Ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu kasvaa, osoittaa PwC:n tuorein Net Zero Economy Index -analyysi. Vuonna 2023 maailman hiili-intensiteetti laski vain noin prosentin, mikä on vähiten yli kymmeneen vuoteen. ”Ilman rohkeita ja ripeitä, arvoketjun laajuisia toimia ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden välinen kuilu jatkaa kasvamistaan”, toteaa PwC Suomen partneri ja yritysvastuun neuvontapalveluiden johtaja Jussi Nokkala. PwC:n Net Zero...

Hiilestä irtautuminen hitainta vuosikymmeneen – välittömiä toimenpiteitä vaaditaan

Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n järjestämän Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi ja yleisön suosikiksi nousi tänä vuonna avaruusteknologiayritys ICEYE. Kasvunrakentaja-kilpailussa etsitään pääomasijoittajien kohdeyritysten joukosta vuoden kiinnostavinta ja innostavinta kasvutarinaa, johon liittyy tärkeänä osana kasvun rakentaminen yhteistyössä pääomasijoittajan kanssa. Kilpailun voittajan valitsee ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva vuosittain vaihtuva tuomaristo. Tuomariston muodostivat tänä vuonna hallitusammattilainen ja startup-sijoittaja Leena Niemistö, Fortumin Innovation &amp; Venturing...

ICEYE valittiin vuoden 2024 Kasvunrakentaja-kilpailun voittajaksi

Viihde- ja media-alan yhteenlaskettu, globaali liikevaihto nousi 5 prosenttia vuonna 2023, kertoo PwC:n tuore tutkimus. Kovimmassa kasvussa Suomessa olivat erityisesti elokuva-ala ja suoratoisto, kun taas kirjoihin ja lehtiin käytettiin aiempaa vähemmän rahaa. Digitaalisuus on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi valttikortti kiihtyvässä kilpailussa. Globaali viihde- ja mediatoimiala jatkoi kasvuaan vuonna 2023. PwC:n Global Entertainment &amp; Media Outlook 2024–2028...

PwC:n tutkimus: Viihteeseen ja mediaan käytetään entistä enemmän rahaa – konsertit ja elokuvat pitävät pintansa

Helsingin hovioikeus katsoi tuoreessa tuomiossaan, että vastoin henkilön omaa käsitystä hänen äidiltään saamansa varat eivät olleet laina, vaan lahja. Koska lainaksi kuvitelluista varoista ei ollut tehty lahjaveroilmoitusta, seurauksena oli ehdollista vankeutta tuomiona törkeästä veropetoksesta. Käytännössä on tavallista, että esimerkiksi vanhemmat rahoittavat lastensa taloudellisia tarpeita myös elatusvelvollisuuden päättymisen jälkeen. Sillä, miten tämä järjestetään, on kuitenkin olennainen...

Lahja, laina vai elatuslahja – miten ero ratkeaa ja voiko väärä valinta olla rikos?

Työkykyä tarkastellaan usein sairauslähtöisesti, mutta sen kokonaisvaltaiseen tukemiseen tarvitaan kuitenkin paljon laajempi näkökulma. Työkykyjohtaminen on johdon, esihenkilöiden ja työntekijöiden yhteinen tehtävä. Se edellyttää avointa vuorovaikutusta, yhteistyötä ja jatkuvaa kehittämistä. Laaja-alainen työkyvyn käsite huomioi työn ja työolojen lisäksi myös taidot, osaamisen ja elämäntilanteen. Työkykyjohtaminen tarkoittaa käytännössä työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä ja tukemista arjessa. Työkykyjohtamisessa korostuu ennaltaehkäisevä ja...

Miten työnantajan tulisi tukea työkykyä ja mielenterveyttä arjessa?

Oikeustieteen maisteri, varatuomari, MBA Leenamaija Heinonen liittyy PwC Suomen lakipalveluihin johtajaksi ja ryhtyy kehittämään sekä vetämään työoikeuspalveluita. Leenamaijalla on yli 15 vuoden kokemus työoikeudesta. Hän on työskennellyt aiemmin yli kymmenen vuoden ajan Roschier Asianajotoimistossa, ja PwC:lle Leenamaija siirtyy VTT:ltä, missä hän johti HR Legal Teamia ja toimi People Leadina. &#8220;On hienoa saada Leenamaijan kaltainen kokenut...

PwC vahvistaa työoikeuspalveluitaan – Leenamaija Heinonen johtamaan työoikeuspraktiikkaa

Recently, I had the pleasure of sitting down with Dr. Peter Gassmann, Global Leader of Strategy&amp;, to explore some topics shaping the future of strategy consulting. We spoke about the diverse roles Chief Strategy Officers (CSOs) can hold in different companies, how we as strategy consultants need to work WITH the client, not FOR the...

Key topics shaping our future

CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism) eli hiilirajamekanismi vaatii kaikkia EU-maahantuojia raportoimaan ja vuodesta 2026 alkaen, kompensoimaan hiilidioksidipäästöt tietyistä EU:n ulkopuolelta tuoduista tavaroista, kuten alumiinista, sementistä, sähköstä, lannoitteista, raudasta, teräksestä ja vedystä. Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön vaiheittain ja kuluvalla siirtymäkaudella maahantuojien on raportoitava CBAM-tavaroiden suorat ja epäsuorat päästöt Euroopan komissiolle neljännesvuosittain. Kolmen ensimmäisen raportointijakson aikana, raportin on...

CBAM-raportoinnissa siirryttiin seuraavaan vaiheeseen: yritysten on kerättävä ja raportoitava todellisia päästötietoja

Valtiovarainministeriö julkaisi luonnoksen ”eräiden suurten ilmastointineutraaliin talouteen tähtäävien investointien verohyvityksestä” ja pyytää luonnokseen lausuntoja 11.10.2024 mennessä. Kirjoitimme asiasta aiemmin kesällä, kun valmistelusta uutisoitiin. Kun otetaan huomioon, että hyvitykset pitäisi myöntää vuoden 2025 aikana, aikataulu on ylipäätään tiukka, ja tämä näkyy kieltämättä myös hallituksen esityksen luonnoksen tasossa. Nostan esiin joitain seikkoja samalla, kun käyn alla läpi,...

Suurten investointien verohyvitystä koskevan hallituksen esityksen luonnos jättää tilaa aktiiviselle lausuntopalautteelle

Luottamus on arvo, joka on ollut PwC:n toiminnan keskiössä koko yhtiön historian ajan. Suomen PwC täyttää loppuvuodesta 70 vuotta. Toimitusjohtaja Kauko Storbacka ja tietokirjailija Rachel Botsman korostivat yrityksen 70-vuotisjuhlassa luottamuksen merkitystä niin ihmisten hyvinvoinnille kuin yritysten menestykselle.  PwC:n tarkoitus on rakentaa yhteiskuntaan luottamusta ja ratkaista tärkeitä ongelmia. Luottamus oli myös PwC Suomen 70-vuotisjuhlan keskiössä, kun...

PwC:n 70-vuotisen taipaleen keskiössä luottamus 

Vuonna 2025 ensimmäiset yritykset raportoivat tilikauden 2024 tiedot EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella. Samalla näiden yritysten tulee raportoida liiketoimintansa EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus. Monia yrityksiä kuitenkin yllättää, että kestävyysraportointidirektiivi edellyttää raportointia myös EU-taksonomiasta. EU-taksonomian kelpoisuus ja mukaisuus perustuu taksonomia-asetukseen, joka määrittelee kriteerit kestävälle liiketoiminnalle. EU-taksonomian kelpoisuus tarkoittaa liiketoimintaa, joka kuuluu EU-taksonomian piiriin,...

Ovatko yritykset valmiita raportoimaan kestävyysraporteissaan myös EU-taksonomiasta?

Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua. Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida...

Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Yhteen kaikkien aikojen kattavimmista maailmanlaajuisista työvoimatutkimuksista osallistui yhteensä 52 195 työntekijää 44 maasta ja alueelta. Suomesta ei tällä kertaa haastateltu ketään, mutta Euroopan maista mukana olivat esimerkiksi Ruotsi, Tanska, Irlanti, Belgia, Ranska ja Saksa. 
Tutkimuksen mukaan 35 prosenttia vastaajista aikoo pyytää työnantajaltaan lisää palkkaa seuraavan vuoden aikana. Palkkapaineita on eniten teknologia-alalla, jossa 44 prosenttia haastatelluista työntekijöistä suunnittelee pyytävänsä palkankorotusta, kun taas esimerkiksi julkisella sektorilla vastaava osuus jää 25 prosenttiin.
Palkankorotus on tärkein yksittäinen motiivi työpaikan vaihtamiseen (71 % vastaajista), mutta lähes yhtä merkittäviksi koetaan tyydyttävä työ (69 %) sekä halu olla aidosti oma itsensä työpaikalla (66 %). Lähes puolet (47 %) piti tärkeimpänä tekijänä sitä, että he voivat itse valita sijainnin, jossa tekevät töitä.
Selvää on, että ne työntekijät, jotka ilmoittivat todennäköisesti etsivänsä uutta työnantajaa seuraavan vuoden aikana, eivät ole mitä todennäköisimmin tyytyväisiä nykyiseen työnantajaansa. Kun heitä verrataan työntekijöihin, jotka eivät aio vaihtaa työpaikkaa, työpaikanvaihtoaikeissa olevat:
<ul>
<li>pitävät 14 prosenttiyksikköä pienemmällä todennäköisyydellä työtään tyydytystä antavana</li>
<li>kokevat 11 prosenttiyksikköä epätodennäköisemmin voivansa olla työssään oma itsensä</li>
<li>tuntevat 9 prosenttiyksikköä epätodennäköisemmin palkkansa olevan oikeudenmukainen.</li>
</ul>
PwC Suomen Inclusion and Diversity Leader Niina Vilskeen mukaan työntekijät haluavat pelkän palkan lisäksi enemmän päätösvaltaa työssään ja tuntea tekevänsä merkityksellisiä asioita työssään. Yritysten pitää myös pystyä tekemään enemmän nykyisten työntekijöiden osaamisen parantamiseksi.
– Kaikki nämä asiat liittyvät toisiinsa, sillä hankkimalla uutta osaamista työntekijät voivat saada haluamansa hallinnan tunteen nykyiseen työhönsä ilman, että he kokevat painetta vaihtaa muualle, Vilske sanoo.
Johtajien taas on sopeuduttava työelämän muutoksiin sekä ymmärrettävä työntekijöiden tarpeet ja odotukset. Näin he kykenevät rakentamaan sellaisia tiimejä, jotka selviytyvät menestyksekkäästi myös tulevista haasteista.
Vaikeistakin asioista pitää keskustella
Tutkimus osoittaa, että 65 prosenttia työntekijöistä keskustelee sosiaalisista ja poliittisista kysymyksistä kollegoidensa kanssa usein tai toisinaan. Luku on suurempi nuorempien työntekijöiden (69 %) ja etnisten vähemmistöjen (73 %) kohdalla.
Vaikka yritysten johto voi toisinaan suhtautua epäilevästi siihen, että työntekijät tuovat näitä mahdollisesti keskustelukulttuuria polarisoiviakin kysymyksiä työpaikalleen, on nettovaikutus tutkimuksen mukaan silti positiivinen. Työnantajan tehtävä on luoda sellainen ympäristö, jossa avoimen keskustelukulttuurin vaikutukset hyödynnetään aidosti.
