaksi erillistä ilmoitusta; suoraan direktiiviin perustuva täydennysveron tietoilmoitus ja lisäksi ”kansallisesta sääntelytarpeesta johtuva” erillinen täydennysveroilmoitus. Tämän lisäksi tietyissä tilanteissa tulisi antaa myös täydennysveron tietoilmoituksen antajaa koskeva ilmoitus, joka tarkoitukseltaan vastaa monille tuttua CbC-notifikaattia.
Täydennysveron tietoilmoituksen on velvollinen antamaan verohallinnolle lähtökohtaisesti jokainen Suomessa sijaitseva konserniyksikkö. Vaihtoehtoisesti ilmoituksen voi antaa nimitetty suomalainen konserniyksikkö (esim. emoyhtiö) yhden tai useamman suomalaisen konserniyksikön puolesta. Täydennysveron tietoilmoituksella ilmoitetaan mm. maakohtaiset tiedot tosiasiallisen veroasteen ja täydennysveron laskentaa varten sekä muuta tietoa konserniyksiköistä ja konsernirakenteesta.
Täydennysveron tietoilmoitusta ei tiettyjen edellytysten täyttyessä tarvitse antaa Suomessa, mikäli sen on antanut toisessa maassa sijaitseva konsernin ylin emoyhtiö tai muu nimetty ilmoittava yksikkö. Tässä tapauksessa Suomessa tulee kuitenkin antaa eräänlainen ”Pillar 2 -notifikaatti”, eli täydennysveron tietoilmoituksen antajaa koskeva ilmoitus, jossa ilmoitetaan ulkomaisen yksikön tunnistetiedot ja sijaintimaa.
Kansallinen täydennysveroilmoitus ei perustu direktiiviin ja sen merkitys jää esitysluonnoksen perusteella jokseenkin hämäräksi. Täydennysveroilmoituksen on velvollinen antamaan jokainen Suomessa sijaitseva konserniyksikkö, eikä eri yksiköiden ilmoittamisvelvollisuutta voi keskittää yhdelle suomalaiselle konserniyksikölle. Täydennysveroilmoitukseen liittyvät tietovaatimukset näyttävät olevan osittain päällekkäiset täydennysveron tietoilmoituksen (maakohtaiset tiedot laskentaa varten), minkä lisäksi ilmoituksella annetaan konserniyksikkökohtaista tietoa ainakin mahdollisen täydennysveron kohdentamisesta raportoivalle konserniyksikölle. 
Kaikkiin kolmeen ilmoitukseen sovelletaan samoja määräaikoja. Ilmoitukset on annettava viimeistään 15 kuukauden kuluttua tilikauden päättymisestä. Siirtymävuoden (ts. ensimmäinen tilikausi, jona konserni kuuluu Pillar 2 -sääntöjen piiriin) vastaava määräaika on 18 kuukautta tilikauden päättymisestä. 
<blockquote>Näin ollen konsernit, joiden tilikausi on kalenterivuosi, antavat ensimmäiset GloBE-ilmoituksensa 30.6.2026 mennessä. </blockquote>
Sanktiot
Virheellisesti annetuista ilmoituksista voidaan määrätä veronkorotus, joka lasketaan prosenttiperusteisesti lisääntyneen täydennysveron määrästä. Hallituksen esitysluonnoksessa sovellettavat prosentit vaihtelevat rikkeen vakavuuden mukaan asteikolla 2 % &#8211; 50 %. Myös täydennysveroon vaikuttamattomista virheistä voidaan rangaista enintään 25 000 euron veronkorotuksella. Mielenkiintoisena yksityiskohtana voidaan mainita, että veronkorotus voidaan määrätä myös, jos konserniyksikkö jättää toistuvasti ilmoittamatta itselleen hyväksi vaikuttavan tiedon.
8 luvun 15 §:n 3 momentin perusteella veronkorotus jätetään määräämättä, jos laiminlyönti on vähäinen tai laiminlyönnille on pätevä syy, tai jos veronkorotuksen määrääminen olisi olosuhteet huomioon ottaen kohtuutonta. Esityksen perustelujen mukaan kyseinen momentti voisi soveltua erityisesti säännösten voiimantuloa seuraavien ensimmäisten vuosien aikana. Säännöksen tarkoituksena on selvästi OECD:n ohjeisiin sisältyvän Penalty Relief -säännön implementointi, kuitenkin ilman että säännöksen soveltumisaikaa olisi rajattu koskemaan siirtymäkautta (tilikaudet 2024–2026).
OECD on Safe Harbours and Penalty Relief -ohjeistuksessaan (12/2022) hahmotellut tulevia pysyväksi tarkoitettuja helpotuksia. Tähän liittyen yhtenä ajatuksena on ollut sallia konsernien jättää laskennassaan huomiotta sellaiset GloBE-tuloon ja huomioitaviin veroihin kohdistuvat oikaisut, joilla ei ole vaikutusta lopputulokseen, ts. maksettavan täydennysveron määrään. Tämä olisi toivottava ja perusteltu helpotus, joka säästäisi aikaa sekä verohallinnoilta että sääntöjen piirissä olevilta konserneilta. Suurin piirtein saman lopputuloksen voisi saavuttaa myös, mikäli penalty relief -säännön soveltamista jatkettaisiin siirtymäkauden jälkeen. Luonnosesitys sinänsä mahdollistaa tämän jättäen samalla verohallinnolle merkittävässä määrin harkintavaltaa sanktiokäytäntöjen suhteen.

Pillar 2: Globaalia minimiveroa koskeva laki lausuntokierrokselle

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Markus Joensuu

Muut lukivat myös

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero