PwC selvitti: Listayhtiöiden hallitusten valiokuntatyöskentely kehittynyt merkittävästi Suomessa
Suomalaisten pienyhtiöiden valiokuntatyöskentelyssä on tapahtunut merkittävää kehitystä viimeisten viiden vuoden aikana. Yhä useammassa markkina-arvoltaan small-cap-yhtiössä on perustettu hallituksen valiokuntia, joiden monimuotoisuus on myös lisääntynyt. Tiedot ilmenevät tuoreesta PwC Suomen toteuttamasta selvityksestä.
Suomalaisten pienyhtiöiden valiokuntatyöskentelyssä on tapahtunut merkittävää kehitystä viimeisten viiden vuoden aikana. Yhä useammassa markkina-arvoltaan small-cap-yhtiössä on perustettu hallituksen valiokuntia, joiden monimuotoisuus on myös lisääntynyt. Tiedot ilmenevät tuoreesta PwC Suomen toteuttamasta selvityksestä.
PwC kartoitti hallitusten valiokuntia ja niiden toimintaa. Valiokuntien avulla hallitus voi terävöittää toimintaansa, sillä valiokunnan jäsenet pystyvät perehtymään valmisteltaviin asioihin laajemmin kuin mihin koko hallituksella on mahdollisuus.
Selvityksessä käytiin läpi kaikki suomalaiset listayhtiöt, joita oli tarkasteluhetkellä yhteensä 133. PwC toteutti vastaavan selvityksen edellisen kerran vuonna 2018. Nyt tehdyssä kartoituksessa ilmeni, että pienissä yhtiöissä hallituksen työtaakkaa jaetaan yhä enemmän valiokunnille, ja valiokuntien määrä sekä monimuotoisuus ovat myös kasvaneet.
”Pidän kehityssuuntaa erittäin hyvänä, sillä valiokuntatyöskentelyllä hallituksen toimintaa pystytään tehostamaan merkittävästi”, PwC Suomen partneri Mikko Nieminen toteaa.
Naisten osuus tarkastusvaliokuntien jäsenistä noussut
Taloudellista raportointijärjestelmää, sisäistä valvontaa, riskienhallintaa ja tilintarkastajan työtä seuraava sekä tilintarkastajan valinnan valmisteleva tarkastusvaliokunta on käytössä olevista valiokunnista yleisin. Helsingin pörssin päälistalla lähes kolme neljästä yhtiöstä on perustanut tarkastusvaliokunnan. Viime aikoina erityisesti pienempien yritysten tarkastusvaliokuntien määrä on kasvanut merkittävästi.
Kaavio: Osuus suomalaisista listayhtiöistä, joilla on tarkastusvaliokunta
Suurin osa tarkastusvaliokunnista koostuu 3–4 jäsenestä. Pienissä yhtiöissä jäseniä on keskimäärin kolme ja suurissa neljä. Keskimääräinen jäsenmäärä on kasvanut hieman vuodesta 2018; erityisesti pienissä yhtiöissä on siirrytty kahden henkilön valiokunnista kolmen jäsenen valiokuntiin.
Kaavio: Keskimääräinen tarkastusvaliokunnan jäsenmäärä
Tarkastusvaliokuntien jäsenistä 41 prosenttia on naispuolisia ja naisten osuus on kasvanut vuodesta 2018. Helsingin pörssissä on 27 yhtiötä, joiden tarkastusvaliokunnissa on naisenemmistö, ja noin 90 prosentilla yhtiöistä on ainakin yksi naisjäsen tarkastusvaliokunnassaan.
Myös ulkomaalaisten jäsenten osuus tarkastusvaliokunnissa on kasvanut viime vuosina. Tällä hetkellä neljännes tarkastusvaliokuntien jäsenistä on ulkomaalaisia. Ulkomaalaisten jäsenten osuus on suurempi mid- ja large-cap-yrityksissä, mutta niiden osuus on kasvanut merkittävästi myös small-cap-yhtiöissä.
