PwC:n tuore Women in Work Index paljastaa, että samalla kun naisten määrä työmarkkinoilla on lisääntynyt, sukupuolten välinen kuilu palkoissa on syventynyt. Kansainvälinen selvitys osoittaa, että vuosina 2021–2022 palkkaero kasvoi peräti 20:ssä 33:sta OECD-maasta. Suomessa naisten ja miesten palkkaero on 16,1 %, mikä on 2,6 prosenttiyksikköä enemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. PwC:n vuosittain kokoama Women in Work...

PwC selvitti: Sukupuolten välinen palkkaero kasvussa

Listaamattomien yhtiöiden hallituspalkkiot ovat alhaisemmalla tasolla kuin samankokoisissa listatuissa yhtiöissä, ilmenee konsulttiyhtiö PwC:n vuoden 2024 listaamattomille yrityksille suunnatusta hallituspalkkioselvityksestä, jonka aineistoa verrattiin julkisiin listayhtiöiden tietoihin. Kokouspalkkiot puolestaan ovat listaamattomissa yhtiöissä hieman suurempia. PwC:n hallituspalkkioselvityksessä tutkittiin 137 erikokoisen ja eri toimialoja edustavien, listaamattomien yhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioita ja niiden rakennetta. Selvityksessä mukana olleita suurimpia listaamattomia yhtiöitä,...

PwC selvitti: hallituspalkkiot listayhtiöissä korkeampia kuin samankokoisissa listaamattomissa

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa ja käynnistävät hyväntekeväisyyskampanjan Tukikummit-säätiölle ja sitä kautta lasten ja nuorten tueksi. Tavoitteena on kerätä tämän kevään aikana yhteensä yli 100 000 euron potti Tukikummeille ja haastaa kampanjan jatkuessa muita yrityksiä hyväntekeväisyyskampanjaan mukaan. ”Haluamme moninkertaistaa pitkällä aikavälillä nuorten ja lasten hyväksi vuosittain kerättävän summan”, CapManin ja Tukikummit-säätiön hallitusten puheenjohtaja Joakim Frimodig toteaa....

CapMan ja PwC yhdistävät voimansa lasten ja nuorten hyväksi

Henkilöstön takaisin kutsumiseen sopeuttamistoimien jälkeen liittyy erilaisia huomioitavia ja noudatettavia juridisia sääntöjä ja velvoitteita. Lisäksi kokonaisuuteen kytkeytyy myös muita, inhimillisiä tekijöitä, jotka kannattaa ottaa huomioon. Vaikka työnantajan näkökulmasta sopeuttamistoimenpiteet ovat normaali ja jopa välttämätön toimenpide liiketoiminnan kannattavuuden ja jatkuvuuden turvaamiseksi, voivat yksittäisen työntekijän kokemukset ja tunteet sopeuttamistoimista olla hyvin voimakkaita ja osin kielteisiä. Henkilöstön lomauttaminen...

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Ovatko yrityksesi kriittisimmät tiedot vaarassa? Voiko ulkopuolinen hyökkääjä päästä niihin käsiksi? Pystyykö kyberrikollinen halvaannuttamaan liiketoimintasi? Kyllä! Red Teaming auttaa sinua tehostamaan kyberpuolustustasi näitä ja monia muita uhkia vastaan. Red Teamingilla tarkoitetaan harjoitusta, jossa joukko kyberturvallisuuden ammattilaisia (Red Team) tekeytyy hyökkääjäksi ja simuloi aidon kaltaista verkkohyökkäystä yrityksen verkkoon. Harjoitus testaa yrityksen valmiuksia suojautua ja reagoida kyberhyökkäyksiin...

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan viidennessä osassa Ville Toivonen käsittelee liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten vielä on mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty. Aiemmassa kirjoituksessani kävin läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Tässä kirjoituksessa...

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

Globaalit jännitteet ja lisääntyneet kyberhyökkäykset huolettavat suomalaisia toimitusjohtajia, osoittaa PwC:n jo 27. kertaa toteuttama CEO Survey -tutkimus, johon vastasi yli 4 700 toimitusjohtajaa yli sadasta maasta. Tutkimukseen haastatelluista suomalaisjohtajista 41 % näkee kyberriskit merkittävänä uhkana yritykselleen tulevan vuoden aikana, kun maailmanlaajuisesti tulos on vain 21 %. Kyberriskien ohella suomalaisia toimitusjohtajia huolestuttavat geopoliittiset konfliktit, jotka mainitsee...

Teknologian nopea kehitys haastaa kyberturvallisuutta

Epävarmasta taloustilanteesta huolimatta työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa on ollut viime vuosina useiden tutkimusten mukaan kasvussa. Työntekijöiden vaihtohalukkuuden taustalla voi olla moninaisia syitä. Vaihtaminen voi lisätä esimerkiksi työntekijän kokemaa työn mielekkyyttä ja siitä saatavaa korvausta, mutta työnantajalle tilanne voi aiheuttaa isoja haasteita ja suuria kustannuksia. Mitä korkeammassa asemassa ja mitä paremmin suoriutuvasta työntekijästä on kyse, sitä...