Tutkimuksen mukaan työntekijät ovat myös erityisen kiinnostuneita siitä, miten heidän työnantajansa toiminta vaikuttaa talouteen, ilmastoon ja yhteiskuntaan. Reilu puolet työntekijöistä (53 %) piti tärkeänä, että heidän työnantajansa on avoin ympäristövaikutuksistaan, ja jopa kaksi kolmasosaa (65 %) piti terveyteen ja turvallisuuteen liittyvää avoimuutta ratkaisevan tärkeänä.
Avoimuus yrityksen toiminnan taloudellisista vaikutuksista ei jäänyt sekään paljoa jälkeen (60 %). Sitä seurasivat monimuotoisuus ja osallistaminen (54 %).
– Ei ole työnantajan tehtävä kertoa työntekijöille, mitä heidän on ajateltava mistäkin asiasta. Heidän on sen sijaan annettava työntekijöilleen ääni, valinnanmahdollisuus sekä turvallinen ympäristö jakaa näkemyksiään, Niina Vilske sanoo.
Muutosta kulttuuriin ja rakenteisiin
Tutkimus piirtää varsin valitettavaa kuvaa työvoiman polarisaatiosta.
Otetaan esimerkiksi sukupuolten väliset erot: naiset sanoivat seitsemän prosenttiyksikköä miehiä harvemmin saavansa kohtuullista palkkaa, mutta siitä huolimatta he pyysivät yhtä paljon harvemmin palkankorotusta. Naiset pyysivät myös kahdeksan prosenttiyksikköä miehiä epätodennäköisemmin ylennystä, ja kokevat miehiä harvemmin esihenkilönsä kuuntelevan heitä.
– On erittäin haitallista niin liiketoiminnalle kuin koko yhteiskunnalle, jos naisilla ei ole samoja mahdollisuuksia kuin miehillä kehittää osaamistaan ja edetä urallaan. Yksi nopeimmista tavoista vahvistaa työvoimaa ja estää irtisanoutumisaaltoa on varmistaa, ettei naisia jätetä missään tilanteessa huomiotta. Tämä voi vaatia merkittäviäkin muutoksia kulttuuriin, järjestelmiin ja rakenteisiin, Vilske painottaa.
Yksi merkittävimmistä polarisaation taustatekijöistä on koulutus ja osaaminen. Erot ovat suuret sellaisten työntekijöiden, joilla on korkeasti arvostettua osaamista sekä niiden välillä, joilla sitä ei ole. Tutkimusdata osoittaa, että ne työntekijät, joilla on kysyttyä osaamista, ovat todennäköisemmin tyytyväisiä työhönsä (70 %), kokevat esihenkilöidensä kuuntelevan heitä (63 %) ja heillä on lisäksi rahaa jäljellä laskujen maksamisen jälkeen (56 %).
Työntekijät sanovat tutkimuksessa, että kuroakseen umpeen osaamisvajetta yritykset investoivat nykyiseen työvoimaan kouluttamalla ja nostamalla palkkoja. Sen sijaan yritysten kerrotaan harvemmin keskittyvän automatisoinnin, ulkoistamisen ja rekrytoinnin kaltaisiin asioihin. 
Kireillä työmarkkinoilla on entistä tärkeämpää, että yritykset omaksuvat ihmislähtöisen ja teknologiapohjaisen lähestymistavan. Se tarkoittaa investointeja sekä digitaaliseen muutokseen että henkilöstön osaamiseen. Investointeja tulee ohjata tasapuolisesti kaikille työntekijöille mm. koulutustaustasta riippumatta.
<a href="https://www.pwc.com/gx/en/issues/workforce/hopes-and-fears-2022.html?WT.mc_id=CT10-PL101-DM2-TR2-LS4-ND30-TTA8-CN_GX-FY22-XLOS-Hopes-and-Fears-&amp;j=262699&amp;sfmc_sub=146218&amp;l=16_HTML&amp;u=4777364&amp;mid=510000034&amp;jb=2">Lue lisää tutkimuksesta täällä.</a>
<div style="float: left; margin: 5px;"></div>
<div style="float: left; margin: 5px;"></div>