Ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu kasvaa, osoittaa PwC:n tuorein Net Zero Economy Index -analyysi. Vuonna 2023 maailman hiili-intensiteetti laski vain noin prosentin, mikä on vähiten yli kymmeneen vuoteen. ”Ilman rohkeita ja ripeitä, arvoketjun laajuisia toimia ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan”, toteaa PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala. PwC:n Net Zero...

Hiilestä irtautuminen hitainta vuosikymmeneen – välittömiä toimenpiteitä vaaditaan

Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n järjestämän Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi ja yleisön suosikiksi nousi tänä vuonna avaruusteknologiayritys ICEYE. Kasvunrakentaja-kilpailussa etsitään pääomasijoittajien kohdeyritysten joukosta vuoden kiinnostavinta ja innostavinta kasvutarinaa, johon liittyy tärkeänä osana kasvun rakentaminen yhteistyössä pääomasijoittajan kanssa. Kilpailun voittajan valitsee ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva vuosittain vaihtuva tuomaristo. Tuomariston muodostivat tänä vuonna hallitusammattilainen ja startup-sijoittaja Leena Niemistö, Fortumin Innovation &amp; Venturing...

ICEYE valittiin vuoden 2024 Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi

Viihde- ja media-alan yhteenlaskettu, globaali liikevaihto nousi 5 prosenttia vuonna 2023, kertoo PwC:n tuore tutkimus. Kovimmassa kasvussa Suomessa olivat erityisesti elokuva-ala ja suoratoisto, kun taas kirjoihin ja lehtiin käytettiin aiempaa vähemmän rahaa. Digitaalisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi valttikortti kiihtyvässä kilpailussa. Globaali viihde- ja mediatoimiala jatkoi kasvuaan vuonna 2023. PwC:n Global Entertainment &amp; Media Outlook 2024–2028...

PwC:n tutkimus: Viihteeseen ja mediaan käytetään entistä enemmän rahaa – konsertit ja elokuvat pitävät pintansa

Helsingin hovioikeus katsoi tuoreessa tuomiossaan, että vastoin henkilön omaa käsitystä hänen äidiltään saamansa varat eivät olleet laina, vaan lahja. Koska lainaksi kuvitelluista varoista ei ollut tehty lahjaveroilmoitusta, seurauksena oli ehdollista vankeutta tuomiona törkeästä veropetoksesta. Käytännössä on tavallista, että esimerkiksi vanhemmat rahoittavat lastensa taloudellisia tarpeita myös elatusvelvollisuuden päättymisen jälkeen. Sillä, miten tämä järjestetään, on kuitenkin olennainen...

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?

Työkykyä tarkastellaan usein sairauslähtöisesti, mutta sen kokonaisvaltaiseen tukemiseen tarvitaan kuitenkin paljon laajempi näkökulma. Työkykyjohtaminen on johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Se edellyttää avointa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Laaja-alainen työkyvyn käsite huomioi työn ja työolojen lisäksi myös taidot, osaamisen ja elämäntilanteen. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä ja tukemista arjessa. Työkykyjohtamisessa korostuu ennaltaehkäisevä ja...

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

Oikeustieteen maisteri, varatuomari, MBA Leenamaija Heinonen liittyy PwC Suomen lakipalveluihin johtajaksi ja ryhtyy kehittämään sekä vetämään työoikeuspalveluita. Leenamaijalla on yli 15 vuoden kokemus työoikeudesta. Hän on työskennellyt aiemmin yli kymmenen vuoden ajan Roschier Asianajotoimistossa, ja PwC:lle Leenamaija siirtyy VTT:ltä, missä hän johti HR Legal Teamia ja toimi People Leadina. &#8220;On hienoa saada Leenamaijan kaltainen kokenut...

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Recently, I had the pleasure of sitting down with Dr. Peter Gassmann, Global Leader of Strategy&amp;, to explore some topics shaping the future of strategy consulting. We spoke about the diverse roles Chief Strategy Officers (CSOs) can hold in different companies, how we as strategy consultants need to work WITH the client, not FOR the...

Key topics shaping our future

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli hiilirajamekanismi vaatii kaikkia EU-maahantuojia raportoimaan ja vuodesta 2026 alkaen, kompensoimaan hiilidioksidipäästöt tietyistä EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista, kuten alumiinista, sementistä, sähköstä, lannoitteista, raudasta, teräksestä ja vedystä. Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön vaiheittain ja kuluvalla siirtymäkaudella maahantuojien on raportoitava CBAM-tavaroiden suorat ja epäsuorat päästöt Euroopan komissiolle neljännesvuosittain. Kolmen ensimmäisen raportointijakson aikana, raportin on...