Kuinka paljon työntekijän lähteminen maksaa tutkimusten mukaan yritykselle?

Työelämää koskee suuri määrä lakeja työelämän eri osa-alueilta ja lainsäädäntö muuttuu jatkuvasti. Euroopan unionissa hyväksyttiin viime vuonna kaikkia yksityisen ja julkisen sektorin työnantajia koskeva palkka-avoimuusdirektiivi, jonka tarkoituksena on tuoda tasa-arvoa ja läpinäkyvyyttä yhtiöiden palkitsemiseen. Se tuo pakolliseksi myös palkan tai palkkahaitarin ilmoittamisen ennen työhaastattelua. Vaikka Suomen lainsäädäntö täyttää jo osin direktiivin vaatimukset, direktiivi sisältää myös...

Palkkatasa-arvoa ja tietosuojaa työelämään – mitä yritysten tulee huomioida?

PwC:n Mikä ihmeen IFRS? -blogisarjan neljännessä osassa Ville Toivonen käsittelee liikearvon arvonalentumistestaukseen ehdotettuja muutoksia. IASB on julkaissut odotetun standardiluonnoksen liikearvon arvonalentumistestauksen sekä liiketoimintahankinnoista esitettävien liitetietojen muutoksista. Ehdotettuja muutoksia voi kommentoida heinäkuun 15. päivään asti, joten niihin on vielä mahdollisuus vaikuttaa. Muutosten voimaantulohetkeä ei ole päätetty.   Käyn tässä kirjoituksessa läpi ehdotetut muutokset liikearvon arvonalentumistestaukseen. Liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin...

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

Osakkeiden luovutusvoitto voi tietyin edellytyksin olla myyjänä toimivalle yhtiölle verovapaata tuloa. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreet ratkaisut muuttavat etenkin perheyhtiöissä tulkintaa siitä, milloin luovutusvoiton verovapauden edellytykset täyttyvät. Osakkeiden luovutusvoiton verovapaus edellyttää, että myydyt osakkeet ovat kuuluneet myyjän elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen osakkeiden omistusaika on ollut vähintään vuoden ja omistusosuus vähintään 10 % myyjä ei ole pääomasijoittaja, eikä kohdeyhtiö kiinteistöyhtiö...

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Listautumismarkkina oli Pohjoismaissa vuonna 2023 edellisvuotta hiljaisempi niin listautumisten lukumäärän kuin kerättyjen varojen näkökulmastakin, ilmenee maaliskuussa julkaistusta PwC:n Nordic IPO Watch -katsauksesta. PwC:n partneri Sari Elonheimo arvioi, että varovaista optimismia IPO-markkinoiden elpymisestä on kuitenkin ilmassa. Pohjoismaissa, eli Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa, toteutui vuonna 2023 yhteensä 21 listautumisantia ja teknistä listautumista. Tämä oli vähemmän kuin...

Vuosi 2023 oli edellisvuotta hiljaisempi listautumismarkkinalla Pohjoismaissa, varovaista optimismia ilmassa

European Long Term Investment Fund (”ELTIF”) -sääntelymuutos eli ELTIF 2.0 on tullut sovellettavaksi 10. tammikuuta 2024. Muutoksella on tarkoitus lisätä ELTIF-rahastojen houkuttelevuutta sekä helpottaa ei-ammattimaisten sijoittajien mahdollisuutta sijoittaa vaihtoehtorahastoihin. ELTIF-sääntely on EU-asetuksella annettua ja se soveltuu jäsenvaltioissa sellaisenaan ilman kansallista implementointia. ELTIF 2.0 laajentaa merkittävästi sääntelyn soveltamisalaan hyväksyttävän rahoitusomaisuuden käsitettä mahdollistamalla esimerkiksi kolmansissa maissa sijaitsevat...

ELTIF 2.0 -sääntelymuutos ja avoimien ELTIF-rahastojen epävarmuudet

Vuoden 2023 tulojen ja vähennysten ilmoittamisen aika lähestyy ja esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat postissa tai OmaVeroon maalis–huhtikuussa. Liikkeen- ja ammatinharjoittajien sekä maataloudenharjoittajien ja heidän puolisoidensa esitäytetyt veroilmoitukset saapuvat jo maaliskuussa. Veroilmoituksen viimeinen palautuspäivä vaihtelee ja tänä keväänä henkilöveroilmoituksien palautuspäivät ovat 2.4., 7.5., 14.5. tai 21.5.2024. Muistathan tarkistaa veroilmoituksesi viimeisen jättöpäivän esitäytetyltä veroilmoitukseltasi. Jäännösveron korko nousi huomattavasti...

