PwC Suomi on nimittänyt kolme uutta, kokenutta asiantuntijaa eri tehtäviin. Daniel Pasternack Daniel Pasternack (KTT) on nimitetty 12.8.2024 alkaen Senior Advisoriksi PwC Suomen Advisory-liiketoimintaan, jossa hän keskittyy erityisesti pankki- ja rahoitussektorin asiakkuuksiin sekä perheiden sijoitusyrityksiin. Daniel on erittäin kokenut Financial Services -toimialan ammattilainen ja tehnyt mittavan uran suomalaisessa varainhoitosektorissa useassa eri yrityksessä, viimeisimpänä Evlillä ja...

PwC Suomelle kaksi uutta partneria ja Senior Advisor

Vastoin yleistä käsitystä suomalaiset listayhtiöt ostavat verrattain paljon ulkomaalaisia yrityksiä, paljastaa PwC:n tuore selvitys. Suomalaisten listayhtiöiden vuosina 2018–2024 tekemiä yrityskauppoja analysoiva selvitys osoittaa, että miltei puolet hankinnoista tehtiin kotimaan rajojen ulkopuolelta. Nämä hankinnat olivat myös kauppahinnaltaan arvokkaampia kuin paikalliset yritysostot. PwC:n Nasdaq Helsingin listayhtiöiden yritysostoja tarkasteleva selvitys osoittaa, että yrityskaupoista kappalemääräisesti laskettuna hieman alle puolet...

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi paransi merkittävästi sijoitustaan PwC:n nuorisotyöllisyysindeksissä ja nousi vuodesta 2022 seitsemän sijaa. Suomi sijoittuu vertailussa mukana olleista 38 OECD-maasta sijalle 15. Indeksin kärkipaikalle ylsi Alankomaat. Suomen sijoitus PwC:n globaalissa Youth Employment Index -selvityksessä koheni tänä vuonna merkittävästi, kun se nousi vertailun sijalle 15. Muista Pohjoismaista parhaiten menestyi Islanti, joka on vertailussa kolmen parhaan maan joukossa....

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Mediassa on viime viikkoina käytetty termiä “joustopesu” kuvaamaan tilannetta, jossa työnantaja antaa nykyisille ja potentiaalisille työntekijöille kuvan todellisuutta joustavammista käytännöistä erityisesti työntekopaikan suhteen. Käytännössä tämä on tarkoittanut sitä, että on puhuttu ja jopa mainostettu joustavia etätyökäytäntöjä, vaikka todellisuudessa työntekijöitä on velvoitettu tulemaan toimistolle. Miksi työnantajat haksahtavat joustopesuun? Vaikka työmarkkinatilanne on palannut viime vuosien aikana takaisin...

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!

Häirintä työpaikalla on yhä edelleen ajankohtainen aihe. Häirinnästä on kyse silloin, kun henkilö on toistuvasti ja pitkäkestoisesti loukkaavan tai alistavan käyttäytymisen kohteena ja tästä aiheutuu hänelle terveyshaittaa. Häirintää voidaan kutsua arkikielessä myös nimellä työpaikkakiusaaminen ja sitä voi tapahtua paitsi työntekijöiden välillä, myös esihenkilön ja alaisen välillä. Työnantajalla on velvollisuus selvittää tilanne sekä puuttua häirintään ja...

Häirintään työpaikalla on suhtauduttava vakavasti

Ruotsin hallitus perusti vuonna 2021 komitean arvioimaan korkorajoitussäännösten mahdollisia muutostarpeita. Komitea on 31.5.2024 julkaisemassaan raportissa esittänyt useita muutoksia nykyisiin korkovähennysrajoituksiin. PwC Ruotsi on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeiset muutokset Konserniyksiköille otettaisiin käyttöön yhteinen konsernilaskenta nettokorkojen ja vähennysten laskemiseksi. Yhtiöt, joilla on mahdollisuus antaa toisilleen konserniavustuksia, muodostaisivat yhteisen laskentayksikön, jonka sisällä ne voivat tasata nettokorkojaan. Safe harbour...

Muutoksia Ruotsin korkorajoitussääntöihin

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveroksi kutsutun uuden veron. Vero koostuu kolmesta lähteestä ja on voimassa väliaikaisesti vuoden 2028 loppuun saakka. PwC Viro on uutisoinut aiheesta täällä. Keskeinen sisältö Arvonlisävero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin (arvonlisäveroa korotettiin jo 20 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2024) 1.1.2025 alkaen. Luonnollisten henkilöiden tulovero nousee kahdella prosenttiyksiköllä 24 prosenttiin 1.1.2026 alkaen....

Viro aikoo ottaa käyttöön puolustusveron – yrityksille uusi kahden prosentin vero

Henkilötietojen käsittelyssä ja tietoturvan ylläpitämisessä on monia haasteita, ja virheitä voi tapahtua helposti. Tässä artikkelissa käydään läpi yleisiä virheitä henkilötietojen käsittelyssä ja annetaan lyhyet muistisäännöt niiden välttämiseksi. Puutteellinen käsittelyperuste Henkilötietojen käsittely edellyttää aina, että käsittelylle on olemassa joku laissa mainittu peruste. EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset käsittelyperusteet ovat: rekisteröidyn suostumus sopimus rekisterinpitäjän lakisääteinen velvoite elintärkeiden etujen...

