Pillar 2 GloBE tulee, oletko valmis?

OECD julkaisi 20.12.2021 yksityiskohtaiset Pillar 2 GloBE -”mallisäännöt” koskien globaalia mimimiveroa. Että mikä Pillar 2 GloBE, saatat kysyä? 

OECD julkaisi 20.12.2021 yksityiskohtaiset Pillar 2 GloBE -”mallisäännöt” koskien globaalia mimimiveroa. Että mikä Pillar 2 GloBE, saatat kysyä? 

Lyhyesti sanottuna GloBE on vuonna 2023 voimaantuleva globaali 15 %:n minimiverosäännöstö, jonka puitteissa kansainväliset konsernit joutuvat maksamaan lisäveroa siltä osin, kun jonkun niiden toimintamaan GloBE-sääntöjen mukaan laskettu efektiivinen verokanta (”GloBE ETR”) alittaa 15%:ia. GloBE:n soveltamisalan piirissä ovat konsernit, joiden liikevaihto ylittää EUR 750m, poislukien tietyt kansainväliset järjestöt, valtiolliset toimijat ja sijoitus- ja eläkerahastot. GloBE astuu voimaan ainakin 137 eri valtiossa.

Nyt kun kaikki tiedämme mikä on Pillar 2 GloBE, seuraa hieman ajatuksia yleisesti GloBEsta, niin sanotusta deferred tax -approachista, safe harbour -säännöksistä ja erityisesti GloBEn aiheuttamasta admin-tuskasta. Kirjoituksen otsikko ”oletko valmis” viittaa erityisesti viimeksi mainittuun admin-tuskaan.

Lyhyt taustatarina, jos et ole vielä tutustunut Pillar 2:een / GloBE:en

Pillar 1 ja 2 ovat eräänlaiset jatko-osat OECD:n BEPS-projektille (Base erosion and profit shifting), jonka myötä kansallisia verolakeja ja verosopimuksia muovattiin historiallisen rankalla kädellä. BEPS-projektin tavoitteena oli, että kansainväliset konsernit maksavat niille kuuluvan osuuden veroja niihin maihin, joissa niiden arvonluonti tapahtuu. OECD:n ”pilareiden” tavoitteet ovat samat sillä lisäyksellä, että kansainväliset digijätit ovat Pillar 1:ssä erityishuomion kohteena. 

Pillar 1 koskettaa noin 100 globaalia yhtiötä ja noin 0-2 suomalaiskonsernia, minkä vuoksi useimmat konsernit voivat huoletta sivuuttaa Pillar 1:n, elleivät sitten soveltamisrajat joskus tulevaisuudessa laske nykyisistä (liikevaihto EUR 20 mrd ja kannattavuus yli 10%:ia). 

Pillar 2 = GloBE rules + STTR. Jälkimmäinen lyhenne tulee sanoista Subject To Tax Rule, joka on eräänlainen mimimivero sekin. STTR:n puitteissa lähdevaltio saa oikeuden verottaa 9 %:iin asti korkoja, rojalteja ja tiettyjä ”liukkaasti liikkuvia maksuja” (”payments of mobile nature”), siltä osin kuin kyseisiä maksuja on verotettu maksun saajavaltiossa alle 9 %:n minimiverokannalla. STTR saatetaan voimaan verosopimuksia muuttamalla, käytännössä monenvälisellä yleissopimuksella (Multilateral Instrument). 

Vaikka myös STTR on säännöstönä mielenkiintoinen ja saattaa tulla välillä sovellettavaksikin, sen merkittävyys ei ole lähelläkään GloBE-sääntöjä konserneille aiheutuvan verovaikutuksen tai admin-tuskan näkökulmasta. 

Mallisäännöt, mitä uutta ja olennaista?

GloBE-sääntöjen yleiskuvaa avattiin jo lokakuussa 2020 julkaistussa Pillar 2 blueprint -raportissa. Raportti jätti avoimeksi paljon yksityiskohtia, joihin nyt julkaistut mallisäännöt antavat vastauksia.

Mallisäännöt eivät sisällä uusia safe harbour -sääntöjä tai muita helpotuksia suhteessa jo tiedossa olleisiin. De miminis -sääntö rajaa GloBE:n ulkopuolelle toimintamaat, joiden liikevaihto on alle EUR 10m ja GloBE-tulos alle EUR 1m. Palkkoihin ja aineellisiin pysyviin vastaaviin perustuva ”substance-based carveout” toteutuu sekin suunnitellusti (vähennysprosentit ovat alussa suurempia ja laskevat 10 vuoden aikana 5 prosenttiin).

Uusia safe harbour -sääntöjä saatetaan ottaa vielä myöhemmin käyttöön, kun OECD saa vuoden 2022 loppuun mennessä valmiiksi ns. GloBE Implementation Framework -projektinsa, jonka puitteissa luodaan GloBE:n hallinnollisia sääntöjä, ohjeita ja GloBE-malliverolomake. 

Mielenkiintoinen uusi helpotus mallisäännöissä on ns. ”Qualified Refundable Tax Credits”, jotka voidaan ETR-laskennassa huomioida tuottoina, sen sijaan että hyvitys pienentäisi maksettujen verojen määrää. Säännöllä voi soveltuessaan olla merkittävä GloBE ETR:ä kasvattava vaikutus esimerkiksi tiettyjen valtioiden jakaessa ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtääviä veronhyvityksiä.

Ehkä tärkein huomioitava asia mallisäännöissä on ns. ”Deferred tax approach”, joka toteutuu kuten syksyllä kiertäneet huhut uumoilivat. Näin ollen laskennallisten verojen muutos huomioidaan GloBE ETR:n laskennassa, ainakin tietyin edellytyksin ja rajoituksin. Muutama mielenkiintoinen yksityiskohta tähän liittyen:

  1. Laskennallisten verojen alas- ja ylöskirjausten (valuation allowance) vaikutus eliminoidaan. Tämä onkin järkevää, jottei kirjanpitoteknisillä arvostuskysymyksillä vaikuteta verotukseen.
  2. Laskennalliset verosaamiset ja -velat lasketaan uudelleen 15 %:n verokannalla, paitsi jos kyseisen maan verokanta on alhaisempi (+ muita rajoitusehtoja). Tämän säännön järkevyyttä täytyy miettiä excel-mallinnusten äärellä joulun jälkeen.
  3. Siirtymäsäännöksen nojalla GloBE:n voimaantuloa edeltävät laskennalliset verosaamiset ja -velat voidaan huomioida GloBE ETR:n laskennassa tietyin rajoituksin.
  4. ”Pitkäaikaiset laskennalliset verovelat”: GloBE ETR -laskennassa huomioidut laskennalliset verovelat reversoidaan GloBE-laskennassa viidentenä vuotena niiden kirjaamisesta (pienentää ETR:ää), mikäli kyseinen verovelka ei ole sitä ennen tullut ”maksettavaksi”.

GloBE, mitä siitä pitäisi ajatella?

Konsernien verolaskenta- ja tax compliance -prosessien näkökulmasta GloBE on järkyttävä admin-tuskaa aiheuttava painajainen. Olen vahvasti sitä mieltä, että GloBE:n monimutkaisuutta ei voi liikaa korostaa. Toki kyse ei ole tälläkään kertaa rakettitieteestä, ja vaikutusarviota laskettaessa (kuinka paljon lisäveroa tulee maksettavaksi) voidaan unohtaa lillukanvarret.

Suurinta tuskaa tulee varmasti aiheuttamaan vuosittainen compliance-harjoitus, jossa maakohtaiset GloBE ETR:t, yhtiökohtaiset top-up taxit, IIR creditit, local tax carry forwardit, carveoutit ja kaikki muut uudet mielenkiintoiset konseptit täytyy jotenkin runnoa yhtiön prosessien läpi – vaikka ei tulisi senttiäkään lisäveroa maksettavaksi. Vuosittaisen hauskan lisäksi GloBE:lla on omat vaikutuksensa myös verolaskentaan, jota yleensä tehdään kvartaaleittain

Oletko siis valmis GloBE:n tulemiseen? 

Jotta en kuulosta liian synkältä, niin nyt on toisaalta oivallinen hetki katsoa verolaskennan ja raportoinnin prosessit kokonaisuutena kuntoon, huomioiden verolaskennan perusprosessit, Pillar 2 GloBE ja kirsikkana kakun päälle vielä Public CbCr (country by country reporting, tulossa voimaan 2024). Admin-tuskaan saa helpotusta esim. soittamalla allekirjoittaneelle.

Aiheesta lisää:

Markus Joensuu

Veroneuvonta

+358 (0)20 787 7417

markus.joensuu@pwc.com