PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Muistatko vielä vuodelta 2021 KHO:n ennakkopäätökset, jotka koskivat osakkeiden hankintavelan vähennyskelpoisuutta (KHO 2021:178 ja KHO 2021:179 – päätöksiä on tarkasteltu tarkemmin täällä)? Päätöksissään KHO vaikutti vetävän rajan suurin piirtein siten, että rakenteen suunnittelu verotehokkaaksi oli sallittua, kun se tapahtui ennen osakkeiden hankintaa riippumattomalta osapuolelta. Sen sijaan hankinnan jälkeisiä, konsernin sisäisiä järjestelyitä ei hyväksytty, jos ne...

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero nousi otsikoihin viime viikolla hallituksen kehysriihessä. Arvonlisäverokannan nosto ei yllättänyt ketään, mutta nosto 1,5 prosentilla löi veikkaajat ällikällä – ilmeisesti lähinnä siksi, että emme ole käyttäneet murtolukuja verokantoina arvonlisäverotuksessa. Liikevaihtoverotuksen aikaan oli toisin, mutta silloin verokin laskettiin verollisesta hinnasta taaksepäin. Euroopassa murtolukuja käytetään ainakin neljässä valtiossa, joten suurempaa haittaa itse murtoluku ei aiheuta.  Saimme...

