Rikosoikeudellistuuko verotus – Milloin virhe verotuksessa on poliisiasia?
Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua.
Korkeimman oikeuden tuoreen päätöksen mukaan veropetos ei ollut lievä, kun vältettyjen verojen määrä oli noin 1000 euroa. Tässä tapauksessa päästiin sakoilla, mutta melko pienillä summilla ehdollinen vankeuskaan ei ole poissuljettua.
Jos verottajalle annetuissa henkilökohtaiseen verotukseen vaikuttavissa tiedoissa on ollut virheitä, mahdollisia seurauksia ovat veronkorotus tai joissain tilanteissa myös rikosoikeudelliset sanktiot. Samassa asiassa ei kuitenkaan voida määrätä molempia. Varsinaisten sanktioiden lisäksi rikosprosessiin liittyy myös korostunut riski asian julkisuudesta ja sen myötä mainehaitasta. Usein veronkorotuksen saaminen virheen tapahduttua saattaakin siksi tuntua helpotukselta, silloin voi luottaa asian käsittelyn jäävän siihen. Veronkorotuksen määrästä voi tarvittaessa valittaa, mutta riskiä joutua keskustelemaan poliisin kanssa ei enää ole.
Viime vuosina on kuitenkin yleistynyt tilanne, jossa Verohallinto ilmoittaa asiaa tutkittuaan jättävänsä veronkorotuksen määräämättä. Tällöin riski rikosprosessin käynnistymisestä säilyy auki. Verohallinnon päätöksistä on myöskään vaikea löytää ainakaan virheen euromäärään perustuvaa selkeää linjaa siitä, milloin hallinnollinen veronkorotus on riittävä seuraamus. Korkeimman oikeuden tuoreessa ratkaisussa virheelliset tiedot olivat johtaneet reilun 1000 euron verojen välttämiseen. Silti asia käsiteltiin rikosprosessissa korkeimpaan oikeuteen saakka.
KKO:n tuoreen ratkaisun ydin koskee rajanvetoa ns. perusmuotoisen ja lievän veropetoksen välillä. Käytännön merkitystä ratkaisulla on paitsi määrättävän rangaistuksen, myös rikoksen vanhenemisajan osalta. Lievän veropetoksen syyteoikeus vanhenee kahdessa vuodessa, kun perusmuotoisen veropetoksen osalta vanhenemisaika on viisi vuotta.
Rikoslain mukaan veropetos on lievä, jos se tavoitellun taloudellisen hyödyn määrä tai muut rikokseen liittyvät seikat huomioiden on kokonaisuutena arvostellen vähäinen. KKO:n tuoreen päätöksen mukaan 1000 euron verohyöty ei kuitenkaan ole tällainen vähäinen taloudellinen hyöty. Siksi tuomio annettiin tapauksessa ns. perusmuotoisesta veropetoksesta.
Aiemmassa oikeuskäytännössä on arvioitu usein myös perusmuotoisen ja törkeän veropetoksen välistä rajanvetoa. Törkeästä veropetoksesta on tuomittu mm. tilanteessa, jossa henkilö oli jättänyt esitäytetyn veroilmoituksensa korjaamatta kahtena vuonna, minkä seurauksena veroja oli jäänyt määräämättä noin 18 000 euroa. Tuomio tuli törkeästä veropetoksesta, seurauksena kuusi kuukautta ehdollista vankeutta.
Vaikka rikosoikeudelliset sanktiot lähtökohtaisesti edellyttävät teoilta jonkin asteista tahallisuutta, verovelvollisen huolellisuusvaatimus on kova. Esimerkiksi esitäytetyn veroilmoituksen korjaamatta jättäminen voidaan rinnastaa väärän veroilmoituksen antamiseen, eikä ulkomailta saatujen tulojen unohtaminen ilmoitukselta ole vapauttava peruste silloinkaan, kun unohtaminen on voinut olla täysin aitoa.
Oma kokemukseni on, että lähes aina virheet yksityishenkilöiden verotuksessa syntyvät vahingossa tai oikean tiedon puuttumisen seurauksena. Jotta virheiltä ja niistä seuraavilta kielteisiltä yllätyksiltä ja pahimmillaan julkisilta rikosprosesseilta vältytään, myös henkilökohtaisessa verotuksessa asiantuntijapalveluiden käyttämisestä voi olla hyötyä. Näin etenkin silloin, kun tuloja saadaan monesta lähteestä, monesta maasta ja monimutkaisempien sijoitusrakenteiden kautta. PwC:llä avustamme mielellämme myös yksityishenkilöitä henkilökohtaiseen verotukseen ja esim. veroilmoituksiin liittyvissä asioissa. Emme rikosprosessien hoitamisessa, vaan niiden välttämisessä.