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Vuodelle 2023 sähköntuottajien ”ylisuurien” voittojen verottamiseksi säädetyn windfall-veron tuoton ennakoidaan jäävän murto-osaan hallituksen toiveikkaasti arvioimasta miljardista eurosta (HS). Sähkömarkkinat siis toimivat ja sähkön kuluttajahinta laski reippaasti huippuhinnoista. Windfall-vero oli poikkeuksellinen, koska se kohdistui yhteen toimialaan ja sen toimijoiden kannattavuuteen. Verolla ei siis pyritty vaikuttamaan markkinaan eli sähkön käyttöön.  Verolle esitetty kritiikki liittyi pelkoon investointien valumisesta...

Windfall-verosta terveysveroon – näkökulmia verotuksen kiemuroihin

Etusivu

Verotus

Johtaminen ja vastuullisuus

Yrittäjyys

Juridiikka

Taloushallinto

Teknologia ja digitaalisuus

Strategy& -topics

Medialle

Tilaa uutiskirje

Epäilyksemme standardin käyttöönoton aiheuttamista haasteista ovat pitäneet paikkansa: soveltaminen ei ole aina yksinkertaista, eikä se ainakaan vähentänyt kirjanpitovelvollisen työtä. Kaiken kukkuraksi standardin mukaisesti kirjatut rahoitusleasingsopimukset eivät sovellu verotuksen perustaksi, vaan ne vaativat oikaisemista veroilmoitusta laadittaessa, ja siten myös entistä suurempaa vero-osaamista kaikilta standardin soveltajilta.
Kaikki suomalaiset pörssiyritykset ovat soveltaneet IFRS 16 -standardia vuoden 2019 alusta tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aiemmasta käytännöstä poiketen standardi edellyttää vuokralle ottajalta lähes kaikkien vuokrasopimusten merkitsemistä taseeseen leasingomaisuudeksi ja tätä vastaavaksi vuokrasopimusten leasingvelaksi. Lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäiset vuokrasopimukset voidaan jättää aktivoimatta, jolloin vuokrat kirjataan kuluina tuloslaskelmaan.
<h2>Kirjanpitolaki sallii rahoitusleasingmenettelyn – elinkeinoverolaki ei</h2>
Suomalaista kirjanpitokäytäntöä (kavereiden kesken myös Finnish Accounting Standards eli FAS) soveltaville yhtiöille IFRS 16 -standardin mukaisen rahoitusleasingmenettelyn soveltaminen on vapaaehtoista. Perinteisesti FAS on pohjautunut operatiiviseen eli ns. käyttöleasingmenettelyyn, jota noudatettaessa hyödykkeen juridinen omistaja, eli vuokralle antaja, aktivoi hyödykkeen taseeseensa ja kirjaa saamansa leasingmaksut tuloslaskelmaan tuotoksi, sekä suunnitelman mukaisen poiston kuluksi. Poistot ovat vuokralle antajalle vähennyskelpoisia verotuksessa elinkeinoverolain säännösten puitteissa. Vastaavasti vuokralle ottaja kirjaa hyödykkeen hankkimisesta aiheutuvat leasingmaksut tuloslaskelmaansa kuluksi, ja ne ovat tälle vähennyskelpoisia menoja myös verotuksessa.
Kirjanpitolain (KPL) säännös 5:5b on mahdollistanut jo vuodesta 2016 lähtien IFRS:n mukaiset periaatteet rahoitusleasingsopimusten kirjanpitokäsittelyssä. KPL:n 5:5 b:tä sovellettaessa vuokralle antaja saa merkitä hyödykkeen taseeseensa kuin se olisi myyty ja vuokralle ottaja siten kuin se olisi ostettu. Säännöksen soveltaminen on ollut kuitenkin vapaaehtoista, ja valtaosa FAS:n mukaan raportoivista kirjanpitovelvollisista on jättänyt tämän mahdollisuuden käyttämättä, pitäytyen operatiivisessa leasingmenettelyssä. Yksi tärkeä syy tähän löytyy verolainsäädännöstä, jossa ei ole tehty vastaavanlaisia muutoksia ja jossa rahoitusleasingmenettelyä ei konseptina ole olemassa.
Rahoitusleasingin soveltumattomuus elinkeinoverolain kanssa on fakta, joka <a href="https://uutishuone.pwc.fi/sale-and-leaseback-jarjestely-ja-rahoitusleasingsopimus-verotuksessa/">on vahvistettu jo KHO:n toimesta</a>: poistojen, maksettujen leasingmaksujen ja niihin liittyvien korkojen verokäsittely poikkeaa kirjanpidosta, vaikka kyse olisikin teoriassa vain näiden kahden välisestä ajoituserosta. Lisäksi KPL:n 5:5 b:n eli IFRS 16:n mukainen hankintamenon ja leasingvelan aktivointi vaikuttaa myös yhtiön verotuksen nettovarallisuuteen, sillä verotuksessa näitä komponentteja ei tule esittää taseella.
Näiden seikkojen vuoksi tilinpäätöksen lukuja tulee oikaista rahoitusleasingin osalta perusteellisesti veroilmoitusta laadittaessa, jos yhtiö on valinnut soveltaa IFRS-käsittelyä kirjanpidossaan. Muuten veroilmoituksen jättämisen jälkeen Verohallinnolta saapuva selvityspyyntö aiheesta on lähestulkoon taattu.
<h2>Jos sovellat IFRS 16 -standardia, sovellathan sitä kokonaisvaltaisesti?</h2>
Rahoitusleasingin soveltamista FAS-tilinpäätöksellä voisi puoltaa esimerkiksi paranevat tunnusluvut. Vuokrasopimusten laajempi aktivointi parantaa muun muassa käyttökatetta erityisesti niillä yhtiöillä, joilla on huomattavasti aktivoitavia vuokrasopimuksia. Korkokulujen määrä lisääntyy korollisten velkojen kasvun myötä.
<blockquote>Mikäli elinkeinoverolain korkojen vähennysoikeuden rajoitesäännökset soveltuvat, yhtiön tulee edellä kuvatun mukaisesti eliminoida myös korkorajoitelaskelmiltaan leasingvelkaan liittyvät korot. Toisin sanoen korkorajoitteiden laskelmat tulee laatia verotuksessa hyväksyttäviin korkokuluihin perustuen.</blockquote>
Korkorajoitteiden lisäksi IFRS 16:n vapaaehtoinen soveltaminen voi vaikuttaa myös laskennallisten verojen kirjaamiseen. KPL:n mukaisesti laskennalliset verovelat ja -saamiset voidaan esittää taseessa ja tuloslaskelmassa varovaisuutta noudattaen. Mikäli nämä erät ovat olennaisia eikä niitä ole kirjattu taseelle ja tuloslaskelmalle, tulisi näistä antaa tilinpäätöksellä vähintään taseen ulkopuolista erää koskevat liitetiedot.
Kun rahoitusleasingin soveltaminen kirjanpidossa aiheuttaa lähtökohtaisesti aina ajoituseron suhteessa verotukseen, se myös korostaa käytännössä aina laskennallisten verovelkojen ja -saamisten olennaisuutta yhtiön tilinpäätöksen näkökulmasta. Lisämausteena KPL:n säännös 5:5b edellyttää IFRS:n mukaista rahoitusleasingkäsittelyä, jonka voidaan katsoa kehoittavan kirjanpitovelvollista soveltamaan myös IAS 12 -standardia laskennallisten verojen kirjaamisen ja esittämisen perusteena. Näin perinpohjaiseen IFRS-menettelyyn ei perinteisillä FAS-tilinpäätöksillä olla monesti totuttu.
Kaiken tämän pohjalta kirjanpitovelvollisen, eli toiselta nimeltään verovelvollisen, harras toive lienee yhä useammin se, että Suomen elinkeinoverolaki päivittyisi ja hyväksyisi rahoitusleasingmenettelyn siten kun KPL sen mahdollistaa. Näin vuosittaisista monimutkaisista eliminoinneista kirjanpidon ja verotuksen välillä päästäisiin eroon. IFRS-standardien laajempi soveltaminen suomalaisissa yhtiöissä voisi johtaa elinkeinoverolain uudelleenarviointiin, jolloin verolainsäädäntöä muutettaisiin samaan suuntaan IFRS:n edustaman kansainvälisen kehityksen kanssa.
Sitä odotellessa on syytä muistaa, että rahoitusleasing, samoin kuin moni muu IFRS:n mukainen kirjausmenetelmä, vaatii aina keväisin lisähuomiota veroilmoituksen laatijalta.

Rahoitusleasingia ei voi soveltaa elinkeinoverotuksessa

Aiheeseen liittyvät sisällöt

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin

IFRS valokeilassa – Kuinka liikearvon arvonalentumistestaus muuttuu: palautuvatko poistot?

KHO:n tuoreet ratkaisut muuttavat luovutusvoiton verovapauden edellytyksiä

Katse kohti kevättä ja vuodelta 2023 annettavaa veroilmoitusta

Palvelumme

Muut lukivat myös

Mitä työnantajan kannattaa huomioida kutsuessaan henkilökuntaa takaisin töihin lomautusten jälkeen?

Red Teaming yrityksesi kyberpuolustuksen kehittämisen tukena

IFRS valokeilassa – Muutoksia liiketoimintahankinnoista annettaviin liitetietoihin: paremmat tiedot johtavat parempiin päätöksiin