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje


<p>PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä, joiden liikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa, verrattiin samankokoisiin Helsingin pörssin small cap -listayhtiöihin eli pienyhtiöihin.</p>
<p>Listaamattomissa yrityksissä hallitusten jäsenten ja johdon palkkiot kasvavat yrityksen koon kasvaessa, mikä vastaa hyvin listayhtiömaailmaa. Listayhtiöissä hallitusten jäsenten vuosipalkkiot ovat kuitenkin keskimäärin 10 000 euroa enemmän kuin samankokoisissa listaamattomissa yhtiöissä. Sama ilmiö näkyy johdon palkitsemisessa, ja listaus nostaa etenkin toimitusjohtajan ja talousjohtajan palkitsemisen tasoa keskimäärin 15–20 %.</p>
<p>&#8220;On selvää, että listaus nostaa palkkioita, sillä sääntely on listatuissa yhtiöissä erilaisessa asemassa kuin listaamattomissa. Listaamattomissa yhtiöissä hallituksen jäsenet omistavat usein enemmän kohdeyhtiötä, jolloin palkkio tulee myös osakeomistuksen ja osinkojen kautta&#8221;, selventää palkitsemisselvityksistä PwC Suomella vastaava johtaja <strong>Leena Tyynilä</strong>.</p>
<p>Listaamattomissa yrityksissä hallituksen puheenjohtajan ja jäsenen palkkioissa on pienempi ero kuin listayhtiöissä. Listaamattomissa puheenjohtaja saa keskimäärin 1,8-kertaista palkkiota suhteessa jäseneen. Small- sekä mid cap -listayhtiöissä vastaava palkkio on 1,9-kertainen ja large cap -listayhtiöissä 2,3-kertainen. Puheenjohtajan palkkion suuruus selittyy Tyynilän mukaan sillä, että puheenjohtajilla on huomattavasti isompi työmäärä jäseneen verrattuna eikä palkkio välttämättä edes vastaa työmäärää.</p>
<p>Kokouspalkkiot ovat suurimmissa listaamattomissa yhtiöissä pieniin listayhtiöihin verrattuna hieman suuremmat: kokousta kohden keskimääräinen ero on 100 euroa. Listaamattomat yhtiöt suosivat kokouspalkitsemista enemmän, ja pienimmissä listayhtiöissä tyypillisempää on pelkkä vuosipalkitseminen: 48 % listaamattomista maksaa hallitustyöskentelystä niin vuosi- kuin kokouspalkkiota, kun taas samankokoisista listayhtiöistä vastaava luku on 42 %. Puolestaan mid cap -listayhtiöissä 57 % maksaa niin vuosi- kuin kokouspalkkiota, large cap -listayhtiöissä jopa 67 %.</p>
<h2><strong>14 % listaamattomista yhtiöistä ei palkitse hallitustyöskentelystä</strong></h2>
<p>Kaikki small cap -listayhtiöt maksavat hallitustyöstä palkkiota, mutta selvityksessä mukana olleista kaikenkokoisista listaamattomista yhtiöistä vastaavasti jopa 14 % ei maksa lainkaan palkkioita.</p>
<p>&#8220;Listayhtiöissä on lähes aina hallituksen jäseniä, joilla ei ole omistusta kyseiseen yhtiöön. Uskomme, että myös listaamattomissa yhtiöissä tämä muuttunee tulevaisuudessa. Yrityskoon kasvaessa hallituksiin kootaan omistajasuvun ulkopuolisia jäseniä ja sen mukana tulee palkkiomalli kaikille&#8221;, pohtii Tyynilä.</p>
<p>Yli 40 prosentissa selvitykseen osallistuneista, ei-perheomisteisista, listaamattomista yhtiöistä on mukana hallituksen jäseniä, jotka omistavat yhtiön osakkeita, kun taas perheyrityksissä vastaava luku on yli 85 %. Listatuissa yhtiöissä osakeomistus muodostuu siten, että hallituspalkkiot maksetaan usein osittain kohdeyhtiön osakkeina. Vuonna 2022 suurimmista listayhtiöistä eli large cap -yhtiöistä yli 70 % ja kaikenkokoisista päälistayhtiöistä noin 50 % maksoi osan hallituspalkkiostaan kohdeyhtiön osakkeina.</p>
<h2><strong>Perheyritysten palkkiot pienempiä omistusten vuoksi</strong></h2>
<p>Listaamattomista yhtiöistä perheyrityksissä maksetaan hieman pienempiä hallituspalkkioita kuin muissa yhtiöissä. Selvitysaineiston mukaan perheyhtiössä jäsenelle maksetaan keskimäärin 2 000 euroa vähemmän ja puheenjohtajalle 5 000 euroa vähemmän palkkiota vuodessa. Myös kokouspalkkioita maksetaan vähemmän perheyrityksissä: lähes 70 % maksaa pelkkiä vuosipalkkioita.</p>
<p>&#8220;Perheyrityksissä palkkiot ovat pienempiä, sillä hallituksen jäsenten omistus on tyypillisesti kohdeyhtiössä suurempaa ja vuosittainen palkkio tulee osin osinkojen myötä&#8221;, kertoo Tyynilä.</p>
<h2><strong>Hallituspalkkioihin suoriteperusteisuutta</strong></h2>
<p>Koska listayhtiöissä usein osa palkkiosta maksetaan kohdeyrityksen osakkeina, jokaisella hallituksen jäsenellä on halu huolehtia yhtiön menestyksestä. Osakkeiden arvon noustessa myös hallituspalkkioiden arvo nousee. Kaikkien yhtiöiden haasteena on kuitenkin osaavien ja motivoituneiden hallituksen jäsenten löytäminen.</p>
<p>&#8220;Tulevaisuudessa listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkioihin tulee varmasti jonkinlaista suoriteperusteisuutta, kun kilpailua hyvistä osaajista käydään yhä enemmän. Palkkioita saatetaan sitoa menestykseen myös niillä hallituksen jäsenillä, joilla ei ole omistajuutta yhtiöstä&#8221;, täsmentää Tyynilä.</p>
<h2><strong>Hallituspalkkioselvitys 2024</strong></h2>
<p>PwC:n tekemä selvitys suunnattiin listaamattomille yrityksille, koska vastaavaa, yhtä laajaa selvitystä ei ole tehty. Selvityksessä analysoitiin yhteensä 137 yrityksen ja 734 hallituksen jäsenen palkkiotiedot. Osallistujista yli kolmannes on perheyrityksiä.</p>
<p>Hallituksia koskevat tiedot kerättiin yrityksiltä vuodenvaihteessa 2023–2024.</p>
<h2><strong>Lisätiedot:</strong></h2>
<p>Leena Tyynilä, johtaja, palkitsemisen palvelut, PwC Suomi, p. 020 787 8384, leena.tyynila(at)pwc.com</p>


PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

Aiheeseen liittyvät sisällöt

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Yrityskaupat ja listautumiset laskivat merkittävästi Suomessa – valoa näkyvissä jo keväällä

PwC:n globaali tutkimus: Suomi generatiivisen tekoälyn kärkimaita

Yhteyshenkilösi PwC:llä

Leena Tyynilä

Muut lukivat myös

Kummitus nimeltä Lexel

Arvonlisävero otsikoihin hallituksen kehysriihessä

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa