PwC:n tutkimus vahvistaa: kestävyysdataa päätöksenteossa hyödyntävät yritykset saavat siitä merkittävää arvoa
PwC:n Global Sustainability Reporting Survey -tutkimus paljastaa, että 28 % kestävyystietoja raportoineista suuryrityksistä kertoo saavansa raportoinnista merkittävää liiketoimintahyötyä. Eniten arvoa saavissa yrityksissä kestävyysdataa hyödynnetään laajasti strategian, riskienhallinnan, rahoituksen ja henkilöstön kehittämisen tukena. Neljä kymmenestä yrityksestä EU-alueella aikookin julkaista kestävyysraporttinsa alkuperäisen aikataulun mukaisesti, vaikka EU:n kestävyysraportointivelvoitteet kevenevät ja osa yrityksistä lykkää niiden soveltamista.
PwC:n Global Sustainability Reporting Survey -tutkimus paljastaa, että 28 % kestävyystietoja raportoineista suuryrityksistä kertoo saavansa raportoinnista merkittävää liiketoimintahyötyä. Eniten arvoa saavissa yrityksissä kestävyysdataa hyödynnetään laajasti strategian, riskienhallinnan, rahoituksen ja henkilöstön kehittämisen tukena. Neljä kymmenestä yrityksestä EU-alueella aikookin julkaista kestävyysraporttinsa alkuperäisen aikataulun mukaisesti, vaikka EU:n kestävyysraportointivelvoitteet kevenevät ja osa yrityksistä lykkää niiden soveltamista.
PwC:n tuoreen tutkimuksen mukaan suurin osa kestävyysraportin julkaisseista yrityksistä kokee saavansa raportoinnista liiketoiminnallista hyötyä. Yli neljäsosa (28 %) arvioi hyötyjen olevan merkittävät.
Yritysten välillä on kuitenkin selvä ero siinä, miten ne hyödyntävät raportointidataa päätöksenteossa. Kestävyysraportoinnista eniten hyötyä saavat yritykset käyttävät sen tuottamaa tietoa päätöksenteon tukena paljon laajemmin kuin muut: yli kolmannes (38 %) yrityksistä hyödyntää dataa aktiivisesti liiketoimintastrategian suunnittelussa, kun muissa yrityksissä osuus on vain 11 %.
Ero näkyy myös muilla osa-alueilla. Hyötyjä saavissa yrityksissä raportointitietoa käytetään useammin muun muassa sääntelyn noudattamisen suunnittelussa (48 % vs. 15 %), riskienhallinnassa (38 % vs. 13 %), toimitusketjujen kehittämisessä (28 % vs. 7 %), rahoituksessa ja investoinneissa (22 % vs. 5 %) sekä henkilöstön kehittämisessä (20 % vs. 5 %).
”Kestävyysraportointi tuottaa arvoa silloin, kun tietoa todella hyödynnetään päätöksenteossa. Edelläkävijät käyttävät raportointia osana liiketoiminnan kehittämistä, eivät vain lakisääteisenä velvoitteena”, PwC Suomen partneri ja CSRD-asiantuntija Mikael Niskala sanoo.
Raportointiin panostavat yritykset keräävät suurimmat hyödyt
Merkittävää arvoa raportoinnista saavat yritykset myös panostavat siihen enemmän: yli puolet (56 %) kertoo lisänneensä raportointiresursseja tuntuvasti viimeisen vuoden aikana, kun kaikista vastaajista näin on tehnyt neljäsosa. Niskalan mukaan tulokset osoittavat, että kestävyysraportointi on siirtymässä sääntelyvelvoitteesta strategiseksi työkaluksi. Raportointi myös tukee yritysten pitkäjänteistä kilpailukykyä ja riskienhallintaa.
”Kestävyysnäkökulman, kuten ilmastonmuutoksen, luonnonvarojen niukkuuden ja ihmisoikeuskysymysten, hallinta nähdään entistä useammin liiketoimintamahdollisuutena. Yritykset, jotka eivät huolehdi ympäristövastuustaan tai henkilöstön hyvinvoinnista, altistavat itsensä merkittäville maine- ja toimintariskeille”, Niskala huomauttaa.
Tutkimuksessa havaittiin myös, että tekoälyn käyttö kestävyysraportoinnissa on lähes kolminkertaistunut vuodessa: tekoälyä hyödyntää nyt 28 % yrityksistä, kun vuotta aiemmin osuus oli vain 11 %. Tekoälyn käyttökohteita ovat erityisesti raporttien luonnostelu ja tiivistäminen, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen sekä datan kerääminen ja validointi useista järjestelmistä.
“Tekoälyn käytön lisääntymisestä huolimatta useimmat yritykset ovat sen hyödyntämisessä vielä kokeilu- tai pilotointivaiheessa, eivätkä ole integroineet tekoälyä laajasti osaksi raportointiprosessejaan”, Niskala toteaa.
Sidosryhmäpaine ohjaa vapaaehtoiseen raportointiin
Tutkimuksen mukaan neljä kymmenestä yrityksestä EU-alueella aikoo julkaista kestävyysraporttinsa alkuperäisen aikataulun mukaisesti, vaikka EU on keventänyt raportointivaatimuksia ja osa yrityksistä lykkää raportointiaan. Osa yrityksistä raportoi lakisääteisen CSRD-viitekehyksen mukaisesti ja osa vaihtoehtoisten standardien, kuten ISSB:n tai GRI:n, puitteissa.
Raportoinnin merkitys korostuu erityisesti rahoitusmarkkinoilla. Euroopan keskuspankki ja Finanssivalvonta edellyttävät, että pankit ja sijoittajat arvioivat yritysten kestävyyteen liittyviä riskejä osana luotonantoa ja sijoituspäätöksiä.
“Sidosryhmäpaine vaikuttaa vahvasti vapaaehtoiseen raportointiin. Sijoittajat, asiakkaat ja viranomaiset odottavat entistä läpinäkyvämpää tietoa yritysten vastuullisuudesta ja riskienhallinnasta. Yli puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä kertoo, että sisäinen ja ulkoinen paine tuottaa kestävyystietoa on kasvanut kuluneen vuoden aikana”, Niskala mainitsee.
Suomessakin monet yritykset jatkavat raportointivalmisteluja alkuperäisessä aikataulussa, vaikka EU on siirtänyt osan velvoitteista vuoteen 2027 ja nostanut soveltamisrajan tuhanteen työntekijään.
”Edistyksellisemmät suomalaisyritykset ovat raportoineet jo nyt uuden lainsäädännön mukaisesti ilman velvoitetta. Ne ymmärtävät, että kestävyystieto on liiketoiminnan kannalta olennaista ja tukee arvonluontia”, Niskala summaa.
Tietoa Global Sustainability Reporting Survey -tutkimuksesta
Global Sustainability Reporting Survey 2025 -tutkimusta varten haastateltiin lähes 500 johtajaa ja asiantuntijaa 40 maasta. Yritykset, joihin vastaajat kuuluivat, ovat jo raportoineet tai aikovat tulevaisuudessa raportoida CSRD- tai ISSB-viitekehyksen mukaisesti. Vastaajista 36 % kertoi, että heidän yrityksensä on jo julkaissut kestävyysraportin jommankumman viitekehyksen mukaisesti. 41 % suunnittelee raportointia CSRD:n ja 23 % ISSB:n mukaisesti.
Global Sustainability Reporting Survey 2025 -tutkimusraportti
Partner, Sustainability & ESG Services Leader