CBAM-raportoinnissa siirryttiin seuraavaan vaiheeseen: yritysten on kerättävä ja raportoitava todellisia päästötietoja

Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen ”eräiden suurten ilmastointineutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä” ja pyytää luonnokseen lausuntoja 11.10.2024 mennessä. Kirjoitimme asiasta aiemmin kesällä, kun valmistelusta uutisoitiin. Kun otetaan huomioon, että hyvitykset pitäisi myöntää vuoden 2025 aikana, aikataulu on ylipäätään tiukka, ja tämä näkyy kieltämättä myös hallituksen esityksen luonnoksen tasossa. Nostan esiin joitain seikkoja samalla, kun käyn alla läpi,...

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Lyhyesti sanottuna GloBE on vuonna 2023 voimaantuleva globaali 15 %:n minimiverosäännöstö, jonka puitteissa kansainväliset konsernit joutuvat maksamaan lisäveroa siltä osin, kun jonkun niiden toimintamaan GloBE-sääntöjen mukaan laskettu efektiivinen verokanta (”GloBE ETR”) alittaa 15%:ia. GloBE:n soveltamisalan piirissä ovat konsernit, joiden liikevaihto ylittää EUR 750m, poislukien tietyt kansainväliset järjestöt, valtiolliset toimijat ja sijoitus- ja eläkerahastot. GloBE astuu voimaan ainakin 137 eri valtiossa.
Nyt kun kaikki tiedämme mikä on Pillar 2 GloBE, seuraa hieman ajatuksia yleisesti GloBEsta, niin sanotusta deferred tax -approachista, safe harbour -säännöksistä ja erityisesti GloBEn aiheuttamasta admin-tuskasta. Kirjoituksen otsikko ”oletko valmis” viittaa erityisesti viimeksi mainittuun admin-tuskaan.
<h2>Lyhyt taustatarina, jos et ole vielä tutustunut Pillar 2:een / GloBE:en</h2>
Pillar 1 ja 2 ovat eräänlaiset jatko-osat OECD:n BEPS-projektille (Base erosion and profit shifting), jonka myötä kansallisia verolakeja ja verosopimuksia muovattiin historiallisen rankalla kädellä. BEPS-projektin tavoitteena oli, että kansainväliset konsernit maksavat niille kuuluvan osuuden veroja niihin maihin, joissa niiden arvonluonti tapahtuu. OECD:n ”pilareiden” tavoitteet ovat samat sillä lisäyksellä, että kansainväliset digijätit ovat Pillar 1:ssä erityishuomion kohteena. 
Pillar 1 koskettaa noin 100 globaalia yhtiötä ja noin 0-2 suomalaiskonsernia, minkä vuoksi useimmat konsernit voivat huoletta sivuuttaa Pillar 1:n, elleivät sitten soveltamisrajat joskus tulevaisuudessa laske nykyisistä (liikevaihto EUR 20 mrd ja kannattavuus yli 10%:ia). 
Pillar 2 = GloBE rules + STTR. Jälkimmäinen lyhenne tulee sanoista Subject To Tax Rule, joka on eräänlainen mimimivero sekin. STTR:n puitteissa lähdevaltio saa oikeuden verottaa 9 %:iin asti korkoja, rojalteja ja tiettyjä ”liukkaasti liikkuvia maksuja” (”payments of mobile nature”), siltä osin kuin kyseisiä maksuja on verotettu maksun saajavaltiossa alle 9 %:n minimiverokannalla. STTR saatetaan voimaan verosopimuksia muuttamalla, käytännössä monenvälisellä yleissopimuksella (Multilateral Instrument). 
Vaikka myös STTR on säännöstönä mielenkiintoinen ja saattaa tulla välillä sovellettavaksikin, sen merkittävyys ei ole lähelläkään GloBE-sääntöjä konserneille aiheutuvan verovaikutuksen tai admin-tuskan näkökulmasta. 
<h2>Mallisäännöt, mitä uutta ja olennaista?</h2>
GloBE-sääntöjen yleiskuvaa avattiin jo lokakuussa 2020 julkaistussa <a href="https://www.oecd.org/tax/beps/tax-challenges-arising-from-digitalisation-report-on-pillar-two-blueprint-abb4c3d1-en.htm">Pillar 2 blueprint</a> -raportissa. Raportti jätti avoimeksi paljon yksityiskohtia, joihin nyt julkaistut mallisäännöt antavat vastauksia.
Mallisäännöt eivät sisällä uusia safe harbour -sääntöjä tai muita helpotuksia suhteessa jo tiedossa olleisiin. De miminis -sääntö rajaa GloBE:n ulkopuolelle toimintamaat, joiden liikevaihto on alle EUR 10m ja GloBE-tulos alle EUR 1m. Palkkoihin ja aineellisiin pysyviin vastaaviin perustuva ”substance-based carveout” toteutuu sekin suunnitellusti (vähennysprosentit ovat alussa suurempia ja laskevat 10 vuoden aikana 5 prosenttiin).
Uusia safe harbour -sääntöjä saatetaan ottaa vielä myöhemmin käyttöön, kun OECD saa vuoden 2022 loppuun mennessä valmiiksi ns. GloBE Implementation Framework -projektinsa, jonka puitteissa luodaan GloBE:n hallinnollisia sääntöjä, ohjeita ja GloBE-malliverolomake. 