Kaavio: Sukupuolijakauma ja kansainvälisyys tarkastusvaliokunnissa
Pienyhtiöiden tarkastusvaliokunnissa sekä naisten että ulkomaalaisten jäsenten osuus on kasvanut merkittävästi. Tämä viittaa siihen, että small-cap-yhtiöiden tarkastusvaliokuntien kokoonpano ja valiokuntatyöskentely ovat kehittymässä kohti mid- ja large-cap-yritysten tasoa.
Kaavio: Small-cap-yhtiöiden valiokuntatyöskentelyn kehitys
Yleisimmin tarkastusvaliokunnan puuttumista perustellaan sillä, että hallitus hoitaa valiokunnalle kuuluvat tehtävät tai valiokunnan perustamista ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena liiketoiminnan koon vuoksi.
”Tarkastusvaliokunnan agenda on niin laaja ja moninainen, että asioiden laadukas käsittely koko hallituksen voimin voi osoittautua vaikeaksi. Tarkastusvaliokunta tarjoaakin yritykselle toimivan tavan käsitellä vaativia talousraportointiin liittyviä kysymyksiä, jolloin hallituksen kokouksissa voidaan keskittyä laajempiin strategisiin linjauksiin”, Nieminen sanoo.
Palkitsemisvaliokunnat yleistyneet voimakkaasti
Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella yhtiön toimitusjohtajan sekä muun johdon palkitsemista koskevat asiat. Miltei kolme neljäsosaa (71 %) suomalaisista listayhtiöistä on perustanut palkitsemisvaliokunnan. Niiden käyttö on yleistynyt voimakkaasti viimeisten viiden vuoden aikana myös pienemmissä listayhtiöissä.
Kaavio: Osuus yhtiöistä, joilla on palkitsemisvaliokunta
Palkitsemisvaliokunnissa on tapahtunut vuoden 2018 jälkeen vallanvaihto: Aiemmin tavanomaisena käytäntönä oli, että hallituksen puheenjohtaja johti myös palkitsemisvaliokuntaa. Nykyään yhä useamman palkitsemisvaliokunnan vetovastuussa on hallituksen jäsen.
Kaavio: Hallituksen puheenjohtaja on palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja
”Palkitsemisvaliokunta mahdollistaa palkitsemiseen liittyvien asioiden tehokkaan käsittelyn sekä tuo yhtiön palkitsemispolitiikkaan läpinäkyvyyttä ja järjestelmällisyyttä”, Nieminen kiteyttää palkitsemisvaliokunnan merkityksen.
Pääosassa listayhtiöitä hallitusten jäsenet valitsee osakkeenomistajien nimitystoimikunta tai hallituksen valiokunta
Listayhtiöissä hallituksen jäsenten valintaa koskevan ehdotuksen laatiminen voi tapahtua hallituksessa, hallituksen nimitysvaliokunnassa tai osakkeenomistajien nimitystoimikunnassa. Vaihtoehtoisesti osakkeenomistajat voivat ehdottaa jäseniä yhtiön hallitukseen.
PwC:n aikaisemman, vuoden 2024 alussa tekemän selvityksen mukaan 53 % listayhtiöistä oli perustanut osakkeenomistajien nimitystoimikunnan valmistelemaan hallituksen jäsenten nimityksiä. Nyt tehdyn selvityksen perusteella 24 % listayhtiöistä oli perustanut hallituksen valiokunnan valmistelemaan hallituksen jäsenvalintaa. Tämä tarkoittaa sitä, että 23 % yhtiöistä valmistelun hoitaa koko hallitus tai isoimmat osakkeenomistajat vaikuttavat siihen suoraan. Kaikissa large-cap-yhtiöissä hallituksen jäsenten valinnan valmistelee joko osakkeenomistajien nimitystoimikunta tai hallituksen perustama valiokunta.
“Mielestäni on tärkeää, että hallitusten jäsenten valintaprosessi on läpinäkyvä ja myös ulkopuolisten tiedettävissä. Tervehdin ilolla sitä tosiasiaa, että osakkeenomistajien nimitystoimikunnat sekä hallituksen perustamat valiokunnat ovat viime vuosien aikana yleistyneet hyvää tahtia listayhtiöissä”, Nieminen huomauttaa.
Lisätiedot:
