PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa
Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia.
Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia.
PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä, joiden liikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa, verrattiin samankokoisiin Helsingin pörssin small cap -listayhtiöihin eli pienyhtiöihin.
Listaamattomissa yrityksissä hallitusten jäsenten ja johdon palkkiot kasvavat yrityksen koon kasvaessa, mikä vastaa hyvin listayhtiömaailmaa. Listayhtiöissä hallitusten jäsenten vuosipalkkiot ovat kuitenkin keskimäärin 10 000 euroa enemmän kuin samankokoisissa listaamattomissa yhtiöissä. Sama ilmiö näkyy johdon palkitsemisessa, ja listaus nostaa etenkin toimitusjohtajan ja talousjohtajan palkitsemisen tasoa keskimäärin 15–20 %.
”On selvää, että listaus nostaa palkkioita, sillä sääntely on listatuissa yhtiöissä erilaisessa asemassa kuin listaamattomissa. Listaamattomissa yhtiöissä hallituksen jäsenet omistavat usein enemmän kohdeyhtiötä, jolloin palkkio tulee myös osakeomistuksen ja osinkojen kautta”, selventää palkitsemisselvityksistä PwC Suomella vastaava johtaja Leena Tyynilä.
Listaamattomissa yrityksissä hallituksen puheenjohtajan ja jäsenen palkkioissa on pienempi ero kuin listayhtiöissä. Listaamattomissa puheenjohtaja saa keskimäärin 1,8-kertaista palkkiota suhteessa jäseneen. Small- sekä mid cap -listayhtiöissä vastaava palkkio on 1,9-kertainen ja large cap -listayhtiöissä 2,3-kertainen. Puheenjohtajan palkkion suuruus selittyy Tyynilän mukaan sillä, että puheenjohtajilla on huomattavasti isompi työmäärä jäseneen verrattuna eikä palkkio välttämättä edes vastaa työmäärää.
Kokouspalkkiot ovat suurimmissa listaamattomissa yhtiöissä pieniin listayhtiöihin verrattuna hieman suuremmat: kokousta kohden keskimääräinen ero on 100 euroa. Listaamattomat yhtiöt suosivat kokouspalkitsemista enemmän, ja pienimmissä listayhtiöissä tyypillisempää on pelkkä vuosipalkitseminen: 48 % listaamattomista maksaa hallitustyöskentelystä niin vuosi- kuin kokouspalkkiota, kun taas samankokoisista listayhtiöistä vastaava luku on 42 %. Puolestaan mid cap -listayhtiöissä 57 % maksaa niin vuosi- kuin kokouspalkkiota, large cap -listayhtiöissä jopa 67 %.
14 % listaamattomista yhtiöistä ei palkitse hallitustyöskentelystä
Kaikki small cap -listayhtiöt maksavat hallitustyöstä palkkiota, mutta selvityksessä mukana olleista kaikenkokoisista listaamattomista yhtiöistä vastaavasti jopa 14 % ei maksa lainkaan palkkioita.
”Listayhtiöissä on lähes aina hallituksen jäseniä, joilla ei ole omistusta kyseiseen yhtiöön. Uskomme, että myös listaamattomissa yhtiöissä tämä muuttunee tulevaisuudessa. Yrityskoon kasvaessa hallituksiin kootaan omistajasuvun ulkopuolisia jäseniä ja sen mukana tulee palkkiomalli kaikille”, pohtii Tyynilä.
Yli 40 prosentissa selvitykseen osallistuneista, ei-perheomisteisista, listaamattomista yhtiöistä on mukana hallituksen jäseniä, jotka omistavat yhtiön osakkeita, kun taas perheyrityksissä vastaava luku on yli 85 %. Listatuissa yhtiöissä osakeomistus muodostuu siten, että hallituspalkkiot maksetaan usein osittain kohdeyhtiön osakkeina. Vuonna 2022 suurimmista listayhtiöistä eli large cap -yhtiöistä yli 70 % ja kaikenkokoisista päälistayhtiöistä noin 50 % maksoi osan hallituspalkkiostaan kohdeyhtiön osakkeina.
Perheyritysten palkkiot pienempiä omistusten vuoksi
Listaamattomista yhtiöistä perheyrityksissä maksetaan hieman pienempiä hallituspalkkioita kuin muissa yhtiöissä. Selvitysaineiston mukaan perheyhtiössä jäsenelle maksetaan keskimäärin 2 000 euroa vähemmän ja puheenjohtajalle 5 000 euroa vähemmän palkkiota vuodessa. Myös kokouspalkkioita maksetaan vähemmän perheyrityksissä: lähes 70 % maksaa pelkkiä vuosipalkkioita.
”Perheyrityksissä palkkiot ovat pienempiä, sillä hallituksen jäsenten omistus on tyypillisesti kohdeyhtiössä suurempaa ja vuosittainen palkkio tulee osin osinkojen myötä”, kertoo Tyynilä.
Hallituspalkkioihin suoriteperusteisuutta
Koska listayhtiöissä usein osa palkkiosta maksetaan kohdeyrityksen osakkeina, jokaisella hallituksen jäsenellä on halu huolehtia yhtiön menestyksestä. Osakkeiden arvon noustessa myös hallituspalkkioiden arvo nousee. Kaikkien yhtiöiden haasteena on kuitenkin osaavien ja motivoituneiden hallituksen jäsenten löytäminen.
”Tulevaisuudessa listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkioihin tulee varmasti jonkinlaista suoriteperusteisuutta, kun kilpailua hyvistä osaajista käydään yhä enemmän. Palkkioita saatetaan sitoa menestykseen myös niillä hallituksen jäsenillä, joilla ei ole omistajuutta yhtiöstä”, täsmentää Tyynilä.
Hallituspalkkioselvitys 2024
PwC:n tekemä selvitys suunnattiin listaamattomille yrityksille, koska vastaavaa, yhtä laajaa selvitystä ei ole tehty. Selvityksessä analysoitiin yhteensä 137 yrityksen ja 734 hallituksen jäsenen palkkiotiedot. Osallistujista yli kolmannes on perheyrityksiä.
Hallituksia koskevat tiedot kerättiin yrityksiltä vuodenvaihteessa 2023–2024.
Lisätiedot:
Leena Tyynilä, johtaja, palkitsemisen palvelut, PwC Suomi, p. 020 787 8384, leena.tyynila(at)pwc.com
