Rahankeräys ilmoituksenvaraisena tulossa mahdolliseksi

Sisäministeriön rahankeräyslain uudistusta valmistelleen työryhmän mietintö on ollut kuluneen kevään aikana lausuntokierroksella. Lausuntokierros päättyi 14.3.2018. Työryhmän ehdottaa kokonaan uuden rahankeräyslain säätämistä. Mietintö sisältää rahankeräysten järjestämistä helpottavia muutosehdotuksia, jotka olivat esillä jo hankkeen esiselvitysvaiheessa järjestetyissä kuulemistilaisuuksissa. Syksyllä 2017 ilmestyneessä artikkelissamme Rahankeräyslain helpottamista selvitetään on käsitelty aihetta.

Rahankeräyksiä koskevaa keskustelua on käyty aktiivisesti julkisuudessa viime aikoina. Tarve spontaanien keräysten järjestämiseen on kasvanut ja toisaalta esiin on noussut epäilyjä rahankeräysten luotettavuudesta.

Rahankeräyslain muutoksen tavoitteena onkin lisätä mahdollisuuksia rahankeräysten järjestämiseen, mutta samalla rahankeräysten valvontaa on tarkoitus tehostaa mm. kehittämällä keräyksen jälkikäteistä valvontaa.

Rahankeräysten luvanvaraisuudesta ehdotetaan osittain luovuttavan; jatkossa luvanvaraisten rahankeräysten lisäksi olisi mahdollista järjestää ilmoituksenvaraisia pienkeräyksiä. Rahankeräys voitaisiin järjestää myös vaalikeräyksenä. Kutakin keräyksen toteuttamismuotoa koskisivat tietyt määräykset ja menettelytavat.

Luvanvarainen rahankeräys

Luvanvarainen rahankeräys perustuisi keräyksen järjestäjälle myönnettävään rahankeräyslupaan, joka olisi aina toistaiseksi voimassaoleva. Lupaan perustuen voitaisiin järjestää yksi tai useampi keräys. Rahankeräyslupaa haettaisiin Poliisihallitukselta. Lupahakemuksen sisältövaatimuksia ehdotetaan kevennettävän, mikä helpottaisi luvan hakemista ja vähentäisi siihen liittyvää hallinnollista työtä.

Luvanvaraisen rahankeräyksen osalta sekä kerääjän että keräystarkoituksen tulisi olla yleishyödyllinen kuten rahankeräyksen nykyäänkin. Keräyksen järjestäjän tulisi pääsääntöisesti olla Suomessa rekisteröity yhteisö tai säätiö.

Keräysluvan haltijan tulisi tehdä vuosittain ilmoitus vuoden aikana toteutetuista keräyksistä Poliisihallitukselle. Ilmoitukseen tulisi liittää tilintarkastajan lausunto paitsi jos luvan haltijalla ei ole tilintarkastajaa. Annettavan lausunnon sisältöä ehdotetaan muutettavan eikä tilintarkastaja enää lausuisi siitä, onko keräys toimeenpantu ja saadut varat käytetty keräysluvan ehtojen mukaisesti.

Pienkeräys

Pienkeräyksillä tarkoitettaisiin ilmoituksenvaraisia keräyksiä, jossa keräysvarojen enimmäismäärä olisi 10 000 euroa ja keräyksen kesto olisi enintään kolme kuukautta. Pienkeräyksiä olisi mahdollista järjestää enintään kaksi saman kalenterivuoden aikana. Pienkeräyksen järjestäminen ei edellyttäisi keräysluvan hakemista vaan keräyksestä tulisi tehdä pienkeräysilmoitus poliisilaitokselle. Keräyksen voisi aloittaa aikaisintaan kahden arkipäivän kuluttua ilmoituksen tekemisestä.

Pienkeräyksissä niin kerääjältä kuin keräystarkoitukseltakaan ei edellytettäisi yleishyödyllisyyttä. Keräystä ei kuitenkaan saisi järjestää elinkeinotoiminnan tukemiseen tai yksityishenkilön tai oikeushenkilön varallisuuden kartuttamiseen. Keräyksen voisi järjestää myös kolmen täysi-ikäisen Suomessa pysyvästi asuvan luonnollisen henkilön ryhmä.

Pienkeräyksiä valvottaisiin pienkeräyksistä annettavan pienkeräystilityksen kautta. Tilitys tulisi antaa poliisilaitokselle viimeistään kahden kuukauden kuluttua keräyksen päättymisestä. Pienkeräystilitykseen ei vaadittaisi liitettävän tilintarkastajan lausuntoa.

Rahankeräyslakia koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle alkusyksystä 2018. Voimaan laki tulisi keväällä 2019.

Kysyttävää rahankeräyslaista? Ota yhteyttä!