Viisi tavallista virhettä henkilötietojen käsittelyssä – ja kuinka välttää ne

Polttoaineiden jakeluun kohdistuva päästökauppa (ETS2) on uusi, EU:n yhteinen päästökauppavelvoite fossiilisia polttoaineita jakeleville, valmisteverovelvollisille toimijoille. Jakelijoiden päästökauppa aiheuttaa uusia viranomaisvelvoitteita toimijoille, joilla on energiatuotteisiin liittyviä valmisteverorekisteröintejä. Velvoite koskee nestemäisiä ja kaasumaisia, fossiilisia polttoaineita. Toimijoiden tulee rekisteröityä ja aloittaa raportointi Energiavirastolle vuoden 2025 alkupuoliskolla. Mikä on ETS2? Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa uutta lakia fossiilisen polttoaineen...

Polttoainejakelijoiden päästökaupasta lisävelvoitteita valmisteverolupien haltijoille

Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne trusteja, monessa maassa ne ovat tavallinen väline esimerkiksi perhevarallisuuden hallinnointiin. KHO:n tuoreen päätöksen mukaisesti varoja ei kuitenkaan voi luovuttaa trustiin ilman luovutusvoittoverotusta. Samalla tapaus osoittaa selvän sääntelyn puuttumisen ongelmat. Suomen verolainsäädäntö ei tunne trusteja, eikä se sisällä nimenomaisia trusteja koskevia säännöksiä. Oikeuskäytännössä harvat trusteja koskevat ratkaisut ovatkin siksi perustuneet tapauskohtaiseen...

Omaisuuden luovutus trustiin voi olla veronalainen luovutus

Monissa organisaatioissa perinteisen HR:n on korvannut jokin uudella, modernimmalla termillä kutsuttava toiminto, kuten People Operations tai People and Culture. Joissain yhteyksissä henkilöstöön liittyvistä toiminnoista puhutaan termillä “moderni HR” ikään kuin korostaen sitä, ettei kyse ole mistään pölyttyneestä viime vuosituhannelle jämähtäneestä osastosta tai vain nimensä mukaisesti henkilöstöresursseista. Henkilöstötoimintojen nimeämiseen liittyvä semantiikka osoittaa, että työelämä on muuttunut...