Mielenkiintoinen uusi helpotus mallisäännöissä on ns. ”Qualified Refundable Tax Credits”, jotka voidaan ETR-laskennassa huomioida tuottoina, sen sijaan että hyvitys pienentäisi maksettujen verojen määrää. Säännöllä voi soveltuessaan olla merkittävä GloBE ETR:ä kasvattava vaikutus esimerkiksi tiettyjen valtioiden jakaessa ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtääviä veronhyvityksiä.
Ehkä tärkein huomioitava asia mallisäännöissä on ns. ”Deferred tax approach”, joka toteutuu kuten syksyllä kiertäneet huhut uumoilivat. Näin ollen laskennallisten verojen muutos huomioidaan GloBE ETR:n laskennassa, ainakin tietyin edellytyksin ja rajoituksin. Muutama mielenkiintoinen yksityiskohta tähän liittyen:
<ol>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Laskennallisten verojen alas- ja ylöskirjausten (valuation allowance) vaikutus eliminoidaan. Tämä onkin järkevää, jottei kirjanpitoteknisillä arvostuskysymyksillä vaikuteta verotukseen. 
</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Laskennalliset verosaamiset ja -velat lasketaan uudelleen 15 %:n verokannalla, paitsi jos kyseisen maan verokanta on alhaisempi (+ muita rajoitusehtoja). Tämän säännön järkevyyttä täytyy miettiä excel-mallinnusten äärellä joulun jälkeen. </li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">Siirtymäsäännöksen nojalla GloBE:n voimaantuloa edeltävät laskennalliset verosaamiset ja -velat voidaan huomioida GloBE ETR:n laskennassa tietyin rajoituksin. 
</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">”Pitkäaikaiset laskennalliset verovelat”: GloBE ETR -laskennassa huomioidut laskennalliset verovelat reversoidaan GloBE-laskennassa viidentenä vuotena niiden kirjaamisesta (pienentää ETR:ää), mikäli kyseinen verovelka ei ole sitä ennen tullut ”maksettavaksi”. 
</li>
</ol>
<h2>GloBE, mitä siitä pitäisi ajatella?</h2>
Konsernien verolaskenta- ja tax compliance -prosessien näkökulmasta GloBE on järkyttävä admin-tuskaa aiheuttava painajainen. Olen vahvasti sitä mieltä, että GloBE:n monimutkaisuutta ei voi liikaa korostaa. Toki kyse ei ole tälläkään kertaa rakettitieteestä, ja vaikutusarviota laskettaessa (kuinka paljon lisäveroa tulee maksettavaksi) voidaan unohtaa lillukanvarret.
Suurinta tuskaa tulee varmasti aiheuttamaan vuosittainen compliance-harjoitus, jossa maakohtaiset GloBE ETR:t, yhtiökohtaiset top-up taxit, IIR creditit, local tax carry forwardit, carveoutit ja kaikki muut uudet mielenkiintoiset konseptit täytyy jotenkin runnoa yhtiön prosessien läpi – vaikka ei tulisi senttiäkään lisäveroa maksettavaksi. Vuosittaisen hauskan lisäksi GloBE:lla on omat vaikutuksensa myös verolaskentaan, jota yleensä tehdään kvartaaleittain. 
Oletko siis valmis GloBE:n tulemiseen? 
Jotta en kuulosta liian synkältä, niin nyt on toisaalta oivallinen hetki katsoa verolaskennan ja raportoinnin prosessit kokonaisuutena kuntoon, huomioiden verolaskennan perusprosessit, Pillar 2 GloBE ja kirsikkana kakun päälle vielä Public CbCr (country by country reporting, tulossa voimaan 2024). Admin-tuskaan saa helpotusta esim. soittamalla allekirjoittaneelle.
Aiheesta lisää: 
<ul>
<li><a href="https://www.pwc.com/gx/en/tax/newsletters/tax-policy-bulletin/assets/pwc-oecd-releases-pillar-2-15-minimum-effective-tax-rate-model-rules.pdf">PwC Tax Policy Alert 20.12.2021</a></li>
<li><a href="https://view.us.info.pwc.com/?qs=f69f0895920e95579caefa9136f08b9ae5fe4ae824992994c108d8a48fb9834eb54a64fd8621ee516934b0970f139b8de508ad6b477f207a791fb79168f35cebca944edeeea4a8f0">European Commission&#8217;s Directive proposal on implementing Pillar Two 15% minimum effective tax rate in the EU</a></li>
</ul>

Pillar 2 GloBE tulee, oletko valmis?

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Yhtiön omistus osakaskohtaisiin holdingyhtiöihin – uusia keinoja työkalupakkiin

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Markus Joensuu

Palvelumme

Muut lukivat myös

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa