PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Henkilöstörahastojen verotus on kokenut viimeisen kuukauden ajan turbulenssia sen aikaisemman lentomatkan tasaisuudesta huolimatta. Turbulenssin aiheuttajana ovat Verohallinnon julkaisemat uudet ohjeet henkilöstörahastosta saatavien tulojen verotuksesta.  Ohjeista ensimmäinen julkaistiin 11.3.2024. Ohje oli jokseenkin epäselvä ja aiheutti paljon kysymyksiä. Ehkä saadun palautteen tai runsaan kysymystulvan perusteella Verohallinto päätyi päivittämään ohjetta 23.3.2024 vain reilut kaksi viikkoa sen julkaisusta (VH/2324/00.01.00/2024)....

Turbulenssia henkilöstörahastojen verotuksessa

Suomen ja Ranskan välillä on jo vuoden 2023 alussa sovittu uudesta verosopimuksesta, jonka tarkoituksena on päivittää verosopimus vastaamaan nykyisiä tulkintoja ja käytäntöjä. Sopimuksen voimaan saattaminen etenee ja siihen liittyvä hallituksen esitys on annettu. Olennaisimmat muutokset kohdistuvat erityisesti eläkkeisiin ja portfolio-osinkoihin. Lisäksi kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmä muuttuu, ja sopimukseen tehdään muita pienempiä täsmennyksiä. Verosopimuksen keskeiset muutokset Eläkkeiden...

Verosopimus Suomen ja Ranskan välillä uudistuu – muutokset kohdistuvat lähinnä eläkkeisiin sekä osinkoihin

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Yhteen kaikkien aikojen kattavimmista maailmanlaajuisista työvoimatutkimuksista osallistui yhteensä 52 195 työntekijää 44 maasta ja alueelta. Suomesta ei tällä kertaa haastateltu ketään, mutta Euroopan maista mukana olivat esimerkiksi Ruotsi, Tanska, Irlanti, Belgia, Ranska ja Saksa. 
Tutkimuksen mukaan 35 prosenttia vastaajista aikoo pyytää työnantajaltaan lisää palkkaa seuraavan vuoden aikana. Palkkapaineita on eniten teknologia-alalla, jossa 44 prosenttia haastatelluista työntekijöistä suunnittelee pyytävänsä palkankorotusta, kun taas esimerkiksi julkisella sektorilla vastaava osuus jää 25 prosenttiin.
Palkankorotus on tärkein yksittäinen motiivi työpaikan vaihtamiseen (71 % vastaajista), mutta lähes yhtä merkittäviksi koetaan tyydyttävä työ (69 %) sekä halu olla aidosti oma itsensä työpaikalla (66 %). Lähes puolet (47 %) piti tärkeimpänä tekijänä sitä, että he voivat itse valita sijainnin, jossa tekevät töitä.
Selvää on, että ne työntekijät, jotka ilmoittivat todennäköisesti etsivänsä uutta työnantajaa seuraavan vuoden aikana, eivät ole mitä todennäköisimmin tyytyväisiä nykyiseen työnantajaansa. Kun heitä verrataan työntekijöihin, jotka eivät aio vaihtaa työpaikkaa, työpaikanvaihtoaikeissa olevat:
<ul>
<li>pitävät 14 prosenttiyksikköä pienemmällä todennäköisyydellä työtään tyydytystä antavana</li>
<li>kokevat 11 prosenttiyksikköä epätodennäköisemmin voivansa olla työssään oma itsensä</li>
<li>tuntevat 9 prosenttiyksikköä epätodennäköisemmin palkkansa olevan oikeudenmukainen.</li>
</ul>
PwC Suomen Inclusion and Diversity Leader Niina Vilskeen mukaan työntekijät haluavat pelkän palkan lisäksi enemmän päätösvaltaa työssään ja tuntea tekevänsä merkityksellisiä asioita työssään. Yritysten pitää myös pystyä tekemään enemmän nykyisten työntekijöiden osaamisen parantamiseksi.
– Kaikki nämä asiat liittyvät toisiinsa, sillä hankkimalla uutta osaamista työntekijät voivat saada haluamansa hallinnan tunteen nykyiseen työhönsä ilman, että he kokevat painetta vaihtaa muualle, Vilske sanoo.
Johtajien taas on sopeuduttava työelämän muutoksiin sekä ymmärrettävä työntekijöiden tarpeet ja odotukset. Näin he kykenevät rakentamaan sellaisia tiimejä, jotka selviytyvät menestyksekkäästi myös tulevista haasteista.
Vaikeistakin asioista pitää keskustella
Tutkimus osoittaa, että 65 prosenttia työntekijöistä keskustelee sosiaalisista ja poliittisista kysymyksistä kollegoidensa kanssa usein tai toisinaan. Luku on suurempi nuorempien työntekijöiden (69 %) ja etnisten vähemmistöjen (73 %) kohdalla.
Vaikka yritysten johto voi toisinaan suhtautua epäilevästi siihen, että työntekijät tuovat näitä mahdollisesti keskustelukulttuuria polarisoiviakin kysymyksiä työpaikalleen, on nettovaikutus tutkimuksen mukaan silti positiivinen. Työnantajan tehtävä on luoda sellainen ympäristö, jossa avoimen keskustelukulttuurin vaikutukset hyödynnetään aidosti.
Tutkimuksen mukaan työntekijät ovat myös erityisen kiinnostuneita siitä, miten heidän työnantajansa toiminta vaikuttaa talouteen, ilmastoon ja yhteiskuntaan. Reilu puolet työntekijöistä (53 %) piti tärkeänä, että heidän työnantajansa on avoin ympäristövaikutuksistaan, ja jopa kaksi kolmasosaa (65 %) piti terveyteen ja turvallisuuteen liittyvää avoimuutta ratkaisevan tärkeänä.
Avoimuus yrityksen toiminnan taloudellisista vaikutuksista ei jäänyt sekään paljoa jälkeen (60 %). Sitä seurasivat monimuotoisuus ja osallistaminen (54 %).
– Ei ole työnantajan tehtävä kertoa työntekijöille, mitä heidän on ajateltava mistäkin asiasta. Heidän on sen sijaan annettava työntekijöilleen ääni, valinnanmahdollisuus sekä turvallinen ympäristö jakaa näkemyksiään, Niina Vilske sanoo.
Muutosta kulttuuriin ja rakenteisiin
Tutkimus piirtää varsin valitettavaa kuvaa työvoiman polarisaatiosta.
Otetaan esimerkiksi sukupuolten väliset erot: naiset sanoivat seitsemän prosenttiyksikköä miehiä harvemmin saavansa kohtuullista palkkaa, mutta siitä huolimatta he pyysivät yhtä paljon harvemmin palkankorotusta. Naiset pyysivät myös kahdeksan prosenttiyksikköä miehiä epätodennäköisemmin ylennystä, ja kokevat miehiä harvemmin esihenkilönsä kuuntelevan heitä.
– On erittäin haitallista niin liiketoiminnalle kuin koko yhteiskunnalle, jos naisilla ei ole samoja mahdollisuuksia kuin miehillä kehittää osaamistaan ja edetä urallaan. Yksi nopeimmista tavoista vahvistaa työvoimaa ja estää irtisanoutumisaaltoa on varmistaa, ettei naisia jätetä missään tilanteessa huomiotta. Tämä voi vaatia merkittäviäkin muutoksia kulttuuriin, järjestelmiin ja rakenteisiin, Vilske painottaa.
Yksi merkittävimmistä polarisaation taustatekijöistä on koulutus ja osaaminen. Erot ovat suuret sellaisten työntekijöiden, joilla on korkeasti arvostettua osaamista sekä niiden välillä, joilla sitä ei ole. Tutkimusdata osoittaa, että ne työntekijät, joilla on kysyttyä osaamista, ovat todennäköisemmin tyytyväisiä työhönsä (70 %), kokevat esihenkilöidensä kuuntelevan heitä (63 %) ja heillä on lisäksi rahaa jäljellä laskujen maksamisen jälkeen (56 %).
Työntekijät sanovat tutkimuksessa, että kuroakseen umpeen osaamisvajetta yritykset investoivat nykyiseen työvoimaan kouluttamalla ja nostamalla palkkoja. Sen sijaan yritysten kerrotaan harvemmin keskittyvän automatisoinnin, ulkoistamisen ja rekrytoinnin kaltaisiin asioihin. 
Kireillä työmarkkinoilla on entistä tärkeämpää, että yritykset omaksuvat ihmislähtöisen ja teknologiapohjaisen lähestymistavan. Se tarkoittaa investointeja sekä digitaaliseen muutokseen että henkilöstön osaamiseen. Investointeja tulee ohjata tasapuolisesti kaikille työntekijöille mm. koulutustaustasta riippumatta.
<a href="https://www.pwc.com/gx/en/issues/workforce/hopes-and-fears-2022.html?WT.mc_id=CT10-PL101-DM2-TR2-LS4-ND30-TTA8-CN_GX-FY22-XLOS-Hopes-and-Fears-&amp;j=262699&amp;sfmc_sub=146218&amp;l=16_HTML&amp;u=4777364&amp;mid=510000034&amp;jb=2">Lue lisää tutkimuksesta täällä.</a>
<div style="float: left; margin: 5px;"></div>
<div style="float: left; margin: 5px;"></div>

Niina Vilske

PwC Suomen Diversity Leader