Tehokas ja tuottava HR – miten pysyä aallonharjalla?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<p>PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä, joiden liikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa, verrattiin samankokoisiin Helsingin pörssin small cap -listayhtiöihin eli pienyhtiöihin.</p>
<p>Listaamattomissa yrityksissä hallitusten jäsenten ja johdon palkkiot kasvavat yrityksen koon kasvaessa, mikä vastaa hyvin listayhtiömaailmaa. Listayhtiöissä hallitusten jäsenten vuosipalkkiot ovat kuitenkin keskimäärin 10 000 euroa enemmän kuin samankokoisissa listaamattomissa yhtiöissä. Sama ilmiö näkyy johdon palkitsemisessa, ja listaus nostaa etenkin toimitusjohtajan ja talousjohtajan palkitsemisen tasoa keskimäärin 15–20 %.</p>
<p>&#8220;On selvää, että listaus nostaa palkkioita, sillä sääntely on listatuissa yhtiöissä erilaisessa asemassa kuin listaamattomissa. Listaamattomissa yhtiöissä hallituksen jäsenet omistavat usein enemmän kohdeyhtiötä, jolloin palkkio tulee myös osakeomistuksen ja osinkojen kautta&#8221;, selventää palkitsemisselvityksistä PwC Suomella vastaava johtaja <strong>Leena Tyynilä</strong>.</p>
<p>Listaamattomissa yrityksissä hallituksen puheenjohtajan ja jäsenen palkkioissa on pienempi ero kuin listayhtiöissä. Listaamattomissa puheenjohtaja saa keskimäärin 1,8-kertaista palkkiota suhteessa jäseneen. Small- sekä mid cap -listayhtiöissä vastaava palkkio on 1,9-kertainen ja large cap -listayhtiöissä 2,3-kertainen. Puheenjohtajan palkkion suuruus selittyy Tyynilän mukaan sillä, että puheenjohtajilla on huomattavasti isompi työmäärä jäseneen verrattuna eikä palkkio välttämättä edes vastaa työmäärää.</p>
<p>Kokouspalkkiot ovat suurimmissa listaamattomissa yhtiöissä pieniin listayhtiöihin verrattuna hieman suuremmat: kokousta kohden keskimääräinen ero on 100 euroa. Listaamattomat yhtiöt suosivat kokouspalkitsemista enemmän, ja pienimmissä listayhtiöissä tyypillisempää on pelkkä vuosipalkitseminen: 48 % listaamattomista maksaa hallitustyöskentelystä niin vuosi- kuin kokouspalkkiota, kun taas samankokoisista listayhtiöistä vastaava luku on 42 %. Puolestaan mid cap -listayhtiöissä 57 % maksaa niin vuosi- kuin kokouspalkkiota, large cap -listayhtiöissä jopa 67 %.</p>
<h2><strong>14 % listaamattomista yhtiöistä ei palkitse hallitustyöskentelystä</strong></h2>
<p>Kaikki small cap -listayhtiöt maksavat hallitustyöstä palkkiota, mutta selvityksessä mukana olleista kaikenkokoisista listaamattomista yhtiöistä vastaavasti jopa 14 % ei maksa lainkaan palkkioita.</p>
<p>&#8220;Listayhtiöissä on lähes aina hallituksen jäseniä, joilla ei ole omistusta kyseiseen yhtiöön. Uskomme, että myös listaamattomissa yhtiöissä tämä muuttunee tulevaisuudessa. Yrityskoon kasvaessa hallituksiin kootaan omistajasuvun ulkopuolisia jäseniä ja sen mukana tulee palkkiomalli kaikille&#8221;, pohtii Tyynilä.</p>
<p>Yli 40 prosentissa selvitykseen osallistuneista, ei-perheomisteisista, listaamattomista yhtiöistä on mukana hallituksen jäseniä, jotka omistavat yhtiön osakkeita, kun taas perheyrityksissä vastaava luku on yli 85 %. Listatuissa yhtiöissä osakeomistus muodostuu siten, että hallituspalkkiot maksetaan usein osittain kohdeyhtiön osakkeina. Vuonna 2022 suurimmista listayhtiöistä eli large cap -yhtiöistä yli 70 % ja kaikenkokoisista päälistayhtiöistä noin 50 % maksoi osan hallituspalkkiostaan kohdeyhtiön osakkeina.</p>
<h2><strong>Perheyritysten palkkiot pienempiä omistusten vuoksi</strong></h2>
<p>Listaamattomista yhtiöistä perheyrityksissä maksetaan hieman pienempiä hallituspalkkioita kuin muissa yhtiöissä. Selvitysaineiston mukaan perheyhtiössä jäsenelle maksetaan keskimäärin 2 000 euroa vähemmän ja puheenjohtajalle 5 000 euroa vähemmän palkkiota vuodessa. Myös kokouspalkkioita maksetaan vähemmän perheyrityksissä: lähes 70 % maksaa pelkkiä vuosipalkkioita.</p>
<p>&#8220;Perheyrityksissä palkkiot ovat pienempiä, sillä hallituksen jäsenten omistus on tyypillisesti kohdeyhtiössä suurempaa ja vuosittainen palkkio tulee osin osinkojen myötä&#8221;, kertoo Tyynilä.</p>
<h2><strong>Hallituspalkkioihin suoriteperusteisuutta</strong></h2>
<p>Koska listayhtiöissä usein osa palkkiosta maksetaan kohdeyrityksen osakkeina, jokaisella hallituksen jäsenellä on halu huolehtia yhtiön menestyksestä. Osakkeiden arvon noustessa myös hallituspalkkioiden arvo nousee. Kaikkien yhtiöiden haasteena on kuitenkin osaavien ja motivoituneiden hallituksen jäsenten löytäminen.</p>
<p>&#8220;Tulevaisuudessa listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkioihin tulee varmasti jonkinlaista suoriteperusteisuutta, kun kilpailua hyvistä osaajista käydään yhä enemmän. Palkkioita saatetaan sitoa menestykseen myös niillä hallituksen jäsenillä, joilla ei ole omistajuutta yhtiöstä&#8221;, täsmentää Tyynilä.</p>
<h2><strong>Hallituspalkkioselvitys 2024</strong></h2>
<p>PwC:n tekemä selvitys suunnattiin listaamattomille yrityksille, koska vastaavaa, yhtä laajaa selvitystä ei ole tehty. Selvityksessä analysoitiin yhteensä 137 yrityksen ja 734 hallituksen jäsenen palkkiotiedot. Osallistujista yli kolmannes on perheyrityksiä.</p>
<p>Hallituksia koskevat tiedot kerättiin yrityksiltä vuodenvaihteessa 2023–2024.</p>
<h2><strong>Lisätiedot:</strong></h2>
<p>Leena Tyynilä, johtaja, palkitsemisen palvelut, PwC Suomi, p. 020 787 8384, leena.tyynila(at)pwc.com</p>


PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

Aiheeseen liittyvät sisällöt

PwC:n selvitys paljastaa: Suomalaiset listayhtiöt shoppailevat ahkerasti ulkomailla

Suomi nuorisotyöllisyydessä 15 parhaan OECD-maan joukkoon – Alankomaat, Sveitsi ja Islanti PwC:n indeksin kärjessä

PwC selvitti: Pörssiyhtiöiden hallitusnimityksissä suurin valta Varmalla, Ilmarisella ja valtiolla

Lähes 2/3 yrityksistä luottaa olevansa valmiita EU:n uuteen kestävyysraportointidirektiiviin

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Leena Tyynilä

Muut lukivat myös

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Työnantaja, älä sorru joustopesuun!