PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Mitä ovat automaattiset viranomaispäätökset?
Oikeustieteellisten opintojeni alkutaipaleella tiedekunnan varadekaani havainnollisti oikeuden ja politiikan vuorovaikutussuhdetta uusille opiskelijoille kuvailemalla politiikkaa rumaksi toukaksi, josta oikeuden kaunis perhonen kuoriutuu. Oikeustieteilijät eivät mielellään myöntäisi toukalla olevan mitään tekemistä perhosen kanssa. Tässä artikkelissa käsiteltävä toukka on pääministeri Orpon <a href="https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/6/4">hallitusohjelman kirjaus</a> &#8220;Hallitus mahdollistaa tekoälyn avulla tehtävät automaattiset viranomaispäätökset.&#8221;
Automaattisilla viranomaispäätöksillä tarkoitetaan <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434#O2L8bP53e">hallintolakiin vastikään lisätyn 8 b luvun 53 e §:n</a> sekä <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2019/20190906#L1P2">tiedonhallintalain 1 luvun 2 §:n</a> mukaan asiankäsittelyn päättävän ratkaisun antamista automaattisella tietojenkäsittelyllä ilman ratkaisun antamista ihmisen tarkistettavaksi ja hyväksyttäväksi. Kyse on tietokoneohjelman itsenäisesti antamista päätöksistä, eikä esimerkiksi päätöksen tueksi annettavasta neuvonnasta. <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434#O2L8bP53e">Hallintolain 8 b luvun 53 e §:n toisen momentin</a> mukaan automaattisesti ratkaistavaan asiaan ei saa liittyä tapauskohtaista harkintaa tai virkamiehen on ratkaistava harkintaa vaativa asia etukäteen ennen koneen käsittelyä. <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731?search%5Btype%5D=pika&amp;search%5Bpika%5D=perustuslaki#L1P2">Päätöksenteon tulee perustua lakiin</a> ja tämän varmistamiseksi automaation koko päättelyketjun tulee olla tiedossa etukäteen. Automaattisesta päätöksenteosta voi lukea lisää <a href="https://uutishuone.pwc.fi/litigaationurkka-kryptomiljonaareja-ja-muita-verohallinnon-automaattisen-paatoksenteon-aikaansaannoksia">täältä</a>.
Viranomaisten päätösautomaatit ja tekoäly
Lait estävät nykymuodossaan tekoälyn käytön automaattisten viranomaispäätösten antamisessa. Tekoälylle voidaan antaa puhujasta riippuen monia merkityksiä, mutta ohjelmoinnin yhteydessä sillä yleensä tarkoitetaan koneoppimista, eli koneen tai ohjelman kykyä oppia kokemuksesta ilman ohjelmoijan työpanosta. Ennalta määritettyjen sääntöjen sijaan koneoppiva ohjelma kykenee vaihtoehtoja punnitsevan algoritmin ja ohjelmalle asetettujen tavoitteiden perusteella “harkintaan”, jolloin ohjelmoijien ei tarvitse ratkaista jokaista tilannetta etukäteen. Lain mukaan automaattisia viranomaispäätöksiä voidaan kuitenkin tehdä vain rutiinitapauksissa ilman tapauskohtaista harkintaa, eli asioissa joiden ratkaisu on jo etukäteen tiedossa.
Tekoälyn käytön ongelmallisuus ei myöskään poistu edellä mainittuja lakeja muuttamalla. Oikeusvaltiossa <a href="https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731?search%5Btype%5D=pika&amp;search%5Bpika%5D=perustuslaki#L1P2">julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin</a>, ja sitä tekoäly ei tee. Vaikka tekoälyä hyödyntävän päätösautomaatin opettaisi tunnistamaan hyvän ja lainmukaisen viranomaispäätöksen aiempien päätösten perusteella, ohjelma ei perustaisi automaattisesti tekemiään päätöksiä lain kirjaimeen vaan hahmotelmaan parhaiten opetusdataa vastaavasta lopputuloksesta.
Havainnollistetaan asian ongelmallisuutta käytännön esimerkillä. Tekoälyohjelman voi opettaa tunnistamaan valokuvasta, onko kuvassa susi vai koira. Uudenkarhean susi-/koiratunnistimemme toimintaa tarkastelemalla ei kuitenkaan voida sanoa, miksi ohjelma päätyy kulloiseenkin tulokseen. Ohjelma voisi lajitella sudet ja koirat oikein myös huomattuaan susikuvissa olevan koirakuvia todennäköisemmin lunta, eikä se näkyisi ulospäin. Tämän valuvian vuoksi valvomatonta tekoälyä ei voida laittaa virkamiehen tilalle päätöksentekijäksi. Ihmisen on edelleen istuttava kuskin paikalla eikä kyytiläisenä.
Tekoälyn hyödyntäminen julkisella sektorilla
Vaikka tästä toukasta ei tule perhosta, oppivaa tekoälyä voidaan käyttää päätösten tekijän sijasta myös päätöksenteon tukena. Sitran selvityksessä <a href="https://www.sitra.fi/julkaisut/tekoalyn-kayttomahdollisuudet-julkisella-sektorilla/">Tekoälyn käyttömahdollisuudet julkisella sektorilla</a> optimaalisiksi aloiksi tekoälyn käytön hyödyntämiselle on nostettu: 
<ul>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">infrastruktuurin käytön valvonta ja resurssitarpeiden ennakointi,</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">tutkimuksen ja datavisualisointien tuottaminen,</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">tiedonhaun, käännöstyön ja dokumenttien laadinnan automatisointi,</li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">ympäristöllisten, sosiaalisten tai taloudellisten anomalioiden tunnistaminen ja ennakointi, sekä </li>
<li style="font-weight: 400;" aria-level="1">tilastolliseen analyysiin perustuva tietojohtaminen.</li>
</ul>
Forrester on luokitellut PwC:n <a href="https://www.pwc.com/gx/en/news-room/analyst-citations/analyst-relations/forrester-ai-service-providers-2022.html">johtavaksi teköälykonsultointitaloksi</a> viimeisten neljän vuoden ajan. PwC on solminut tekoälykumppanuuksia ja investoi jatkuvasti laajentaakseen ja skaalatakseen tekoälyominaisuuksia. Voimme auttaa tekoälyn vastuullisessa käyttöönotossa kaikissa prosessin vaiheissa aina alustavista arvioista ja implementoinnista hallintamallin ja tekoälystrategian luomiseen.
<a href="https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060352439">Kirjoittajan gradu viranomaisten automaattisesta päätöksenteosta</a>

Poiminta hallitusohjelmasta – tekoäly päätöksentekijänä

Aiheeseen liittyvät sisällöt

Lakiosaston tulevaisuus – uusi rooli liiketoiminnan mahdollistajana?

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Tekoäly toimitusketjujen hallinnassa: proaktiivisuus ja tehokkuus käden ulottuvilla

EU-rintamalla ei mitään uutta – vihjeitä Belgian kunnianhimoisten verotavoitteiden etenemisestä

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Riku Siivonen

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa